Browsing by Subject "ruotsin kieli"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 30
  • Aschan, Julia (Helsingin yliopisto, 2018)
    Under de senaste åren har det flitigt diskuterats att de finska elevernas språkkunskaper försvagats. För att detta påstående ska stämma betyder det att de språkregler eleverna numera behärskar inte i lika hög grad stämmer överens med målspråkets normer som tidigare. Syftet med denna avhandling är att ur ett grammatiskt och lexikalt perspektiv kartlägga ifall det skett någon förändring i provtexter i svenska som det andra inhemska språket i studentexamen under de senaste årtiondena. Hypotesen är att det har skett någon slags förändring i det språk skribenterna använder. Forskningsfrågorna lyder som följande: 1. Vilka avvikelser från målspråksformen förekommer det i studenters uppsatser i studentexamen? 2. Hur har avvikelserna förändrats med tiden? Materialet för denna undersökning består av 26 studentexamensuppsatser i A-svenska, varav hälften är skrivna år 1994 och andra hälften år 2014. Uppsatserna är bedömda med 62-78 poäng, vilket betyder medelgod nivå. Analysmetoden är felanalys. Avvikelserna identifieras och kategoriseras i syntax, morfologi, lexikon samt ortografi. Resultaten visar att det har skett en förändring i det språk som studenterna använder. Skribenterna år 2014 är sinsemellan mer jämna, dvs. avvikelsefrekvenserna mellan de uppsatser som bedömts med under 70 poäng skiljer inte lika stort från de uppsatser som bedömts med över 70 poäng jämfört med 1994. De som bedömts med 62-68 poäng år 1994 har en större avvikelsefrekvens överlag och framförallt i huvudsatsordföljden jämfört med 2014. Däremot har de som år 1994 bedömts med 70-78 poäng en mindre avvikelsefrekvens än 2014. 1994 gör skribenterna överlag fler avvikelser på nivå 4 på Processbarhetsteorins inlärningsskala (PT) medan skribenternad 2014 har en större avvikelsefrekvens i framförallt nominalfrasen som ligger på nivå 3 i PT men samtidigt har de bara en lite större avvikelsefrekvens i syntaxen, som ligger på en högre nivå i PT än nominalfrasen, än vad skribenterna 1994 har. Fastän skribenterna 2014 har en större avvikelsefrekvens på en lägre nivå i PT än skribenterna 1994 har 2014 däremot en mindre avvikelsefrekvens i de betydelsetunga lexikonen verb och substantiv. Där 1994 har större avvikelsefrekvens i de allra vanligaste verben gör 2014 avvikelser i framförallt i sådana verb och substantiv som är ämnesspecifika. Skribenterna 2014 har ett mer kommunikativt språk eftersom syntax och lexikon är de komponenter som anses vara viktiga för kommunikationen, medan skribenterna 1994 noggrannare följer stegen i PT.
  • Lindberg, Iines (Helsingin yliopisto, 2018)
    The purpose of this study was to describe high school Swedish teachers’ thoughts and experiences in Swedish and its status in the Finnish society and education system. The aim of this study was also to examine what types of attitudes high school students have towards the Swedish language according to their teachers, as well as what types of challenges Swedish teachers experience in their occupation. The study focuses on Swedish teachers’ ways of action and methods that they use to motivate their students and justify studying Swedish. Previous studies have shown that according to Swedish teachers, the biggest challenges in teaching Swedish are students’ negative attitudes and prejudices. It is a question of more comprehensive social issue, where for example the debate on obligatory Swedish influence students’ attitudes as well as their motivation. The study was conducted by a qualitative approach using a questionnaire during the years 2017-2018. The data was collected in the spring of 2017 using an electric questionnaire form. 34 high school Swedish teachers from 23 different municipalities filled in the questionnaire which comprised of background questions, open questions and claims. The method of analysis used was content analysis and the data was eventually categorized into themes that followed the research questions. The themes were: Swedish and its status in Finland, Swedish in the education system, students’ attitudes towards Swedish and challenges in teaching Swedish. The results showed that Swedish teachers experience the future of Swedish language as uncertain and they feel that the appreciation of the subject has decreased. The biggest challenge in teaching Swedish according to the teachers is the students’ negative attitudes towards Swedish, but also for example the decrease in the amount of lessons, constantly growing differences in skills within teaching groups and new changes in final examinations have influenced teaching. The fact that Swedish is an obligatory subject in schools can influence students’ attitudes and motivation, according to the teachers. On the other hand, when Swedish became an optional subject in the final examinations in 2005, the number of students willing to participate the examinations, as well as the learning results decreased considerably. It proved significant, that the majority of the teachers still want Swedish to be an obligatory school subject even though they often have to justify studying Swedish to their students.
  • Törrönen, Sari (2020)
    The aim of this study was to research how authenticity was actualized in school language teaching. The research questions were targeted at analysis and interpretation of pupils’ experiences and views on Swedish language training and use ,when they were doing the given tasks either in or outside of the classroom. The different theoretical definitions of authenticity, suitable for a school context, worked as a base for my own definition.The study consisted of two groups of basic education pupils of which 22 were fourthgraders and 11-13 fifth grades. They were all studying Swedish as an optional subject. The study was carried out as a collective case study and contained five tasks of which three were done in the classroom (the 4th graders) and two out of the classroom (the 5th graders). The data were gathered mainly by questionnaires, but also through observation. According to the research findings, a majority of pupils felt that using the foreign language outside of the classroom was in many cases pleasant, meaningful and sometimes even easy. However, because of their limited language skills, many of them needed assistance, either visual or verbal, during and before the out of the classroom training. The research findings show that the authentic classroom tasks supported foreign language learning in many ways. Words, sentences and pronouncingwere learned by repeating,writing and using themin speech. The typical features of the communicative tasks were also an important part of learning. Among other things, pupil’s autonomy and teamwork were highly appreciated when the tasks’ attractiveness was assessed. The research findings can be especiallyutilised in language teachers’ everyday work, but also in teacher education and workshops.The future research, related to this kind of tasks, should be focused on learners’ learning: what, and how well, they actually learn when they are working with authentic tasks. Also, the use of authentic material and out of the classroom training should be more widely researched in education.
  • Kuuliala, Aino (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten norjalaiset suhtautuvat Norjan radiokanavien ruotsinkielisten toimittajien ja haastateltavien kielenkäyttöön. Ruotsi ja norja ovat sekä geneettisesti että kieliopillisesti hyvin lähellä toisiaan, joten niiden käyttäjät ymmärtävät toisiaan hyvin. Tämä ”grannspråksförståelse” Skandinavian alueella mahdollistaa suurelta osin sen, että ruotsinkielinen mediatoimija voi käyttää ruotsia norjankielisessä mediassa. Huomionarvoista on myös, että Norjassa toleranssi kielellistä variaatiota kohtaan on suurta sekä historiallisista että kielipoliittisista syistä. Vaikka ruotsinkieliset toimijat teoriassa voivatkin käyttää äidinkieltään norjalaisessa mediassa, käytännössä norjalaisten asenteet tätä kohtaan kuitenkin vaihtelevat. Käytin tutkielmassani metodina internetkyselylomaketta, joka tutkielman aiheen puolesta osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. Tein kyselylomakkeen SurveyMonkey-ohjelman avulla ja lähetin lomakkeen vastaajille Facebookin kautta. Lomakkeessa kartoitettiin muun muassa vastaajien ikä, maantieteellinen asuinpaikka, kuinka hyvin vastaajat kokevat ymmärtävänsä ruotsia, asenteet norjalaisessa mediassa esiintyvää ruotsia kohtaan sekä asenteet ruotsin kielen käyttäjiä kohtaan. Aineistoni koostuu yhteensä 115 vastauksesta. Päätulos on, että norjalaiset suhtautuvat hyvin positiivisesti norjalaisessa mediassa esiintyvään ruotsin kieleen. Suurin osa vastaajista oli selvästi sitä mieltä, että ruotsinkielisten mediatoimijoiden tulisi käyttää ruotsia norjalaisessa mediassa. Ikä vaikutti tutkimuksessani asenteisiin enemmän kuin maantieteellinen asuinpaikka. Vanhempien ikäluokkien asenteet ruotsin kielen käyttöä kohtaan olivat positiivisempia kuin nuorempien, kun kyse oli ruotsinkielisistä toimittajista. Norjalaisten asenteet ruotsin kieltä kohtaan norjalaisessa mediassa ovat tutkielmani perusteella hyvinkin positiivisia. Aihe kaipaa lisätutkimusta globalisaation aiheuttaman kieliolosuhteiden jatkuvan muuttumisen vuoksi, sillä tulevaisuudessa tulokset eivät ehkä enää pidä paikkaansa. Lisäksi tutkimusta tulisi kohdistaa enemmän niin, että vastaajaryhmät olisivat lukumääriltään samansuuruisia.
  • Sormunen, Laura (Helsingfors universitet, 2017)
    Tämän tutkimuksen ensisjaisena tavoitteena on selvittää, miten kielikylpyryhmässä olevien lasten kielitaito kehittyy esikouluvuoden aikana. Myöskin opettajan toimintaa ja erilaisia tapoja edistää lasten kielen ymmärtämistä seurataan havainnointikäyntien aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien näkemyksiä lasten kielitaidon kehityksestä ja kielikylvystä.Tutkimuksessa perehdytään lyhyesti kielikylpymetodin historiaan Kanadassa ja Suomessa. Varhainen täydellinen kielikylpy aloitetaan päiväkoti-iässä ja lapselle puhutaan ainoastaan kylpykieltä päiväkodissa. Kielenoppimisen teorioiden avulla pyritään selittämään lapsen toisen kielen oppimista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että päiväkoti on otollinen paikka kielikylvyn aloittamiseen. Toistuvien rutiinien avulla kielenoppiminen tapahtuu päiväkodin arkitilanteissa. Tutkimusaineisto kerättiin helsinkiläisen päiväkodin kielikylpyryhmästä. Kielikylpyryhmässä oli viisi- ja kuusivuotiaita lapsia. Aineisto kerättiin tarkkailemalla ryhmän yhdeksän esikouluikäisen lapsen esikoulutuokioita yhteensä kuusi kertaa vuosien 2011 ja 2012 aikana. Lisäksi aineistoa kerättiin kahden eri kyselykaavakkeen avulla. Kyselykaavakkeiden avulla selvitettiin opettajan näkemystä ryhmän toiminnasta ja lasten kielen kehittymisestä sekä vanhempien näkemyksiä kielikylvystä. Vanhempien kyselykaavakkeeseen vastasi jompikumpi lapsen vanhemmista ja vastauksia saatiin yhteensä kahdeksasta perheestä. Tutkimus osoitti, että lasten kielikylpykielen kehitys esikouluvuoden aikana oli merkittävää. Syksyn seurantakerroilla lapset vastasivat opettajan kysymyksiin pääsääntöisesti yksittäisin sanoin tai lyhyin lausein. Myöskin suomen kieltä käytettiin sekaisin ruotsin kielen kanssa. Kielen kehitys oli selvä syksyn ja kevään seurantakertojen välillä. Lasten puheessa lauseet olivat pidempiä, lauserakenteet olivat automatisoituneita ja puhe oli luontevampaa. Lasten puhe ei ollut pelkästään kysymyksiin vastaamista, vaan muistutti enemmänkin luonnollista keskustelua. Suomen kieltä esiintyi edelleen ruotsin kielen lomassa. Opettaja käytti tuntien aikana monipuolisia työtapoja ja otti hyvin huomioon erilaiset oppijat. Sekä suunnitelmissa että käytännössä oli otettu huomioon, että lapsilla olisi mahdollisimman paljon ruotsinkielisiä virikkeitä päiväkotipäivän aikana. Opettajan ja vanhempien näkemys lasten ruotsin kielen kehityksestä oli hieman ristiriitainen, mutta tämä johtui siitä, että opettaja näki päiväkotipäivän aikana lapsen aktiivisen ja passiivisen kielitaidon kehityksen. Ne vanhemmat, joiden lapset eivät käyttäneet kieltä päiväkodin ulkopuolella, kokivat, että kehitys oli hitaampaa kuin he olivat odottaneet. Yleisesti ottaen vanhempien suhtautuminen kielikylpyyn ja kielenoppimiseen oli positiivista ja he pitivät tärkeänä kielitaitoa, joka kielikylpymetodin avulla voidaan saavuttaa.
  • Rousu, Fanny (Helsingin yliopisto, 2020)
    Opettajat kohtaavat työssään päivittäin heterogeenisia ryhmiä, joiden oppilaat eroavat toisistaan niin tarpeiltaan kuin oppimistavoiltaan. Suomessa opettajiin ja heidän ammattitaitoonsa luotetaan, joka antaa opettajille mahdollisuuden toteuttaa työtään omalla tavallaan opetussuunnitelman puitteissa. Luokkahuoneessa tavoitteena on, että jokainen oppilas kehittyy. Jotta kehitystä tapahtuu, täytyy opettajien tuntea oppilaansa ja sitä kautta pystyttävä muokkaamaan työskentelytapojaan sekä materiaalejaan. Pedagogisia ratkaisuja, joita opettajat tekevät päivittäin luokkahuoneessa, kutsutaan eriyttämiseksi. Käytännössä eriyttämisellä tarkoitetaan opetuksen mukauttamista oppilaan taitotasoa vastaavaksi. Eriyttämisellä on kaksi suuntaa: ylöspäin ja alaspäin eriyttäminen. Ylöspäin eriyttämisellä tarkoitetaan opetusta, joka ottaa huomioon lahjakkaat ja nopeasti etenevät oppilaat, kun taas alaspäin eriyttämisellä viitataan opetukseen, joka ottaa huomioon esim. oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia tai tehostetun tuen tarve. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa peruskoulun ruotsinopettajien kokemuksia liittyen alaspäin eriyttämiseen. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millaisia metodeja ruotsinopettajat käyttävät eriyttäessään opetustaan alaspäin?, 2) Millaisia materiaaleja ruotsinopettajan käyttävät eriyttäessään opetustaan alaspäin? ja 3) Millaisia haasteita ruotsinopettajat kohtaavat liittyen alaspäin eriyttämiseen?. Tutkimus toteutettiin lomaketutkimuksena ja vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti. Vastauksia tuli yhteensä 39 kappaletta. Keskeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että ruotsinopettajat pitävät alaspäin eriyttämistä tärkeänä ja he toteuttavat sitä opetuksessaan päivittäin, jos ei jopa jokaisella oppitunnillaan. Metodit, joita opettajat käyttävät liittyvät suurimmaksi osaksi tehtäviin, joita tehdään sekä tunneilla että kotona, sekä kokeisiin. Tehtäviä ja kokeita muokataan siten, että oppilaat voivat työskennellä omalla tasollaan. Esim. säätämällä tehtävien määrää, vaikeusastetta tai aikaa, jota niiden tekemiseen käytetään, voivat oppilaat itse valita heille parhaiten sopivan työskentelytavan. Myös tietotekniikkaa, erilaisia pelejä ja leikkejä sekä visuaalisia keinoja hyödynnetään. Opettajat tekevät myös paljon omia materiaaleja täydentämään oppikirjan tarjoamia materiaaleja. Erot oppikirjasarjojen sekä etenkin A- ja B-ruotsin välillä voivat olla hyvinkin suuret. Suurimmaksi haasteeksi opettajat nimesivät ajan puutteen. Koska opettajat joutuvat itse tekemään ja muokkaamaan materiaaleja opetustaan varten, vaatii se heiltä motivaatiota, resursseja ja aikaa. Oppitunneilla opetukselta vie aikaa myös esim. työrauhan ylläpitäminen. Tuki, jota voi saada eriytyisopettajilta, koulunkäyntiavustajilta tai kollegoilta, vaihtelee koulun omien resurssien mukaan. Suurimmaksi osaksi opettajat joutuvat selviämään yksin suurienkin ryhmien kanssa. Myös aineenopettajien koulutuksen toivottiin olevan kattavampi, jotta esim. erilaiset oppimisvaikeudet tulisivat tutuiksi jo ennen työelämään astumista.
  • Hänninen, Nina (Helsingin yliopisto, 2018)
    84 s. + bilagor 6 s. Tiivistelmä – Referat – Abstract Studien granskar yrkeshögskolestudenternas upplevelse av översättningsmetoden, det vill säga att studera svenska genom att översätta yrkesrelaterade texter, uppfattning om sin motivation, syn på sina kunskaper i svenska och prefererade inlärningsmetoder. Avsikten med studien är att utforska om översättning kunde vara en lämplig undervisningsmetod inom yrkeshögskoleutbildningen i svenska som det andra inhemska språket. Undersökningsmaterialet består av två enkäter som studenter som deltar i studieavsnittet i teknisk svenska vid Kymmenedalens yrkeshögskola i utbildningsprogrammen i logistik och byggnadsteknik besvarar; en utgångsenkät innan undervisningen enligt översättningsmetoden inleds i augusti 2016 som alla 49 studenter besvarar och en senare enkät efter studieavsnittets del enligt metoden i november som 45/49 studenter besvarar. Studiens teoretiska bakgrund utgår från dialogiskt lärande, sociokonstruktivism och problembaserat lärande vilka utgör grunden för översättningsmetoden i studien. Det dialogiska lärandet baserar sig på Michail Bachtins tankar om dialogiskt tänkande och sociokonstruktivismen har sina rötter i bland annat Lev Vygotskijs psykologiska och pedagogiska studier om tanke och språk. Den teoretiska referensramen inkluderar även tidigare forskning i användning av översättning i språkundervisning och motivationens roll i språkstudier. Metodiskt sett är avhandlingen en enkätundersökning. Enkäterna består av påståendesatser som analyseras både kvalitativt och kvantitativt. Den kvantitativa analysen bygger på mätvärden från 1 till 5 enligt den femgradiga Likert-skalan som presenteras i form av 20 tabeller. Analysen beskriver och söker orsaker till enkätsvaren samt söker samband mellan upplevelsen av översättningsmetoden, synen på kunskaperna i svenska, motivationen och bakgrundsfaktorerna som består av kön, ålder och tidigare utbildning. Avhandlingens slutledning är att studier enligt översättningsmetoden lämpar sig för undervisning i svenska på yrkeshögskolor. Översättningsmetoden får generellt ett positivt gensvar hos studenterna. Ett samband mellan synen på kunskaperna i svenska och mellan tidigare utbildning, motivation, kön och upplevelsen av översättningsmetoden framkommer. Studentens tidigare utbildning och kön påverkar synen på kunskaperna på så sätt att kvinnliga studenter och studenter med studentexamen har positivare syn på sina kunskaper i svenska. Vidare finns ett samband mellan positiv syn på kunskaperna och både positiv motivation och positiv upplevelse av översättningsmetoden.
  • Luukkanen, Kirsi (Helsingin yliopisto, 2010)
    Verkkari 2010 (8)
  • Koski, Karoliina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tavoitteena on saada selville, miten Hufvudstadsbladetin (Hbl) mainokset vaikuttavat kuluttajaan erilaisin verbaalisin ja visuaalisin keinoin. Vuonna 2019 96 prosenttia suomalaisista luki painettua tai digitaalista sanomalehteä vähintään kerran viikossa. Koska sanomalehti on mediamuotona merkittävä osa suomalaisten arkipäivää, on tärkeää tutkia, miten niissä sijaitsevat mainokset yrittävät vaikuttaa kuluttajaan. Tutkielman tavoitteena on saada tietoa siitä, miten mainoksilla luodaan vuorovaikutusta ja yritetään suostutella kuluttajaa. Koska tutkielmassa kieli nähdään yhteiskunnan peilinä, tarkastellaan siinä myös mainosten sisältämiä kuluttajaidentiteettejä sekä millaisia näkyviä tai kätkettyjä kulutusyhteiskunnan arvoja ja asenteita mainoksista on löydettävissä. Tutkielma on multimodaalinen analyysi, jossa yhdistyy sosiosemiotiikan interpersoonainen metafunktio ja diskurssianalyysi (Björkvall 2003). Analyysin ensimmäisessä osassa tutkitaan interpersoonaista metafunktiota ja tarkastellaan mainosten vuorovaikutusta kielitapahtumien, etäisyyden, asenteiden ja harmonian näkökulmasta (Björkvall 2009; Holmberg & Karlsson 2006; Kress och van Leeuwen 2006). Seuraavassa osassa tarkastellaan mainosten suostuttelua retoriikkatutkimuksen ja markkinoinnin näkökulmasta (Hellspong 2011; Johannesson & Hedlund 1993, 1998; O'Shaughnessy & O'Shaughnessy 2004). Viimeinen analyysiosio on lyhyt diskurssianalyysi, jossa tutkitaan mainosten suhdetta kulutuskulttuuriin. Analyysissa tutkitaan, millaisia kuluttajaidentiteettejä mainoksissa on sekä millaisia arvoja, asenteita ja ajatuksia ne sisältävät. Analyysi toteutettiin lähilukuna, jossa tarkasteltiin neljää eri Hufvudstadsbladetin mainosta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mainosten verbaalisissa ja visuaalisissa elementeissä on merkittävä ero vuorovaikutuksen näkökulmasta. Verbaaliset keinot olivat erityisen interaktiivisia sinuttelun, suorien kehotuksien sekä asenteiden kautta, kun taas vuorovaikutuksen luominen visuaalisilla resursseilla oli vähäistä. Tutkimuksen toinen keskeinen havainto on, että lähes kaikki mainokset käyttivät suostuttelukeinonaan tunteisiin vetoamista. Mainokset vetosivat kuluttajan pelkoon ja tarjosivat helpotusta mainostamallaan tuotteella tai palvelulla. Tutkimuksesta tulee myös ilmi, että mainokset sisältävät enemmän kuin yhden kuluttajaidentiteetin ja että tietyt kuluttajaidentiteetit ovat yhteydessä toisiinsa, esimerkiksi ekologisen kulutuksen näkökulmasta. Samalla kun ostopäätökseen vaikuttaa ekologisuus ideologiana, kuluttaja peilaa identiteettiään ihmisenä, joka välittää ympäristöstä. Tutkielman merkittävä havainto on myös mainokseen piilotetut arvot, asenteet ja ajatukset, jotka peilaavat nykyajan yhteiskuntaa. Mainoksissa esiintyi stereotyyppisiä sukupuolirooleja, jossa nainen esitetään yhteiskunnan ihannenaiskuvan mukaisesti hyvinvoivana, hoikkana ja kauniina tai nainen yhdistetään mainoksessa ruoanlaittoon. Tutkielman tuloksista tulee myös ilmi, että vaikka Hufvudstadsbladetin kohderyhmä on suomenruotsalaiset, mainoksissa tai yritysten nettisivuilla käytetään silti suomea. Näin ollen mainonnan tärkeintä tavoitetta, kuluttajaan vaikuttamista, ei välttämättä saavuteta.
  • Söderman, Markus Bengt (Helsingin yliopisto, 2018)
    Syftet med denna avhandling pro gradu har varit att undersöka vad som ligger bakom finlandssvenskars språkval i digitala webbmiljöer. Samhället har sedan 1990-talet digitaliserats i rask takt och i den västerländska civilisationen har ett liv utan internet blivit allt mer främmande. Därför är det viktigt att det uppkopplade samhället även fungerar för språkliga minoriteter och därför behöver vi undersöka hur denna grupp navigerar på internet och när de använder vilka språk och varför. Urvalet består av unga finlandssvenskar från Helsingforsområdet som alla är födda mellan åren 1995–2000. Alla talar svenska som L1-språk, men de flesta talar även finska som L1-språk, vilket avspeglar den finlandssvenska populationen väl som till hög grad är tvåspråkig, speciellt i den finländska huvudstadsregionen. Informanterna kontaktades och datan samlades in under år 2017 där det totala inspelade materialet var lite över 9 timmar långt. I studien används modern mjukvara för skärminspelning samt annoteringsprogrammet Elan vilket ger en bild av hur informanterna navigerar på sex olika webbsidor och möjliggör mätning av tiden med hög precision. Den insamlade datan operationaliserades och fördes in i SPSS där de olika variablerna kunde mätas mot varandra och jämföras med den enkätundersökning som också utgjorde en del av undersökningen. Tillvägagångsättet att samla in den här typen av data för språkforskning är relativt nytt och öppnar upp för nya framtida möjligheter inom språkforskningen. Resultaten pekade på att kompetens i finska och identifikation med den finskspråkiga folkgruppen korrelerade negativt med hur lång tid informanterna uppehöll sig på webbsidor med svenskspråkigt innehåll, det vill säga att inga belägg kunde efter hypotesprövning finnas för att en finlandssvensk identitet eller kompetens i svenska skulle ha någon påverkan på hur mycket finska eller svenska informanterna använder sig av i webbmiljöer. En negativ korrelation innebär att tiden på svenskspråkiga sidor blir mindre när informanterna uppger en högre identifikation med och kompetens i det finska språket.
  • Huldén, Susanne (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkin suomalaisen virallisen työvoimapalvelun suomenruotsalaisen palvelusivuston (TE-palvelut/ Yrkesinfo.fi) ja vastaavan ruotsalaisen palvelusivuston (Arbetsförmedlingen.se/Yrken A–Ö) sisältösivujen ammattia kuvaavia haastatteluja. Tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia tekstityyppejä, yhteensä 12 ammatinkuvausta Webbissä, edustavat. Tutkielmani metodinen lähtökohta on diskurssianalyyttinen (Van Leeuwen 2005, 2008 ym.). Sovellan tekstianalyyttisessä tutkimuksessani sekä määrällistä että laadullista metodia. Aikamuodot ja puhujan näkökulma ovat tekstin rakenneosia, joiden kautta tutkin tekstien yhteyttä eri tekstipiirteisiin ja tekstityyleihin, sekä millä tavoin tekstit viestivät läheisyyttä (persoonallinen tyyli). Laadullinen analyysini perustuu määrällisten tulosten tulkintaan teoreettisen viitekehyksen avulla. Tutkin tekstejä osana viestinnän prosessia (Hadenius & Weibull 2003; 2008). Tutkimusmateriaali edustaa tyylillisesti monenkirjavia tekstejä, joten tulkitsen niitä sekä käyttöteksti- että kirjallisuustieteen teorioiden kautta (Hallberg 1992 ym.) huomioiden erityispiirteet, joita Webbiteksteissä ja viranomaisviestinnässä on havaittu (Karlsson 2006; Nyström Höög & al. 2012). Tulokset osoittavat, että kaikissa tutkituissa teksteissä on kertomuksen piirteitä, mikä ilmenee eri aikamuotojen käytössä. Preesensin runsas käyttö yhdistää kaikkia tekstejä. Suomenruotsalaisissa teksteissä (yht.7092 sanaa) käytetään kokonaisuutena tarkastellen enemmän eri aikamuotoja, ruotsalaisissa teksteissä (yht.4351 sanaa) käytetään kaikkia muita aikamuotoja paitsi pluskvamperfektiä. Tulosten perusteella ilmenee neljässä suomenruotsalaisessa ja kolmessa ruotsalaisessa tekstikokonaisuudessa enemmän persoonallista tyyliä, suhteessa ei-persoonalliseen tyyliin. Puhujan näkökulmia suomenruotsalaisissa teksteissä esiintyy 1-3, kun taas ruotsalaisissa teksteissä niitä esiintyy 3-5. LIX-vertailussa tekstit sijoittuvat helppo- tai keskivaikeaan luettavuuskategoriaan. Tulkitsen tulosten perusteella viidessä ruotsalaisessa ja kahdessa suomenruotsalaisessa tekstikokonaisuudessa kaunokirjalliselle tyylille ominaisia piirteitä. Minämuotoinen kerronta on hallitseva piirre neljässä suomenruotsalaisessa tekstissä, tekstimuotoista dialogia esiintyy kahdessa ruotsalaisessa tekstikokonaisuudessa.
  • Repo, Moona (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten englannin kieli vaikuttaa ruotsin kieleen. Olen kiinnostunut tutkimaan, millä eri tavoin englannin kieli näyttäytyy ruotsin kielessä sekä kuinka merkittävässä roolissa englannin kieli on ruotsin kielellä kirjoitetuissa kirjoitelmissa. Tarkastelen, kuinka usein ja millä eri tavoin englannin kieli vaikuttaa ruotsin kieleen. Lisäksi tarkastelen, kuinka monella eri tapaa englannin kieli tulee esiin yksittäisissä kirjoitelmissa sekä millaisia eroavaisuuksia kirjoitelmien välillä esiintyy. Tutkielman aineistona on viisikymmentä B1-ruotsin ylioppilaskirjoitusten pidempää kirjoitelmaa. Kirjoitelmat on kirjoitettu syksyn 2019, kevään 2020 ja syksyn 2020 ylioppilaskirjoituksissa. Kirjoitelmien aiheita ovat muun muassa musiikki, opinnot, asuminen, hyvinvointi sekä politiikka ja mielenosoittaminen. Aiheiden lisäksi myös kirjoitelmien muoto vaihtelee. Vaadittava muoto voi olla esimerkiksi kirje, mielipidekirjoitus, blogiteksti, raportti tai artikkeli. Tutkimusmenetelmäni on kielellinen analyysi, jonka avulla olen tarkastellut kirjoitelmien kieltä. Tämän jälkeen olen ryhmitellyt kirjoitelmista havaitsemani englannin kielen vaikutukset sekä pyrkinyt löytämään kirjoitelmien välillä olevia yhteneväisyyksiä sekä eroavaisuuksia. Tulokset osoittavat englannin kielen vaikuttavan ruotsin kieleen merkittävästi. Kirjoitelmat sisältävät kahdeksaa eri englannin kielen vaikutusta. Viidestäkymmenestä kirjoitelmasta kolmekymmentäneljä kirjoitelmaa sisältää englannin kielen vaikutusta. Kirjoitelmat sisältävät vaihtelevasti yhdestä seitsemään eri englannin kielen vaikutusta yhdestä yhdeksääntoista kertaan. Kielten välinen sukulaisuus, opiskelijoiden kielitaitotaso sekä muut kirjoitelmien kirjoitushetkenä vallinneet ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa englannin kielen merkittävään vaikutukseen kyseisissä kirjoitelmissa. Tutkimukseni tulokset ovat aiempien tutkimusten tulosten mukaisia. Aineiston suhteellisen suppean määrän vuoksi tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole yksinään kovinkaan yleistettäviä. Tutkimus antaa kuitenkin verrattain mielenkiintoisen käsityksen, kuinka englannin kieli vaikuttaa nykypäivänä suomalaisten B1-ruotsin opiskelijoiden ruotsin kieleen.
  • Kivi, Krista (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Suomen ja Pohjoismaiden etnisiä vähemmistöjä esitetään ruotsin oppikirjoissa. Tarkastelen, mitä etnisiä vähemmistöjä representoidaan oppikirjoissa ja millaisia diskursseja oppikirjat tuottavat näistä vähemmistöistä. Diskurssi tarkoittaa tässä yhteydessä kirjallisen ja kuvallisen esittämisen tapaa. Lisäksi vertaan, miten oppikirjat täyttävät nykyisen opetussuunnitelman (POPS 2014) vaatimukset kulttuurisen moninaisuuden esiintymisestä sekä kulttuurisen kompetenssin kehittämisestä. Tutkielman aineistona on kaksi B-ruotsin oppikirjasarjaa, Megafon ja På gång, jotka on tarkoitettu 6.–9. vuosikurssille. Tutkielman rajallisuuden vuoksi keskityn ainoastaan tekstikirjoihin, eli tehtäväkirjat eivät sisälly aineistooni. Tutkimusmenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysia. Olen ensin havainnoinut etnisten vähemmistöjen representaatioita oppikirjojen teksteissä, kuvissa ja henkilöhahmoissa. Tämän jälkeen olen tarkastellut, millaisia diskursseja representaatioista muodostuu. Kriittisen diskurssianalyysin mukaisesti olen tarkastellut, keiden näkökulmasta etniset vähemmistöt esitetään ja millaisia piileviä asenteita diskursseihin liittyy. Tutkimustulokset osoittavat, että Megafon- ja På gång -oppikirjoihin sisältyy maahanmuuttajien, saamelaisten ja ruotsinsuomalaisten representaatioita. Oppikirjat esittävät näitä vähemmistöjä neljän diskurssin avulla: vähemmistöt esitetään joko ihailun kohteena eli julkisuudenhenkilöinä, stereotypioina, tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä tai anonyymeina kuvituskuvina. Tutkimustuloksien perusteella on ilmeistä, että etnisten vähemmistöjen representaatiot eivät ole tarpeeksi monipuolisia tai samastuttavia, vaikka jotkut vähemmistöön kuuluvat henkilöhahmot ovat onnistuneita. Tutkimuksen aineistona olleet oppikirjat eivät täysin saavuta opetussuunnitelman vaatimuksia kulttuurisesta moninaisuudesta eivätkä oppikirjat yksinään anna tarpeeksi välineitä oppilaiden kulttuurisen kompetenssin kehittämiseen.
  • Westerholm, Jenni (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ruotsin kieltä käsitteleviä kansalaisaloitteita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia käsityksiä kielestä eli kieli-ideologioita kansalaisaloitteissa aktivoituu sekä miten nämä kieli-ideologiat toimivat kansalaisaloitteiden argumentoinnissa. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta Kansalaisaloite.fi -palvelussa vireillepannusta ruotsin kielen asemaa kansalliskielenä ja pakollisena oppiaineena käsittelevästä kansalaisaloitteesta. Tutkimus kiinnittyy kieli-ideologisen kielentutkimuksen perinteeseen ja hyödyntää tutki-musmetodinaan sekä kriittistä diskurssianalyysiä että argumentaatiotutkimusta. Kansalaisaloitteissa nousee esiin erityisesti kolme eri kieli-ideologiaa: kielen välineenä hahmot-tava instrumentalistinen kieli-ideologia, kielen materialistista arvoa korostava ekonominen kieli-ideologia sekä kieli-ideologia, jossa kieli toimii sekä yksilön että yhteisön identiteetin rakenta-jana. Instrumentalistinen ideologia aktivoituu, kun ruotsin kieli pyritään argumentoimaan epäkäytännölliseksi kommunikoinnin työkaluksi. Ekonominen kielikäsitys taas näkyy silloin, kun ruotsin kieli esitetään taloudellisena rasitteena yhteiskunnalle. Kieli identiteetin rakentajana sen sijaan jakaa Suomen väestön kahteen eri osaan, enemmistöön ja vähemmistöön, ja toimii merkittävänä valtasuhteita ilmentävänä tekijänä näiden välillä. Tutkimuksen aineisto osoittaa, kuinka usein ristiriitaisetkin kieli-ideologiat ovat läsnä yhtäaikaisesti ja kuinka eri ideologioita voidaan hyödyntää argumentoinnissa tilanteisesti kul-loisenkin tavoitteen mukaan. Samalla nähdään, kuinka kansalaisaloitteiden sosiaalis-kulttuurinen konteksti heijastuu tutkimuksen aineistossa. Eri kielet saavat erilaisia arvoja ja tehtäviä, jotka mukaillen yhteiskunnan arvohierarkiaa asetetaan argumentoinnissa yhtä lailla hierarkkisiin jär-jestyksiin. Tutkimus avaa runsaasti jatkotutkimuksen mahdollisuuksia. Kansalaisaloitteiden argumentointi, kieli-ideologiat ja ruotsin kielen diskurssi Suomessa ovat ajankohtaisia sekä hedelmällisiä jat-kotutkimuksen aiheita niin yhteiskuntatieteelliselle kuin kielitieteelliselle tutkimukselle.
  • Kempas, Ilpo Tapio (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2016)
    Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja; A.tutkimuksia
  • Forsman, Maria (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (7)
  • Ahlsved, Karl-Johan; Mandeville, Hugo; Weissenberg, Kim von (WSOY, 1979)
  • Seppälä, Ina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Aims. Most languages in the world use pitch in defining the meaning of words. Pitch is therefore a relevant field of study within semantics. The aim of this study is to examine the effects of pitch on the semantic processing of the Swedish language, and to compare these to the effects of pronunciation. In Swedish, the syllable which, based on its pitch, separates the word semantically from other words is called the lexical pitch accent tone. The Swedish language enables a unique study composition where a dialect with pitch accents (Standard Swedish) can be compared to a dialect with no pitch accents (Finland’s Swedish) within one language. Methods. There were eight subjects in both the Standard Swedish and Finland’s Swedish groups of the study. During the exam, the target words used in the stimulus sentences were minimal pairs: pairs of words which semantically differ from each other based only on either the pronunciation or the pitch accent of a single syllable. On the behavioural level, participants were instructed to use a button to express, whether they thought they heard the sentence was semantically sensible or not. The neural responses were measured with electroencephalography or EEG. The target of examination was in particular the event-related potential N400, the strength of which has been discovered to correlate positively with the magnitude of the challenges related to semantic processing. Results. Pronunciation had a significant effect in both participant groups: the words of the minimal pairs which, based on their pronunciation, did not fit the sentence context, were recognized significantly less often and lead to stronger N400 potentials than the words which did fit. The appropriateness of pitch had no effect on the N400 potential in either participant groups, but the speakers of Standard Swedish considered words with either a wrong or an inappropriate pitch accent as fitting the context slightly less often than the speakers of Finland’s Swedish. Conclusion. Based on the results of the study, pitch accent does not have as significant of an effect on semantic processing as pronunciation and context in either Standard Swedish or Finland’s Swedish. Based on the behavioural results, however, pitch accent did influence the processing of words of those whose mother tongue was Standard Swedish but not of those whose was Finland’s Swedish. It is therefore also possible that the relatively small effects of pitch accent on the N400 potential could not be detected because of the small sample size of the study.
  • Larsdotter, Ylva (Helsingin yliopisto, 2009)
    Verkkari 2009 (7)
  • Tuominen, Meeri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämän maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka paljon ja millaisia määräisyysvirheitä arvosanan M (magna cum laude approbatur) saaneet abiturientit tekevät ruotsin ylioppilaskokeeseen sisältyvässä kirjoitelmassa. Lisäksi vertaan pitkän ja keskipitkän oppimäärän kokeen tehneiden kirjoitelmista löytyviä virhemääriä ja -tyyppejä keskenään. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 60 Ylioppilastutkintolautakunnalta saamastani satunnaisesta kirjoitelmasta, joista 30 on pitkän oppimäärän (A-ruotsi) kokeesta ja 30 keskipitkän oppimäärän (B-ruotsi) kevään 2020 kokeesta. A-ruotsin kirjoitelmat (700–1100 merkkiä) ovat kaksi kertaa pidempiä kuin B-ruotsin kirjoitelmat (400–550 merkkiä). Analysoin kirjoitelmia Corderin (1974) luoman virheanalyysin avulla, lukuun ottamatta virheiden selittämistä tai arviointia. Etsin kirjoitelmista kaikki määräisyysvirheet, jonka jälkeen jaottelin ne pää- ja alakategorioihin. Jaottelin jokaisen määräisyysvirheitä sisältävän nominaalilausekkeen vain yhteen kategoriaan, vaikka lausekkeessa olisikin ollut useampi taivutusvirhe. Ruotsin kielen määräisyys ja artikkelien käyttö luo tunnetusti haasteita ruotsinoppijoille, sillä se eroaa huomattavasti esimerkiksi englannin ja suomen kielistä. Käyn läpi teoriaa ruotsin kielen määräisyydestä sekä esittelen aiempaa tutkimusta aiheeseen liittyen. Vaikka määräisyys koostuu sekä merkityksestä että muodosta, keskityn tässä tutkielmassa vain muotoon, sillä sitä painotetaan kouluopetuksessakin. Lisäksi selitän eron toisen ja vieraan kielen oppimisen välillä ja pohdin virheiden merkitystä kielenoppimisessa. Kielenoppimiseen liittyy Pienemannin (1998) prosessoitavuusteoria, jonka mukaan kielenoppiminen koostuu viidestä tasosta, joista edeltävä täytyy aina hallita siirtyäkseen seuraavalle tasolle. Määräisyys ja nominaalilausekkeiden taivutus kuuluvat tasoille 2 ja 3, jotka liittyvät sanojen taivutukseen sekä lausekkeiden sisäiseen kongruenssiin. Aineistosta löytyi yhteensä 160 määräisyysvirhettä, joista 107 on pitkän ruotsin ja 53 keskipitkän ruotsin kirjoitelmista. A-ruotsissa virheitä on keskimäärin neljä per kirjoitelma, B-ruotsissa kaksi. Pääkategorioita on neljä ja alakategorioita 15. Suurin pääkategoria on epämääräinen muoto määräisen muodon sijasta (58), toisiksi suurin määräinen muoto epämääräisen muodon sijasta (49), kolmanneksi suurin artikkelivirheet (27) ja pienin kongruenssivirheet (26). Yleisimpiä alakategorioita eli virhetyyppejä olivat epämääräinen muoto aiemmin mainituista asioista puhuttaessa, määräinen muoto epämääräistä muotoa vaativien attribuuttien jälkeen, artikkeliton muoto määräisen muodon sijasta sekä epämääräinen muoto prepositioilmauksissa. Aineistosta käy ilmi, että opiskelijat käyttävät useimmiten yksinkertaisimpia muotoja eli epämääräistä tai artikkelitonta muotoa. Muodon valitsemisen lisäksi vaikeuksia tuottaa sellaisten nominaalilausekkeiden muodostus, joihin sisältyy attribuutti. Tällaiset kongruenssivirheet olivat selvästi yleisempiä B-ruotsissa, mikä kertoo heikommasta nominaalilausekkeiden määräisyystaivutuksen osaamisesta. Määrällisesti A- ja B-ruotsin kirjoitelmissa oli saman verran virheitä suhteessa tekstien pituuteen, ainoastaan eri kategorioiden välillä oli eroja. Toisaalta A-ruotsin pidempiä ja haastavampia tekstejä kirjoittaessa tulee luonnollisesti enemmän virheitä kuin B-ruotsin lyhyissä teksteissä. Tulosten perusteella nämä opiskelijat ovat vielä prosessoitavuusteorian tasolla 2, sillä he eivät hallitse substantiivien määräisyysmuotojen käyttöä.