Browsing by Subject "sadanta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Saarela, Jouko (Finnish Environment Institute, 1997)
    Monographs of the Boreal Environment Research 3
  • Kärnä, Juha-Petri (Finnish Environment Institute, 2012)
    The Finnish Environment 12/2012
    Current remote sensing satellites can provide valuable information relevant to hydrological monitoring. And by using available in situ measurements together with the satellite data the information can be even more valuable. The FloodFore project developed new methods to estimate hydrological parameters from multi source remote sensing and in situ data. These hydrological parameters are important input to the watershed simulation model in order to improve the accuracy of its forecasts. In the project several new methods were either developed or demonstrated: satellite based snow water equivalent (SWE) estimation, weather radar based accumulated precipitation estimation, satellite based soil freezing state determination, and SWE estimation with high spatial resolution using both microwave radiometer and SAR data. Also a visualisation system for multi source information was developed to demonstrate the new products to users. The effect of the snow remote sensing estimates to the hydrological forecasting accuracy was studied for the Kemijoki river basin. The commercialisation possibilities of the results of the project were also studied.
  • Kilpeläinen, Tiina (Helsingfors universitet, 2006)
    Tämä työ perustuu vuosina 1951–2000 toukokuusta syyskuuhun Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla kerättyyn piirtävän sademittarin aineistoon. Työssä esitellään sadantaan vaikuttavia tekijöitä Helsingin Kaisaniemessä ja pohditaan alueen ilmastollista edustavuutta. Työn pääpaino on aineiston laadun arvioinnissa ja Helsingin Kaisaniemen kesäsateiden ilmastollisten piirteiden kuvaamisessa mahdollisimman monipuolisesti. Piirtävän sademittarin digitalisoitu aineisto osoittautui laadultaan hyväksi, ja aineistosta laskettujen vuorokausisadesummien todettiin korreloivan hyvin saman mittausaseman sadekeräysastioiden vuorokausisadesummien kanssa. Sadannan piirteitä voidaan kuvata useilla tilastollisilla jakaumilla. Tässä työssä kahden eksponenttijakauman summa osoittautui parhaiten kuvaamaan sateen ja sateettomien jaksojen kestoja sekä sadetapahtumien sadesummia. Sateen intensiteetin ääriarvot sovitettiin yleistettyyn ääriarvojakaumaan, ja jaksomaksimimenetelmällä rankoille sateille laskettiin toistumisaikoja. Tulokseksi saatiin, että Helsingin Kaisaniemessä sataa kerran 50 vuodessa 1.78 mm/min 10 minuutin ajan, 1.53 mm/min 15 minuutin ajan, 0.95 mm/min 30 minuutin ajan ja 0.52 mm/min 60 minuutin ajan. 56 hetkellisesti rankimmasta sateesta muodostettu sateen teoreettinen ajallinen muoto on lähes symmetrinen rankimman hetken suhteen, mutta yksittäisten rankkojen sateiden ajallisen muodon todettiin vaihtelevan paljon. Tämän työn tulosten perusteella voidaan todeta, että toukokuussa sateet ovat Helsingin Kaisaniemessä intensiteetiltään heikkoja ja pitkäkestoisia. Kesäkuussa konvektiiviset sateet yleistyvät etenkin iltapäivällä. Heinäkuussa ja elokuussa sateet ovat rankkoja ja lyhytkestoisia, ja elokuussa sademäärän sekä intensiteetin vuorokausivaihtelu on suurimmillaan. Syyskuussa sateen osuus kokonaisajasta on kesäkuukausista suurin ja intensiteetin vuorokausivaihtelu on vähäistä. Meri vaikuttaa Helsingin Kaisaniemen sateisiin etenkin alkukesällä. Kaupungin kasvun vaikutuksia ei tuloksista voitu erottaa. Vuosikymmenten välillä esiintyy suuria eroja etenkin sadetapahtumien kestossa ja lukumäärässä, mutta selviä merkkejä ilmastonmuutoksesta ei löytynyt. Helsingin Kaisaniemessä sataa kesällä keskimäärin 4.5 % kokonaisajasta. Yksi sadetapahtuma kestää keskimäärin 60 minuuttia ja sateeton jakso keskimäärin 21 tuntia. Sateen intensiteetti on koko kesän aikana keskimäärin 0.020 mm/min.
  • Leikola, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Kellomäki, Seppo; Pohjapelto, Pirkko (Suomen metsätieteellinen seura, 1976)
  • Päivänen, Juhani (Suomen metsätieteellinen seura, 1974)
  • Lehtonen, Irja; Westman, Carl Johan; Kellomäki, Seppo (Suomen metsätieteellinen seura, 1976)
  • Kara, Osmo; Seuna, Pertti; Heino, Soini (Vesihallitus, 1973)
    Vesihallitus. Tiedotus 53
    English summary: On irrigation in Southwestern Finland
  • Päivänen, Juhani (Suomen metsätieteellinen seura, 1966)
  • Lukkala, O. J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1942)
  • Kuusisto, Esko (Vesihallitus, 1975)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 11
    Engl. summary: The water balance and regulation of Lake Pyhäjärvi
  • Pirinen, Pentti; Simola, Henriikka; Aalto, Juha; Kaukoranta, Juho-Pekka; Karlsson, Pirkko; Ruuhela, Reija (Ilmatieteen laitos, 2012)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2012:1
  • Pauli, Jokinen; Pirinen, Pentti; Kaukoranta, Juho-Pekka; Kangas, Antti; Alenius, Pekka; Eriksson, Patrick; Johansson, Milla; Wilkman, Sofia (Ilmatieteen laitos - Finnish Meteorological Institute, 2021)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2021:8
    Tässä raportissa on ilmanpaineen, lämpötilan, suhteellisen kosteuden, sademäärän, lumensyvyyden, tuulen, auringonpaisteen ja kokonaissäteilyn ilmastotilastoja vertailukaudelta 1991–2020. Lisäksi on ensimmäistä kertaa tuotettu vertailukaudelle meritilastoja vedenkorkeudesta, veden pintalämpötilasta ja merijäästä. Havaintoasemien ja hila-aineiston perusteella on uuden 1991–2020 vertailukauden Suomen keskilämpötila noin 0,6 astetta edellistä 1981–2010 vertailukautta lämpimämpi. Verrattuna jaksoon 1961–1990 on uusi vertailukausi noin 1,3 astetta lämpimämpi. Ilmastollisia ja merellisiä tilastoja voidaan hyödyntää esimerkiksi ajankohtaisen sää- ja meriolosuhteiden laittamisessa historialliseen viitekehykseen. Lisäksi tilastoista on apua muun muassa kuukausien päähän ulottuvien sääriippuvaisten päätösten tekemisessä sekä ilmastonmuutoksen etenemisen seurannassa. Vertailukauden tilastot ovat tuotettu Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) ohjeiden mukaisesti. Edellisten vertailukausien tapaan on esimerkiksi puuttuvien havaintojen määrässä käytetty kansallisesti tiukempia rajoja kuin WMO:n ohjeissa on kehotettu. Jakso 1991–2020 on sekä kansainvälisesti että Suomessa virallinen vertailukausi ennen kuin seuraava vertailukausi eli 2001–2030 otetaan käyttöön.
  • Solantie, Reijo; Ekholm, Matti (Vesihallitus. National Board of Waters, 1985)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 59, 24-53
    Suomen vesitase 1961-1975 verrattuna vuosien 1931-1960 vesitaseeseen