Browsing by Subject "sadevesi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 33
  • Kenttämies, Kaarle (Vesihallitus, 1979)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 30, 42-45
    Tiivistelmä: Ilman rikkilaskeuma ja järvien happamoituminen Suomessa.
  • Katainen, Heljä-Sisko; Kellomäki, Seppo (Suomen metsätieteellinen seura, 1981)
  • Tornivaara-Ruikka, Riikka (Uudenmaan ympäristökeskus, 2006)
    UUDra 3/2006
    Raportissa on tarkasteltu hulevesien käsittelymahdollisuuksia ja lainsäädännön asettamia edellytyksiä. Tarkoituksena on, että hulevesien käsittelyä ja maankäytön ohjausta kehitetään niin, että suunnitelmissa otetaan paremmin huomioon maaperä ja pohjavedet. Hulevesien käsittelyn ohjaaminen kaavoituksessa ei sinänsä ole aivan uusi asia, mitä valaisee asemakaavaesimerkki Vaasan Gerbyn alueelta. Kaksikymmnetä vuotta nuoremmissa kaavoissa Tampereen Kalkunvuoren alueelta on noudatettu samaa kokonaisvaltaista suunnitteluajatusta. Kaikki esimerkit osoittavat, että purot, altaat j asadevesisäiliöt toimivat maisemaa ja lähiluontoa virkistäen, kun määperä ja vesisuhteet otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Hyvä elinympäristö syntyy, kun myös toteutukseen sekä jälkihoitoon paneudutaan. Hulevesien käsittelyä niin kaavoituksen, lainsäädännön kuin toteutuksen osalta on tutkittu Suomessa melko vähän. Jatkotutkimuksissa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, mitä vaatimuksia tiivistävä kaupunkirakentaminen edellyttää hulevesien johtamiselta ja käsittelyltä. Tulisiko alavat rannat säilyttää viheralueina tulvavaaran takia tai kaupunkivesien ekologisten ja virkistyskäyttöarvojen säilyttämisen takia? Toisaalta pohjoiset olot asettavat omat vaatimukset kosteikkojen mitoitukselle ja kaavoituksen aluevarauksille. Tarkastelun on lähdettävä valuma-alueiden tasolta ja luonnon olosuhteiden kartoituksesta. SEn tulee olla yhtenäinen prosessi yleiskaavoituksesta alueiden ja hulevedenkäsittelyn yksityiskohtaiseen suuunnitteluun ja vastaanottavan purkuvesistön tietoihin saakka.
  • Kaarakka, Vesa (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1996)
    Microcatchment water harvesting (MCWH) improved the survival and growth of planted trees on heavy soils in eastern Kenya five to six years after planting. In the best method, the cross-tied furrow microcatchments, the mean annual increments (MAI; based on the average biomass of living trees multiplied by tree density and survival) of the total and usable biomass in Prosopis juliflora were 2787 and 1610 kg ha-1 a-1 respectively, when the initial tree density was 500 to 1667 trees per hectare. Based on survival, the indigenous Acacia horrida, A. mellifera and A. zanzibarica were the most suitable species for planting using MCWH. When both survival and yield were considered, a local seed source of the introduced P. juliflora was superior to all other species. The MAI in MCWH was at best distinctly higher than that in the natural vegetation (163­307 and 66­111 kg ha-1 a-1 for total and usable biomass respectively); this cannot satisfy the fuelwood demand of concentrated populations, such as towns or irrigation schemes. The density of seeds of woody species in the topsoil was 40.1 seeds m-2 in the Acacia-Commiphora bushland and 12.6 seeds m-2 in the zone between the bushland and the Tana riverine forest. Rehabilitation of woody vegetation using the soil seed bank alone proved difficult due to the lack of seeds of desirable species. The regeneration and dynamics of woody vegetation were also studied both in cleared and undisturbed bushland. A sub-type of Acacia-Commiphora bushland was identified as Acacia reficiens bushland, in which the dominant Commiphora species is C. campestris. Most of the woody species did not have even-aged populations but cohort structures that were skewed towards young individuals. The woody vegetation and the status of soil nutrients were estimated to recover in 15­20 years on Vertic Natrargid soils after total removal of above-ground vegetation.
  • Rekolainen, Seppo; Verta, Matti; Järvinen, Olli (Vesihallitus. National Board of Waters, 1986)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 65, 3-10
    Sadeveden ja lumen elohopeapitoisuus Suomessa 1983—1984
  • Melanen, Matti; Laukkanen, Risto (Vesihallitus. National Board of Waters, 1981)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 42, 3-39
  • Lehtonen, Irja (Suomen metsätieteellinen seura, 1977)
  • Järvinen, Olli; Haapala, Kirsti (Vesihallitus, 1980)
    Vesihallitus. Tiedotus 198
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1989)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 147
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1989)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 191
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1989)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 199
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1989)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 200
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1989)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 202
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1989)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 206
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1989)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 209
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1989)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 212
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1990)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 214
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1990)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 219
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1990)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 228
  • Järvinen, Olli; Vänni, Timo (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1990)
    Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 229