Browsing by Subject "ruotsinsuomalaiset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Snellman, Hanna (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2003)
    Väki Voimakas; 16
    Ruotsalainen etnologi Alf Arvidsson on hyödyntänyt riittiteoriaa tarkastellessaan elämäkerrallisessa haastattelussa esiin tulevia kerronnallisia kokonaisuuksia,joiden aiheena on muuttamiseen liittyvä siirtymä. Tällaiset, kertojan kannalta merkittäviä muutoksia sisältävät kertomukset muodostuvat samanlaisista jaksoista kuin siirtymäriitit. Ne rakentuvat irtautumisesta, välitilasta ja liittymisestä uuteen. Tehdessäni haastatteluja 1960–1970-luvulla Göteborgiin muuttaneiden lappilaisten keskuudessa huomasin, että myös heidän elämänkulkujaan voi tarkastella irtautumisen, välitilan ja uuteen liittymisen kautta. Muuttopäätös ja muuttomatka edustavat irtautumista ja alkuvaiheet työn ja kodin etsinnässä uudessa kotimaassa edustavat välitilaa. Liittyminen uuteen on monilla ollut pitkä prosessi, joka on saattanut päättyä paluumuuttoon. Silloin ei liittymistä ole tapahtunut. Artikkelissani pohdin sitä, mikä merkitys maahanmuuttajan sosiaalisilla verkostoilla on uuteen kulttuuriympäristöön liittymisessä ja siihen sopeutumisessa.
  • Snellman, Hanna Kyllikki (2016)
    kansatiede, kotiseutu, ruotsinsuomalaiset
  • Snellman, Hanna (Oulun Historiaseura, 2008)
    Scripta Historica;33
    Aloittaessani tutkimushankkeen "Göteborg - Sallan suurin kylä" vuonna 2000 olin astumassa maailmaan, joka oli minulle vieras.' Saadakseni esiymmärrystä tutkimuskohteestani, ruotsinsuomalaisista, aloin seurata Ruotsissa ilmestyvää suomenkielistä sanomalehteä Viikkoviestiä. Luin niin artikkeleita, mainoksia kuin ilmoituksiakin. Lehteä säännöllisesti lukiessani kiinnitin melko pian huomiota siihen, että sana Lappi esiintyi lehden henkilökohtaista- palstalla kumppaninhakuilmoituksissa useammin kuin mikään muu alue Suomessa. Karjala tuli hyvänä kakkosena. Vuosien varrella lehden nimi muuttui Ruotsin Sanomiksi. Alun lyhyen tauon jälkeen lehden välityksellä oli edelleen kerran viikossa mahdollisuus hakea ystävää. Kun Ruotsin Sanomat -lehden ilmestyminen päättyi, päättyi myös aineistonkeruuni. Vuosina 2000-2005 poimin systemaattisesti lehden henkilökohtaista-palstalta kaikki ne ilmoitukset, joissa mainitaan tavalla tai toisella Matillekin niin rakas Pohjois-Suomi. Näitä ilmoituksia on yhteensä 23 kappaletta, joista 13:ssa mies etsii naista ja kymmenessä nainen miestä. Tässä artikkelissa esittelen ilmoitusten tyypillisiä piirteitä ja pohdin sitä, miksi juuri Lappi kaikista Suomen maakunnista esiintyy ilmoituksissa niin usein.
  • Snellman, Hanna (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017)
    Kalevalaseuran Vuosikirja
  • Snellman, Hanna Kyllikki (Ethnos ry, 2017)
    Ethnos-toimite
    ruoka, kansatiede, nostalgia, ruotsinsuomalaiset, museot
  • Snellman, Hanna (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2005)
    Väki Voimakas;18
    Artikkelissani pohdin sitä, miten suomalaiset mielsivät itsensä työläisiksi Ruotsissa ja millaista rajanvetoa käytiin työpaikoilla suomalaisten ja ruotsalaisten kesken. Lisäksi pohdin sitä, miten puoluepolitiikka näkyi Ruotsiin 1950-ja 1970-luvuilla muuttaneiden suomalaisten toiminnassa. Lähdeaineistona käytän vuosina 2000–2005 Göteborgissa ja Västeråsissa tekemiäni haastatteluja sekä Metallityöläisten perinne -kirjoituskilpailun vastauksia vuosilta 1986–1987.
  • Niemelä, Satu (2004)
    Vuoden 1945 jälkeen on Suomesta muuttanut Ruotsiin runsaat puoli miljoonaa ihmistä. Vilkkaimmillaan muuttoliike oli 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun puoliväliin. Muuttoliikkeen ehdottomat huippuvuodet olivat 1969 ja 1970, jolloin muuttajia oli vuosittain noin 40 000. Tutkielmassa käsitellään Suomesta Ruotsiin toisen maailmansodan jälkeen suuntautunutta muuttoliikettä lähtijöiden omasta näkökulmasta. Aineistona on käytetty yhteensä 37 muistelmaa, jotka on lähetetty kolmeen eri muistitiedonkeruukilpailuun. Kaksi kilpailuista on Ruotsinsuomalaisten arkiston järjestämiä. Kolmas on Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen organisoima. Ruotsinsuomalaisten arkiston kilpailuista toisessa on kerätty metallityöläisten ja toisessa sairaalatyöntekijöiden muistelmia ja perinnettä. Kolmannessa kilpailussa kerättiin Pohjanmaalla asuvien henkilöiden siirtolaisuuteen liittyviä muistoja. Tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten muuttajat muistelevat omaa siirtolaisuuttaan. Tarkastelun kohteena on se, mitä he siitä muistavat ja miten he sitä muistavat. Lisäksi pohditaan, mitä merkityksiä muistoille annetaan sekä etsitään muistelijoiden kollektiivista siirtolaisuusmuistoa. Tutkimusmenetelmä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineistolähtöisyydellä tässä tarkoitetaan, että lopulliset tutkimuskysymykset nousevat aineistosta, jolloin käytetyllä aineistolla on keskeinen rooli sen määräytymisessä, minkälaiseksi lopullinen tutkimus muotoutuu. Sisällönanalyysi puolestaan on kvantitatiivinen yleismenetelmä, jonka avulla voidaan luokitella ja analysoida dokumentteja, tässä tutkielmassa muistelmia, systemaattisesti ja objektiivisesti. Muistelmista oli löydettävissä yhdistäviä piirteitä niin sisällöllisesti kuin rakenteellisestikin. Useimmissa muistelmissa käsiteltiin aluksi lähtöä ja sen syitä. Muistelmien lopussa puolestaan tehtiin yhteenveto siirtolaisuusajasta, jossa huomattavan usein korostettiin siirtolaisuutta positiivisena elämänkokemuksena. Muistelmien sisällössä korostui työhön liittyvät muistot ja suomalaisuus. Muistelun tapaan liittyviä ominaispiirteitä olivat etäännyttäminen ja huumori. Muistelmien perusteella lähtijöiden kokemuksellinen sukupolvi muodostuu samaan aikaan lähteneistä, ei samaan aikaan syntyneistä. Kollektiivisen siirtolaisuusmuiston keskeisiä osa-tekijöitä muistelmien perusteella ovat suomalaisten keskuudessa valinnut keskinäinen solidaarisuus ja auttamisen ilmapiiri, ahkera työnteko sekä vaikeuksien voittaminen eli pärjääminen. Muistelijoiden kollektiivisessa muistossa Ruotsiin lähtijä on aktiivinen toimija, joka on voittanut vaikeudet ja sopeutunut Ruotsalaiseen yhteiskuntaan, mutta jolle suomalaisuus ja suomalaiset juuret ovat edelleen keskeinen osa identiteettiä.