Browsing by Subject "sahatavara"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 32
  • Luo, Fuhe (Suomen metsätieteellinen seura, 1983)
  • Vuoristo, Ilmari (Suomen metsätieteellinen seura, 1937)
  • Kilpi, Juho (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tausta Suomessa tuotettiin vuonna 2016 noin 5,9 milj. m³ kuusisahatavaraa. Kuusta (Picea abies) käytetään pääosin rakentamiseen. Siitä valmistettavia tuotteita ovat liimapuu, sisä- ja ulkoverhouslaudat, rakennusten rungot ja koolaukset. Sahatavaran laatu vaikuttaa siitä valmistettavan tuotteen ominaisuuksiin. Sahatavaralle on määritelty laatuluokat, jotka ovat US, V, VI ja VII. Laatuun eniten vaikuttavat ominaisuudet ovat oksaisuus, halkeamat, muotoviat ja lyly. Sahatavaran ominaisuuksille on määritelty enimmäismäärät ja -koot eri laatuluokissa. Tuottajien vaatimukset raaka-aineelle ovat erilaisia, koska sahatavaraa käytetään hyvin erilaisissa tuotteissa. Kuusisahatavaraa käyttävien yritysten laatuvaatimuksia ei ole tähän mennessä kattavasti selvitetty. Tavoite ja menetelmät Tutkielman tavoite oli selvittää kuusisahatavaran jatkojalostajien asettamat mitta- ja laatuvaatimukset. Tutkimuksessa haastateltiin 20:ta yritystä, jotka sijaitsevat Pirkanmaalla ja sen lähialueilla. Yritykset jaettiin heidän valmistamansa tuotteen mukaan viiteen luokkaan, jotka ovat liimapuu, runkorakenteet, ulkoverhouslaudat, sisäverhous- ja lattialaudat sekä listat ja puusepäntuotteet. Yrityksiltä kerättiin taustatiedot sekä heidän asettamansa vaatimukset raaka-aineelleen. Kysymyksillä selvitettiin jatkojalostajien käyttämät sahatavaran laatuluokat, heidän käyttämänsä mitat, sahatavaran eri ominaisuuksien merkitsevyydet, terveoksaisuuden tärkeyttä, sydäntavaran käyttöä, lujuusvaatimuksia, raaka-aineen kosteussuhdetta ja kuusisahatavaran käyttöä tulevaisuudessa. Aineistosta laskettiin tilastollisia lukuja ja vastauksia mallinnettiin järjestysasteikkomallilla. Tulokset ja johtopäätökset Aiempaa kirjallisuutta mukaillen sahatavaran laatu- ja mittavaatimukset vaihtelivat eri jatkojalostajaluokkien välillä. Korkein laatuvaatimus oli listojen ja puusepäntuotteiden valmistajilla. Seuraavaksi korkein vaatimustaso oli muiden höylätuotteiden tuottajilla. Pienimmät laatuvaatimukset olivat rakennusten runkojen valmistajilla ja liimapuun tuottajilla. Lähes puolet yrityksistä ilmoitti tilaavansa sahatuottoista (ST) sahatavaraa. Merkittävimmät ominaisuudet sahatavarassa keskimäärin olivat oksien koko ja laatu sekä halkeamat, muotoviat ja oksien määrä. Yritykset halusivat pääosin terveoksaista sahatavaraa ja yli puolet vastasi tarvitsevansa sydäntavaraa. Sahatavaran mittojen osalta yritykset tilasivat pitkää sahatavaraa. Yritykset katkovat pitkän sahatavaran ja hyödyntävät raaka-aineen mahdollisimman tehokkaasti. Kuusisahatavaran tilatut paksuudet ja leveydet määräytyvät jatkojalosteen vaadituista mitoista. Höylätuotteiden valmistajat tilaavat myös lopputuotteita paksumpia ja leveämpiä mittoja, mikä johtuu sahatavaran halkaisusta. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa sahatavaran tuottajille. Huomioimalla sahatavaran tilaajan vaatimukset, sahatavaran tuottajat pystyvät parantamaan kilpailukykyään.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Ervasti, Seppo (Suomen metsätieteellinen seura, 1960)
  • Halinen, Markku (Suomen metsätieteellinen seura, 1985)
  • Lotta, Joonas (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tukin sisäinen laatu poikkeaa usein sen ulkoisista ominaisuuksista. Tukin sisäisten ominaisuuksien tarkasteluun on kehitetty erilaisia menetelmiä. Eräs näistä on tukkiröntgen. Sen avulla saadaan tukin sisäisistä laatuominaisuuksista (esimerkiksi oksaväli, oksaryhmä, tiheys ja sydänpuuosuus) tarkka kuvaus. Kun tukin laatuominaisuudet on saatu selville, voidaan optimoida puuraaka-aineen käyttö, sahaus ja jatkokäsittely. Ensimmäinen teollinen järjestelmä, jossa käytettiin röntgenlaitteita tukkien lajittelussa, otettiin käyttöön 2000-luvulla. Röntgenlaitteiden suosion kasvuun sahateollisuudessa on vaikuttanut niiden hintojen halpeneminen ja tekniikan kehittyminen. Kehittyvällä tekniikalla on ollut positiivinen vaikutus sahojen kannattavuuteen. Versowoodin sahoilla tukkiröntgenlaitteet on otettu käyttöön vasta muutaman viime vuoden aikana, joten tämän työn toimeksiantajalla on kiinnostusta maksimoida käytössä olevien tukkiröntgenlaitteiden hyöty. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää tukkiröntgenin parametreille arvot, joilla saadaan sahattavista tukeista mahdollisimman paljon tavoiteltua hyvälaatuista sahatavaraa. Männyn osalta toimeksiantajaa kiinnosti se, millä oksaväliparametrin arvolla oksattoman sahatavaran osuus olisi mahdollisimman suuri. Tavoitteena oli löytää kuusen oksaryhmäparametrin muuttujille arvot, joiden avulla voidaan poimia hyvälaatuiset terveoksaiset tukit eroon huonolaatuisista poika- ja kuorioksaisista tukeista. Tutkimuksen aineisto kerättiin Versowoodin Vierumäen sahalla ja tutkimus toteutettiin empiirisenä kokeena. Männyn 18 koe-erää jaettiin neljään koe-eräsarjaan. Ensimmäistä koe-erää ns. testierää ei otettu huomioon tutkimuksen tuloksissa. Kuhunkin koe-erään kerättiin 30 tukkia. Tukit sahattiin 2exlog asetteella. Sahatavarakappaleita mitattiin 20 kappaletta. Niistä mitattiin dimensio, pituus ja oksaväli. Kuusen koe-eriä kerättiin seitsemän, joista kolmas koe-erä hylättiin. Koe-erissä 1 – 4 tukkeja kerättiin 30 ja koe-erissä 5 – 7 20 kappaletta. Myös kuusitukit sahatiin 2exlog asetteella. Sydäntavarakappaleet paritettiin, jonka jälkeen mitattiin dimensio, pituus sekä vian sijainti ja koko. Mittaus tehtiin latvasta tyveen päin. Sekä männyn että kuusen mittaustulokset kirjattiin Excel-taulukkoon. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset ja tuloksilla on käytännön hyötyä toimeksiantajalle. Tutkimuksessa löydettiin männyn oksaväliparametrin muuttujille ComponentYield (CY) ja > % halutut arvot. Havaittiin, että oksaväliparametrin CY-arvolla on enemmän merkitystä sahatavarakappaleen oksattomaan prosenttiosuuteen kuin > %-arvolla. Kuusen oksaryhmäparametrikokeissa löydettiin arvot oksaryhmän pituudelle (KnotClusterLenghtUnderBarkMaximum), joka korreloi poikaoksaa. Oksaryhmän koolle (KnotClusterVolumeUnderBarkMaximum), joka korreloi kuorioksaa, arvoa ei löytynyt tutkimuksen koe-erissä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että löydettäessä arvot tukkiröntgenin parametreille, saadaan jo tukkien lajittelussa lajiteltua tukit ominaisuuksien ja vikojen perusteella. Näin ollen parametrien arvoilla on myös mahdollista ohjata lopputuotteen laatua haluttuun suuntaan. Koska tämän pro gradu -tutkielman kaltaisia tutkimuksia ei ole julkaistu, ei tuloksia voida verrata aiempaan tutkimustietoon. Sen sijaan saadut tulokset hyödynnetään kaikilla Versowoodin sahoilla tuotannonsuunnittelussa. Voidaan olettaa, että tuloksista on myös taloudellista hyötyä yhtiölle. Jatkotutkimuksissa selvitetään kuusen oksaryhmäparametrin arvot koon suhteen.
  • Kärkkäinen, Matti; Halinen, Markku (Suomen metsätieteellinen seura, 1985)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Holopainen, Viljo (Suomen metsätieteellinen seura, 1960)
  • Tomminen, Jyrki (Suomen metsätieteellinen seura, 1991)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Hartikainen, Eino (Suomen metsätieteellinen seura, 1934)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Heikinheimo, Lauri (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)
  • Käpy, Artturi (Helsinki Frenckellin kirjapaino osakeyhtiö, 1928)