Browsing by Subject "saastuminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Huurtomaa, Satu (Helsingin yliopisto, 2019)
    The Baltic Sea is a vulnerable marine environment and susceptible to pollution. The situation is especially severe in the Gulf of Finland due to a large catchment area compared to the size of the Gulf. The north eastern Gulf of Finland has been described as one of the most contaminated areas of the entire Baltic Sea, with extensive pollution load via river Kymi in the past. Still today, the currents bring contaminants from the eastern part of the Gulf – the Neva estuary and the Bay of Viborg. The concentrations of V, Cr, Mn, Fe, Co, Ni, Cu, Zn, As, Mo, Cd, Sb, Hg, Pb, Bi and La were studied in the surface sediments and three GEMAX cores. The vertical distribution revealed the temporal change in the metal accumulation. The spike in the Cs concentration, indicating the Chernobyl disaster in 1986, enabled the estimation of the accumulation of studied elements over time. The horizontal distribution maps based on the concentrations in the surface sediments enabled the discovery of the sites with most intense metal accumulation. Correlation coefficients showed the effect of carbon and sediment grain size in the distribution of metals. The comparison of the metal concentrations to the natural background levels and the Canadian sediment quality guidelines (SQGs) enabled the estimation of the degree of contamination of the area. The metal concentrations have declined during the last decades in the north eastern Gulf of Finland, indicating lower contamination input towards present day. However, in the oxidized Ravijoki core, the decline was not that obvious, probably due to metal scavenging by Fe and Mn oxides and bioturbation. The regional metal distribution was strongly affected by the grain size and carbon – most metals showed high positive correlations with carbon and finer sediment fraction. Mn was an exception, showing negative correlations with both carbon and clay, probably due to the Mn reduction at sites with high organic matter accumulation. The regional distribution pattern suggested main Cd pollution arriving from the eastern part of the Gulf. The distribution of Hg, Mo, Cu and Zn also suggested a possible source in the east. High concentrations of Hg, Pb and Cu were discovered in the outlets of river Kymi. According to the Canadian SQGs, the sediments in the north-eastern Gulf of Finland were contaminated. The situation is especially severe in the case of Zn – the higher reference value PEL, above which adverse biological effects frequently occur, was exceeded even in the oxidized Ravijoki sediments. The highest concentrations of the elements with defined SQGs (Cd, Cr, Zn, Cu, Hg, Pb and As) exceeded the lower reference values in the surface sediments, indicating that all these metals could, at least locally, pose a severe threat to benthic species.
  • Hukka, Eeva (2001)
    Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on soveltaa James Grunigin tilanneteoriaa käytäntöön ja perehtyä grunigilaisen aktiivisen ryhmittymän viestintään. Niin ikään tavoitteena on tarkastella aktiivista ryhmittymää sen vastapuolen, ryhmittymän huolenaiheen synnyttäneen työyhteisön, näkökulmasta. Tilanneteorian mukaan määritelty aktiivinen ryhmittymä löytyi Helsingin Myllypurosta, Alakiventie 8:sta. Aktiivisena ryhmittymänä "kasitalojen" asukkaita yhdistää yhteinen huolenaihe: heidän kotipihaltaan on löytynyt vanhalta kaatopaikalta peräisin olevia myrkkyjä, joiden vuoksi Helsingin kaupunki aikoo purkaa heidän kotinsa. Huoli terveydestä ja omaisuuden arvosta ovat saaneet kasitalolaiset toimimaan ongelman ratkaisemiseksi. Selvitin tutkielmassani alakiventieläisen ryhmittymän viestintää ja sen merkitystä ryhmittymälle. Pääasiallisena tutkimusaineistona olivat asukkaiden teemahaastattelut. Tutkielmassa kävi ilmi, että kasitalolaiset ovat käsitelleet myrkkyongelmaa aktiivisesti lähiverkoissaan ja että he ovat käyttäneet keskusteluja lähipiirinsä kanssa myrkkyongelman analysoimiseen. Lisäksi he ovat etsineet lähiverkoistaan tietoa. Kasitalolaiset ovat kehittäneet myrkkyongelman myötä myös aivan uusia, varta vasten myrkkyongelman ratkaisemiseksi kehitettyjä viestinnän muotoja, jotka ovat auttaneet heitä pyrkimään tavoitteisiinsa monin eri tavoin. Helsingin kaupungin näkökulmasta perehdyin aktiiviseen ryhmittymään yhteisöviestinnän kohderyhmänä. Tässä yhteydessä keskeisenä tutkimusaineistona olivat asukkaiden ja Helsingin kaupungin edustajien teemahaastattelut sekä kaupungin tiedotteet ja asukkaille lähetetyt kirjeet. Alakiventien myrkkytapaus osoitti, että epäjohdonmukainen tiedottaminen ei lisää aktiivisen ryhmittymän luottamusta, eikä myöskään se, jos ryhmittymän tiedon tarpeisiin ei vastata. Kasitalolaisten vilkas lähiverkkoviestintä merkitsee kaupungin näkökulmasta puolestaan sitä, että jokaisen ryhmittymän kanssa keskustelevan kaupungin edustajan merkitys viestijänä on keskeinen. Tämä tuo haasteita kaupungin sisäiseen viestintään. Tutkielmani tärkeimpiä lähteitä olivat haastattelujen lisäksi seuraavat teokset: Grunig, James (1992): Excellence in Public Relations Management; Grunig, James ja Hunt, Todd (1984): Managing Public Relations; Heath, Robert (1988): Strategic Issues Management; Åberg, Leif (2000): Viestintä kolmannen sektorin kansalaisyhteisössä. Teoksessa Aula, Pekka ja Hakala, Salli (toim.): Kolmet kasvot. Näkökulmia organisaatioviestintään.
  • Coppock, Rachel L.; Lindeque, Penelope K.; Cole, Matthew; Galloway, Tamara S.; Nakki, Pinja; Birgani, Hannah; Richards, Saskiya; Queirós, Ana M. (Elsevier, 2021)
    Journal of Hazardous Materials 415: 125583
    Microplastics are ubiquitous in the marine environment, however, the mechanisms governing their uptake by, and burial within, seabed habitats are poorly understood. In this study, microplastic burial and its impact on fauna-mediated sedimentary processes was quantified at three coastal sites, and the potential contribution of burrowing faunal communities to this process assessed via functional trait diversity analysis of field data. In addition, laboratory exposures were used to assess whether sediment-processing undertaken by the brittlestar Amphiura filiformis, a key species in the sampled area, could explain the burial of microplastic fibres. Field observations confirmed broad-scale burial of microplastics across the coastal seabed, consistent across sites and seasons, with microplastic sequestration linked to benthic-pelagic exchange pathways, driven by burrowing fauna. Brittlestars were observed to bury and line their burrow walls with microfibres during experiments, and their burial activity was also modified following exposure to nylon fibres, relative to controls. Collectively, these results indicate that biodiverse and functionally important seabed habitats act as microplastic sinks, with burrowing fauna contributing to this process via well-known benthic-pelagic pathways, the rates of which are modified by plastic exposure.
  • Hashemi, Fatemeh; Pohle, Ina; Pullens, Johannes W. M; Tornbjerg, Henrik; Kyllmar, Katarina; Marttila, Hannu; Lepistö, Ahti; Klove, Bjorn; Futter, Martyn; Kronvang, Brian (MDPI, 2020)
    Water 12 6 (2020)
    Optimal nutrient pollution monitoring and management in catchments requires an in-depth understanding of spatial and temporal factors controlling nutrient dynamics. Such an understanding can potentially be obtained by analysing stream concentration–discharge (C-Q) relationships for hysteresis behaviours and export regimes. Here, a classification scheme including nine different C-Q types was applied to a total of 87 Nordic streams draining mini-catchments (0.1–65 km2). The classification applied is based on a combination of stream export behaviour (dilution, constant, enrichment) and hysteresis rotational pattern (clock-wise, no rotation, anti-clockwise). The scheme has been applied to an 8-year data series (2010–2017) from small streams in Denmark, Sweden, and Finland on daily discharge and discrete nutrient concentrations, including nitrate (NO3−), total organic N (TON), dissolved reactive phosphorus (DRP), and particulate phosphorus (PP). The dominant nutrient export regimes were enrichment for NO3− and constant for TON, DRP, and PP. Nutrient hysteresis patterns were primarily clockwise or no hysteresis. Similarities in types of C-Q relationships were investigated using Principal Component Analysis (PCA) considering effects of catchment size, land use, climate, and dominant soil type. The PCA analysis revealed that land use and air temperature were the dominant factors controlling nutrient C-Q types. Therefore, the nutrient export behaviour in streams draining Nordic mini-catchments seems to be dominantly controlled by their land use characteristics and, to a lesser extent, their climate.
  • Fritze, Hannu (Suomen metsätieteellinen seura, 1992)
  • Unknown author (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 28
  • Bergström, Irina; Mäkelä, Katariina; Starr, Michael (Ministry of the Environment, 1995)
    Ministry of the Environment, Environmental Policy Department; Report 1/1995
  • Savander-Lehtinen, Helena (Helsingfors universitet, 2016)
    Kiinnostuin aluksi Vanhan testamentin Gen.6.1–6 tekstistä, jossa jumalain pojat näkevät maan kauniit tyttäret ja ihastuvat heihin. Teksti jäi kuitenkin torsoksi ja jatkoin 1 Henokin kirjan 1–36 kertomuksella, josta löysin tutkimukseeni sopivia tekstejä. Tutkin miten näissä työhöni mukaan ottamissa teksteissä esiintyy kauneus, seksuaalisuus ja millaisia ovat niiden mahdolliset seuraamukset sekä mistä nämä käsitykset tulevat. Miksi kauneus mainitaan molemmissa teksteissä? Olisivathan kirjoittajat voineet olla käyttämättä adjektiivia kaunis ja kirjoittaa ainoastaan, että jumalien pojat näkivät ihmisten tyttäret ja jatkaa kertomusta sitten siitä eteenpäin. Pro graduni on temaattinen, mutta olen poiminut tutkimuskysymykseni avautumiseen osia erilaisista tutkimusmenetelmistä. 1 Henok kirjan 1-16 eli Valvojaenkelien kirjan valitut tekstit olen kääntänyt suomeksi Nickelsburgin englanninkielisestä tekstistä. Tekstejä tutkiessani olen ottanut huomioon sen, että tapahtumilla on myös aina taustansa. Toisen temppelin ajan yhteiskunta- ja perherakenteet sekä naisten asema taustoittavat siten myös aihettani. Heprealaisen raamatun kirjoittaminen on tapahtunut Babyloniasta palaamisen jälkeen ja sen tekstejä on editoitu vielä toisen vuosisadan eaa. jälkeen ja näin naisen aseman tarkka rajaus ennen ja jälkeen Toisen temppelin ajan aikakausille on vaikeaa. Selvittelen millaisia tuon ajan yhteisön ja kulttuurin moraalikäsityksiä liittyy kauneuteen ja seksuaalisuuteen. Se, että tekstissä kerrotaan jostain naisesta, ei se tarkoita, että kaikki naiset olisivat samanlaisia. Niin antiikin kreikkalaisissa teksteissä kuin myös Raamatun teksteissä käytetään naisstereotypioita kuvaamaan tiettyjä ominaisuuksia. Kauneutta on kautta aikojen ja kulttuurien käsitelty joko hyveenä tai negatiivisena ominaisuutena. Nainen on saanut ylistystä kauneutensa vuoksi jo muinaisissa kreikkalaisissa tarustoissa. Näissä tarustoissa jumalat huomasit kauniit naiset ja ottivat heidät lemmenkumppaneiksi. Näin kerrotaan myös Vartijaenkelien kirjassa, jossa asia on esitetty ”raamatullisemmin” eli piilotellummin. Genesis 6:2 ja 1 Henokin kirja 6:1 kertovat kumpikin näissä kohdissaan, että valitut naiset olivat kauniita. Kun jumalien pojat näkevät 1 Henokin kirjassa maan tyttärien olevan erityisen kauniita, niin heissä herää halu maata heidät ja tehdä heidän kanssaan jälkeläisiä. Kauneus houkuttelee näin taivaallista väkeä ja he sortuvat erilaisiin kiellettyihin tekoihin kuolevaisten naisiin yhtymisen lisäksi. Seksuaalisuus esiintyy siten näissä tutkimissani teksteissä voimakkaasti, osin peiteltynä osin hyvinkin selkokielisesti. Kertomuksen tunnuspiirteinä ovat haluaminen, synnyttäminen, vaimoksi ottaminen, tahrautuminen, joka käsittää myös naisten epäpuhtauden ja veren ja naisten makaamisen. Naisten opettaminen käyttämään esimerkiksi kosmetiikkaa on kirjoittajan tapa kuvata negatiivisia vaikutuksia. Tarinassa on ikiaikainen ajatus naisesta synnin tekijänä, vaikka nämä miehen muodon ottaneet enkelit olivat osasyyllisiä tapahtuneeseen. Naisen rikkeitä ovat kaunistautuminen, vietteleminen ja seksuaalisuus, jolla hän saastuttaa miehen puvussa olevan Valvojaenkelin ja ajaa miehen turmioon. Naisen osana kuului näiden kirjoitusten aikakausina olla hyvä neitseellinen tytär, jolle kotitalous valitsee puolison, hyvä ja ahkera puoliso, joka ei turhaan ole kauneuden perään. Hän hoitaa kotitalouden työt ja synnyttää lapset ja on kuuliainen miehelleen.
  • Annila, Erkki (Suomen metsätieteellinen seura, 1989)
  • Kortesharju, Mirja; Kortesharju, Jouko (Suomen metsätieteellinen seura, 1989)
  • Kauppila, Pirkko; Bäck, Saara (Finnish Environment Institute, 2001)
    The Finnish Environment 472