Browsing by Subject "sairaanhoitopiirit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Ukkola, Ismo; Miettinen, Sari; Pulkki, Jutta; Heino, Pekka; Poikkeus, Leena (Kela, 2022)
    Työpapereita
    Työpaperissa tarkastellaan mahdollisia järjestelmätason syitä alueiden välisiin eroihin Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa ja osallistumisessa neljän Kelan kuntoutuspalvelun osalta (työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, puheterapia, kuntoutuspsykoterapia ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kuntoutuskurssi (AVH-kurssi)). Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi kuntoutuspalvelujen saatavuus ja sen muodostama monitahoinen kokonaisuus. Aineistona käytettiin keväällä 2021 toteutettua, kuntoutuksen ammattilaisille suunnattua kyselyä. Vastaajia yhdisti näkemys asiakkaan kuntoutukseen ohjautumisen sujuvuudesta, resurssien niukkuudesta ja kuntoutukseen hakemisen puutteista. Erityisvastuualueiden (erva) välisissä tarkasteluissa huomattiin, että Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen vastaukset erottuivat muista alueista pääsääntöisesti myönteisemmillä arvioilla. Erityisesti näin oli asiakkaan kuntoutusprosessin sujuvuuden, toimintamallien käytön, työnjaon selkeyden sekä kuntoutustarpeen arvioinnin ja kuntoutussuunnitelman laatimisen osalta. Avovastauksista tunnistettiin seitsemän pääteemaa, jotka koskevat: tietoa, yhteistyötä, työnjakoa, palveluihin osallistumista, resursseja, kuntoutusmyönteisyyttä ja tukiverkkoa. Työnjaossa tunnistettiin kaksi alateemaa: asiakkaan ohjaukseen liittyvä työnjako ja asiakkaan prosessin jatkuvuutta turvaava työnjako eivät toimi sujuvasti. Toimintamalliteemassa tunnistettiin neljä alateemaa: tiedon tai osaamisen puute etenemisestä, prosessin vaikeaselkoisuus ja monimutkaisuus, epäselvät käytännöt ja toimintamalli ei toimi. Tulosten perusteella tulisi kiinnittää huomiota kuntoutuksen hakemiseen sekä asiakkaan kuntoutustarpeen arviointiin ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Näissä vaiheissa tulisi tarkastella erityisesti toimijoiden välistä työnjakoa ja käytössä olevia toimintamalleja. Kaikkia alueita koskevat kehittämiskohteet ovat resurssien niukkuus ja palveluiden saatavuus.
  • Sirviö, Camilla (2005)
    Den offentliga sektorn har i en snabb takt infört nya modeller för tjänsteproduktionen. Denna undersökning granskar en av dem, d.v.s. beställar- utförarmodellen. Intresset för ämnet väcktes av funderingar om hur beställarens synpunkter kommer fram i avtalen som görs mellan beställare och utförare. Syftet med denna avhandling var att undersöka hur avtalen om köp av lokalvård implementerats inom HNS Helsingfors sjukhus kirurgiska enhet ur beställarens synvinkel och på basen av resultaten dra slutsatser om beställar- utförarmodellens implementering. Frågorna som undersökningen ville ha svar på var: Vilka är målen med avtalen ur beställarens perspektiv, hur lyckas man hantera implementeringsproblem vid tillämpandet av beställar- utförarmodellen och är det utföraren som styr avtalen. Undersökningen var en fallstudie. Frågeställningen undersöktes med hjälp av implementeringsteori. Ur litteraturen drogs slutsatser om implementeringsproblem som beställar- utförarmodellen kunde antas hantera. Teman till intervjufrågorna bildades på basen av implementeringsfaktorerna som kom fram i litteraturstudien. Intervjumetoden valdes för att det fanns få undersökningar om ämnet och önskan var att få en fördjupad bild av fenomenet. För att öka tillförlitligheten användes också skriftliga dokument. Sakkunniga inom området intervjuades. Intervjuerna var halvstrukturerade. Dessa analyserades genom att sammanfatta, klassificera, söka efter sammanhang och tolka svaren. Resultatet av undersökningen visar på flera implementeringsproblem. Utföraren såg ut att vara tydligare och längre kommen i sin utförarroll än beställaren. Målen var inte klara och entydiga. Det fanns inga instruktioner och gemensamma riktlinjer om tillvägagångssätten när man ingår avtal om lokalvård. Enligt de dokument som analyserades var koncernledningens koordinering av implementeringen svag. De gamla handlingsmönstren påverkade och det fanns olika värderingar mellan utförare och beställare. Dessutom visade undersökningen att det fanns samarbets- och kommunikationsproblem. Själva beslutsprocessen vid avtal var obekant och kvalitetsbrister upplevdes. Beställaren upplevde missnöje med definieringen av produkten som förhandlades. Resultaten av undersökningen kommer fram med vikten av utvärdering när nya styrmetoder tas i bruk.
  • Turkia, Heidi (Kela, 2021)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia
    Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan ja Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin) yhteistyön ja asiakasohjauksen kehittämistä sosiaalityön kehittämishankkeessa ajalla 1.1.2017–31.7.2019. Tavoitteena oli luoda uutta tietoa Kelan ja kuntien väliseen yhteistyöhön vaikuttavista asioista. Lisäksi tutkittiin, millaisilla yhteistyömalleilla voidaan tukea Kelan ja kuntien välistä yhteistyötä ja asiakasohjausta etenkin heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden osalta. Hankkeen ajaksi Etelä-Karjalaan perustettiin työryhmä, johon osallistui 21 työntekijää Kelan asiakkuuspalveluista ja etuuspalveluista, Eksoten aikuissosiaalityöstä ja maahanmuuttopalveluista sekä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta Socomista. Aineistona olivat hankkeessa toteutetut muistiot, dokumentit, kyselylomaketutkimukset (alkukysely n = 37 ja seurantakysely n = 29), ryhmähaastattelu (osallistujia 8), yksilöhaastattelu, loppukysely työryhmälle (n = 9) ja tutkimuspäiväkirja. Teoreettinen viitekehys muodostui professioista, monialaisesta yhteistyöstä, asiakasohjauksesta ja sosiaalisista oikeuksista. Alkukyselyssä ja työryhmän keskusteluissa selvitettiin, millaisia haasteita yhteistyössä ja asiakasohjauksessa oli. Näiden pohjalta suunnitelluista malleista toimiviksi osoittautuivat tutustuminen toisten työhön, infot aikuissosiaalityöstä ja maahanmuuttopalveluista Kelan työntekijöille, jalkautuminen, Kela-infot maahanmuuttajille ja asiakkuusvastaavapalvelu. Monialaista yhteistyötä ja asiakasohjausta kehittämällä lisätään toisten työn tuntemista ja arvostusta toisia työntekijöitä kohtaan. Tärkeä tavoite on varmistaa, että sosiaalipalveluita tarvitsevat asiakkaat tunnistetaan ja ohjataan sosiaalipalveluiden piiriin. Kohdennetulla palvelulla voidaan tukea erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tilanteen kokonaisvaltaista hahmottamista ja ohjausta oikeisiin palveluihin.
  • Antikainen, Harri; Rusanen, Jarmo; Tillman, Päivi (Kela, 2018)
    Työpapereita 142
    Raportissa selvitettiin paikkatietoanalyysin avulla sairausvakuutuksen korvaamien taksimatkojen yhdistelyn vaikutuksia taksimatkojen kustannuksiin sekä arvioitiin, olisiko yhdistelyä voinut tapahtua vielä enemmän. Tutkimusaineistona käytettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) erityisvastuualueen (erva) sairaanhoitopiirien alueella toimiviin tilausvälityskeskuksiin kertyneitä tietoja mm. matkojen osoitteista ja toteutumisajankohdista, ja Kelan rekisteritietoja niistä maksetuista sairausvakuutuksen korvauksista vuonna 2015. Yhteiskuljetusten osuus tutkimusaineiston taksimatkoista oli 12 %. Tulosten mukaan toteutuneilla yhteiskuljetuksilla säästettiin taksimatkojen kuluissa vuonna 2015 TAYS-erva-alueella arviolta 3,2 miljoonaa euroa eli noin kahdeksan prosenttia. Lisäksi osa ei-yhdistellyistä taksimatkoista olisi ollut mahdollista yhdistellä toisiinsa, jolloin saavutettu säästö olisi voinut olla vieläkin suurempi. Yhdistelyalueen laajentaminen yksittäisistä sairaanhoitopiireistä koko erva-alueen kattavaksi olisi kuitenkin lisännyt säästömäärää vain vähän. Taksimatkojen yhdistelyn laajuudessa oli melko suuria eroja sairaanhoitopiirien välillä sekä niiden sisällä. Yhdistelyaste ja matkaa kohti lasketut kustannussäästöt olivat suurimmat sairaanhoitopiirien reunakunnissa, mutta eniten yhdisteltyjä tehtiin ja suurimmat rahalliset säästöt tulivat sairaalakaupunkien sisäisillä matkoilla. Yli puolet yhteiskuljetuksiin kuuluneista taksimatkoista liittyi keskussairaalamatkaan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun taksimatkojen yhdistelyä tehtiin paikkatietomenetelmien avulla näin laajalle rekisteriaineistolle. Aineiston suuri koko asetti haasteita erityisesti yhdistelypotentiaalin määrän arvioinnille, minkä vuoksi tässä tutkimuksissa pystyttiin tarkastelemaan pelkästään kahden matkan laskennallisia yhdistelyjä. Jatkoa ajatellen olisi tarkoituksenmukaista, että myös useamman matkan yhdistelyjen arviointi olisi mahdollista.
  • Siikanen, Sari (2006)
    Tässä Pro gradu –työssä tutkitaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) julkisuuskuvaa v. 2004 tapaninpäivänä tapahtuneen Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofin akuuteimmassa suomalaisessa uutisoinnissa ajalla 26.12.2004–5.1.2005. HUS:lle tilaustutkimuksena toimitettu työ kuvaa, miten suomalaisen tsunamiuutisoinnin välittämät mielikuvat erikoissairaanhoidosta muodostuivat ja millaiseksi julkisuus HUS:n näkökulmasta muodostui. Työn tieteellinen tavoite on kuitenkin laajempi: tarkoituksena on pohtia, millaisia laajempia kulttuurisia merkityksiä HUS-esiintymiä sisältävät uutistekstit kantavat. Kiinnostuksen keskiössä on se, mitä tietynlaiset mediatekstin rakenteet kertovat kulttuurisista käsityksistämme ja tavastamme hahmottaa maailmaa katastrofin kohdatessa. Työn keskeiset metodologiset käsitteet ovat representaatio ja diskurssi. Tekstuaalisesti ja sosiokulttuurisesti rakentuneita uutiskielen piiloisia puhuntoja paljastetaan tässä työssä erityisesti Norman Fairclough’n (1995) ajatuksiin pohjatuvan diskurssianalyysin keinoin. Merkittävänä teoreettisena pohjana toimivat myös sosiaalipsykologi Serge Moscovicin (1984; 2000) ajatukset tekstien sosiokulttuurisista rakenteista ja representaatioiden toiminnasta. Työssä sovelletaan diskurssianalyysiin sopivin osin myös tv-uutiselle lajityypillisen narratiivisen rakenteen tutkimustyökaluja (esim. Hietala 1991; Morse 1985 ja Pietilä 1993). Tutkimusaineistona on Kaakkois-Aasian tsunamin kiihkein sellainen suomalainen ajankohtaisjulkisuus, jossa HUS esiintyy selkeästi jutun tekstuaalisessa teemassa. Laadullisen tutkimuksen ja diskurssianalyysin kohteena on 37 26.12.2004–4.1.2005 suomalaisilla tv-kanavilla julkaistua HUS-osumallista juttua, joihin sisältyy kaikkia juttutyyppejä reportaaseista haastatteluihin ja suoriin lähetyksiin. Taustoittavaan ja pääosin SPSS-ohjelmistolla toteutettuun kuvailevaan määrälliseen analyysiin on otettu mukaan myös HUS:n toimialueen ja valtakunnallisten sanomalehtien sekä kotimaisten pääradiokanavien HUS-mainintoja sisältävät uutiset siten, miten Esmerk Uutispalvelun mediaseuranta ne ajanjaksolta 26.12.2004–5.1.2005 raportoi. Tutkimus osoittaa, että HUS:n julkisuus tsunamikatastrofin akuuteimmassa uutisoinnissa muodostui myönteiseksi. HUS:n hoidon erinomaisuus representoitiin erityisesti osana nationalistisen diskurssin rakennetta. Uutisten nationalistinen diskurssi ilmeni erilaisina suomalaisuuden symbolisina ja vertauskuvallisina representaatioina, Thaimaan ja Thaimaan sairaanhoidon stereotyyppisenä kuvaamisena sekä myyttisinä sankaritarinoina siitä, miten suomalaiset pelastettiin Thaimaan katastrofialueelta. Globaalin katastrofin HUS-osumallinen uutisointi näyttää tutkimuksen mukaan rakentavan ja tukevan vanhoja kansallisvaltiollisia identiteettejä globaalin yhteisyyden sijasta. Nationalismia koskeneita tuloksia työssä verrataan esimerkiksi sellaisten nationalismin ja kulttuuristen identiteettien tutkijoiden kuin Benedict Andersonin (1991) ja Edward W. Saidin (1985 & 1994) havaintoihin. Saidiin viitaten lopussa todetaan, että uutisten nationalismi voi tarjota katastrofin surun keskellä kansalaisille hyvän olkapään ja HUS:lle positiivisen julkisuuden, mutta toisaalla tämä sama kansakuntien välisen epätasa-arvon hyväksyvä diskurssi kylvää lisää globaalien katastrofien alkuja. HUS:n representaatiot osana nationalistista diskurssia eivät myöskään liitä HUS:a globaalisti tasa-arvoisen kehityksen tukijajoukkoihin, mitä voidaan pitää maineen kannalta haitallisena. Työ päätyy näin kritisoimaan nationalistisen diskurssin esiintymistä tsunamikatastrofin akuuteimmassa uutisoinnissa.