Browsing by Subject "sairaanhoito"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2008)Tutkimuksen kohteena on Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö, joka perustettiin marsalkka Mannerheimin käskystä jatkosodan ensimmäisenä päivänä 25.6.1941. Järjestön tehtävänä oli kouluttaa ja välittää avustavaa työvoimaa puolustusvoimien lääkintämuodostelmiin ja siten helpottaa sodan aiheuttamaa työvoimapulaa sairaanhoitoalalla. Tutkimuksessa tarkastellaan Apusisarjärjestön perustamista ja toimintaa jatkosodan Suomessa sekä sitä, miten se liittyi naisjärjestökentällä tapahtuneeseen kehitykseen ja sairaanhoidon ammatillistumiseen. Keitä apusisaret olivat ja miksi he liittyivät järjestöön? Miten apusisaret kokivat sodanaikaisen työnsä? Tärkeästä tehtävästään huolimatta Apusisarjärjestöä on käsitelty julkisuudessa hyvin vähän. Entisten apusisarten keskuudessa tämä on aiheuttanut mielipahaa ja katkeruutta. Pyrin tutkimuksessani nostamaan esiin tämän historiankirjoituksessa lottien varjoon jääneen naisryhmän ja antamaan samalla tilaa heidän omille tulkinnoilleen menneestä. Tarkastelemalla entisten apusisarten kirjoittamia kirjeitä muistitietotutkimuksen näkökulmasta haluan selvittää esimerkiksi millaisia historiakuvia naisten sodanaikaiseen työpanokseen liitetään ja miten julkiset historianesitykset ovat vaikuttaneet kirjoittajien muistoihin. Vaikka tutkimuksen kohteena on ennen kaikkea Apusisarjärjestön historia, pyrin samalla kuvaamaan suomalaisessa yhteiskunnassa vallinneita jännitteitä jatkosodan aikana. Tarkastelen Apusisarten historiaa sekä yksilö- että järjestötasolla. Tutkimuskysymysten kannalta tärkeimpinä lähteinä toimivat Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestön arkisto ja Anne-Marie Franckin yksityisarkisto, joka käsittää muistitietolähteenä käytetyn entisten apusisarten kirjoittamien kirjeiden kokoelman. Aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta on hyödynnetty etenkin Suomen Punaiseen Ristiin, sairaanhoitoon ja lottiin liittyviä tutkimuksia, joita on verrattu apusisarten sodanaikaisiin kokemuksiin. Kirjekokoelmaa tulkitessani olen tukeutunut muistitietotutkimukseen. Olen rajannut työni käsittelemään Apusisarjärjestöä pääasiassa jatkosodan (1941–1944) aikana, mutta tarkastelen lyhyesti myös järjestön syntymiseen johtaneita tapahtumia sekä järjestön vaiheita sodan päätyttyä. Merkittävä osa apusisariksi hakeutuneista oli taustaltaan keskiluokkaisista perheistä, mutta kaiken kaikkiaan jäseniksi hakeutui naisia kaikista yhteiskuntaryhmistä. Erityisesti partiolaisia liittyi runsaasti järjestöön. Apusisaret olivat usein hyvin nuoria ja sota-ajasta muodostui suurimmalle osalle vain ohimenevä vaihe elämässä. Raskaista kokemuksista huolimatta moni apusisar suhtautui jälkeenpäin apusisaraikaansa kiitollisuudella. Apusisarjärjestön kehitys liittyi kiinteästi sairaanhoitoalalla tapahtuneisiin muutoksiin. Apusisarten toiminta sodan aikana osoitti, että avustavaa työvoimaa tarvittiin sairaanhoidossa. Vaikka apusisarista kehittyi sodan jälkeen apuhoitajien uusi ammattiryhmä, vain osa sodassa apusisarina toimineista hakeutui hoitoalalle.
-
(Kela, 2012)Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia ; 122Muutama vuosi Suomen EU-jäsenyyden alettua silloinen EY-tuomioistuin vahvisti, että jäsenvaltioiden sosiaaliturva- ja terveysjärjestelmät kuuluvat sisämarkkinasääntelyn piiriin. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntö aiheutti lopulta tarpeen unionitasoiselle lainsäädännölle. Direktiivi 2011/24/EU potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (nk. potilaiden liikkuvuusdirektiivi) annettiin lopulta vuoden 2011 maaliskuussa. Tässä tutkimuksessa selvitetään nykytilanteeseen peilaten, mitä muutoksia direktiivin antaminen tarkoittaa potilaan oikeudelle saada toisessa jäsenvaltiossa syntyneitä sairaanhoitokustannuksia korvatuksi sekä ennakkoluvallisissa hoitotilanteissa että omatoimisesti toiseen jäsenvaltioon hoitoon hakeuduttaessa. Toisena kysymyksenä pohditaan, minkä tahon tulisi korvata potilaalle toisessa jäsenvaltiossa saadun sairaanhoidon kustannukset. Kun direktiiviä tulkitaan EU-tuomioistuimen potilaiden oikeuksia korostavan ratkaisukäytännön valossa, näyttäisi se tarkoittavan käytännössä sitä, että direktiivin nojalla Suomessa asuville ja vakuutetuille potilaille syntyy oikeus korvaukseen toisessa jäsenvaltiossa saadun hoidon kustannuksista, joka vastaa Suomessa annettavan julkisen terveydenhuollon korvaustasoa. Tämä tarkoittaa merkittävää parannusta potilaiden mahdollisuuksille hakea hoitoa toisesta valtiosta. Tällä hetkellä kunnat ovat vastuussa asukkaidensa terveydenhuollosta, mutta ne eivät vastaa toisessa valtiossa ilman ennakkolupaa saadun hoidon kustannuksista. Kunnan, joka on vastuussa potilaan terveydenhuollosta Suomessa, tulisi vastata myös toisessa maassa syntyneistä hoitokustannuksista. Tätä voidaan perustella taloudellisella kannustimella. Nykytilanne voi johtaa siihen, että kunnalle syntyy säästöjä, jos sen asukas hakee toisesta jäsenvaltioista omatoimisesti hoitoa valtion kustannuksella.
-
(2007)Administrative registers provide an inexhaustible source of information that is exploited in growing trend by social researchers. Register based research differs in some ways from traditional ways of making research. The purpose of this study was to examine the possibilities that register data provides for equity in health care research and to illustrate how the project can be conducted in practise. The process of register based research was examined through actual research data. Study data was a part of the STAKES research data originally collected to identify and examine differences in treatment of coronary heart disease population in Finland in 1995-1998. Originally for other purposes compiled register data was reworked into retrospective cohort study setting. The purpose was to examine possible socioeconomic differences in treatment histories among patients that underwent their first revascularisation in 1995-1995. Statistical methods used in this study are commonly used in epidemiological research, including logistic and multinomial logistic regression, Poisson regression and Cox regression. Based on previous research it was known that higher socioeconomic groups received more revascularisations than those worse-off in 1990s. This study aimed to conclude whether patients in high socioeconomic groups received the operation in earlier stage of the disease based on their treatment history. According to the results, statistically significant differences that favoured those better-off existed in 1995-1998 in pathways to revascularisation. Patients from higher socioeconomic groups were operated sooner after being diagnosed and had less acute hospitalisations due to coronary heart disease in their treatment histories. The study used several graphic and statistical methods to gain a more detailed picture of the pathways to revascularisation.
-
(Uudenmaan sos.-dem. piiritoimikunta, 1928)
-
(Helsingfors universitet, 2016)Helsingin Diakonissalaitos menetti tammikuussa 1918 yhteyden useimpiin rintaman eteläpuolella ja kaikkiin sen pohjoispuolella työskennelleisiin sisariinsa. Sodan tapahtumista huolimatta useimmat heistä saivat jatkaa normaalia työtään, johon kevään 1918 olosuhteissa kuului sotasairaanhoitoa ja rintamahuoltoa. Rintaman eteläpuolelle jääneet joutuivat kohtaamaan myös sodan molempien osapuolten harjoittaman terrorin. Kutsumukseensa sitoutuneet sisaret eivät tehneet eroa autettavien kesken, vaan toimivat sodan aikana ja sen jälkeisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa osapuolten välissä. Sodan päätyttyä Helsingin Diakonissalaitos osallistui punaorpojen auttamistyöhön ja sotavankien huoltoon Tammisaaren vankileirillä. Lisäksi sisariin vaikuttivat vuotta koetellut vaikea elintarvikepula ja keväästä alkaen maahan levinneet kulkutautiepidemiat. Tutkimukseni käsittelee Helsingin Diakonissalaitoksen sisarten vaihteita, työtä ja toimintaa vuoden 1918 sisällissodassa ja sitä seuranneissa tapahtumissa. Selvitän, millaisiin tilanteisiin he sisällissodan aikana ja sen seurauksena joutuivat, miten he tapahtumat kokivat ja mitä niistä ajattelivat? Lisäksi tarkastelen ristiriitoja ja haasteita, joita vuoden 1918 olosuhteet sisarten kutsumukselle ja sen toteuttamiselle aiheuttivat. Keskityn erityisesti laitoksen ulkopuolella seurakunnissa, sairaaloissa ja kristillisissä järjestöissä toimineisiin koesisariin ja diakonissoihin, joiden tiedot ja toimipaikat on koottu tutkimuksen liitteeseen. Käytän lähdeaineistona Helsingin Diakonissalaitoksen johtajan, johtajattaren ja sisarten keskinäistä kirjeenvaihtoa, josta kävin tutkimustani varten läpi 352 suomen ja ruotsinkielistä kirjeettä. Aineisto on kokonaisuudessaan laadittu sisällissodan aikana tai enimmillään puolen vuoden sisällä sen päättymisestä. Sisarten kirjeissä kietoutuvat yhteen henkilökohtainen ja kollektiivinen, persoonalliset kokemukset ja ajatukset sekä sisaryhteisön jäsenyys. Niiden tarkoitus oli pitää yllä yhteyttä laitoskotiin ja raportoida työstä, johon sisaret olivat sitoutuneet kaikilla elämänsä osa-alueilla.
-
(2006)Tässä pro gradu-tutkielmassa pyrittiin löytämään laskennallisia keinoja, joita voidaan käyttää sairaanhoitajien määrän arvioimiseen ja ennustamiseen. Tutkimusaineisto oli osa-aineisto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) vuonna 2002 kootuista leikkausyksikön ja heräämön aikatallenteista. Aineisto ei sisältänyt potilaiden henkilöllisyystietoja. Henkilökunnan identifiointitiedot muunnettiin kirjainkoodeiksi aineiston käsittelyn alkuvaiheessa. Koodauksessa ei noudatettu helposti tunnistettavaa systematiikkaa. Tietosuojan säilymisen takaamiseksi tutkimuskohteena ollutta leikkausosastoa ei mainita nimeltä. Teoriaosassa kartoitetaan tieteellisen tutkimuksen vaiheet. Osoitetaan tilastotieteen merkitys tutkimusprosessissa. Esitellään sairaanhoitajien määrän laskemista käsitelleitä tutkimuksia. Työaikalakiin perustuvat käsitteet työaika, varallaolo aika, lisätyö, ylityö ja hätätyö määritellään. Vuorotyön termit yövuoro, lepotauko ja vuorokausilepo määritellään. Käsitettä otoskoko tarkastellaan erilaisten laskumenetelmien avulla. Tilastotieteen teorioista esitellään otannan perusmenetelmät, ja valitaan tapahtumaaikojen poimintaan sopiva otantamenetelmä. Määritellään faktorianalyysi. Esitellään menetelmän kehittymistä teoreettisesta tutkimusmenetelmästä empiiristen tutkimusongelmien ratkaisijaksi. Validiteetti määritellään, ja kuvataan reliabiliteettikäsitteen laskennallisia kehitysvaiheita. Määritellään asteikko. Faktorianalyysimallia ja mittausmallia verrataan toisiinsa. Empiirisessä osassa esitellään havaintoaineiston muokkaamisen kulku. Lasketaan tutkimusaineiston otoskoko. Kuvataan otoksen poiminnan vaiheet. Kerrotaan, miten tutkimusaineisto tiivistettiin dataksi. Esitellään, ja luokitellaan muuttujat, sekä tarkastellaan niiden soveltuvuutta faktorianalyysiin. Valitaan faktorianalyysimuuttujat, joita analysoidaan mittausmallin avulla. Mittausmalleiksi saatiin kahden ja seitsemän faktorin mallit. Rakenteelliset validiteetit olivat 0.438 ja 0.844. Sairaanhoitajamäärään vaikuttavia tekijöitä voidaan kartoittaa mittausmallin avulla. Yksiselitteisen sairaanhoitajalukumääräennusteen laatiminen vaatii jatkoanalyysejä ja hallinnollisen aineiston lisäksi muita mittareita. Tärkeimmät lähteet: Cochran W. 1977, Sampling Techniques. Third Edition. John Wiley & Sons: Singapore. Holzinger K. J. & Harman H. H. 1951 [1941], Factor Analysis - A Synthesis of Factorial Methods. Third Impression. The University of Chicago Press: Chicago. Partanen P. 2002, Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Opetus- ja tutkimusyksikkö. Kuopion yliopistollinen sairaala. Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus: Kuopio. Haettu 7. 12. 2004 Internet-osoitteesta http://www.uku.fi/vaitokset/2002/isbn_951-781-938-2.pdf. Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, Sosiaali- ja terveyskertomus 2002. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:11. Edita Prima: Helsinki. Tarkkonen L. & Vehkalahti K. 2005, Measurement Errors in Multivariate Measurement Scales. Journal of Multivariate Analysis 96. Pages 172 - 189. Elsevier.
