Browsing by Subject "salaojitus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Seuna, Pertti; Kauppi, Lea (Vesihallitus. National Board of Waters, 1981)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 43, 32-47
    Salaojituksen vaikutuksista veden määrään ja laatuun Suomessa
  • Mattila, Tuomas J.; Rajala, Jukka; Ajosenpää, Heikki; Mynttinen, Ritva (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2019)
    Raportteja 195
    Kasvulle haitallisten ylimääräisten vesien poisto on edellytys maan kasvukunnon kehittämiselle. Maan kuivatusta on tutkittu ja sovellettu käytäntöön Suomessa jo vuosisadan ajan. Siitä huolimatta useilla peltolohkoilla on kuivatusongelmia, mitkä ilmenevät veden pinnan nousuna ruokamultakerrokseen. Kuivatustilanteen korjaaminen on systemaattinen prosessi, joka lähtee pellon nykytilanteen havainnoinnista ja jatkuu mahdollisten ongelmakohtien läpikäymisellä nykyisessä kuivatusjärjestelmässä. Tässä raportissa käydään läpi erilaisia havainnointikeinoja ja esitetään ohjeita kuivatusongelmien korjaamiseen lohkotasolla. Kuivatuksen kunnostus on ryhmitelty yleisemmästä yksittäisempään: ensin esitellään kuivatuksen perusedellytykset, sen jälkeen siirrytään salaojien toimintahäiriöiden tunnistamiseen, pintavesien ohjailuun ja maaprofiilin vedenläpäisykyvyn arviointiin. Käytettävissä menetelmissä yhdistetään hyviä käytäntöjä Suomesta ja kansainvälisesti sekä vuosikymmeniä vanhoja menetelmiä ja uusia kaukokartoitusmenetelmiä. Lopuksi esitellään kuivatustilanteen kartoituksen tuloksia neljältä OSMO hankkeen koelohkolta.
  • Järvenpää, Lasse; Savolainen, Mika (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2015
    Sadannan ja haihdunnan epätasainen jakautuminen eri vuodenaikojen välillä asettaa maassamme erityisvaatimuksia niin viljelysmaan kuivatukselle kuin kastelullekin. Kuivatuksen tarkoituksena on aikaansaada kasvulle sopiva maan kosteustila ja viljelyyn tarvittavien koneiden vaatima kantavuus. Suomen 2,3 miljoonasta peltohehtaarista lähes 90 % tarvitsee kuivatusta. Nykyinen viljelytekniikka edellyttää toimivaa salaojitusjärjestelmää, jonka edellytyksenä on tehokas peruskuivatus. Vaikka viljelyksessä oleva peltoala on pääosin kertaalleen peruskuivatettu, tarvitaan edelleenkin peruskuivatuksen ylläpitoa ja parantamista. Ojaverkoston kunnon heikentyminen ja ilmastonmuutos tuovat ojitustarpeeseen uuden näkökulman. Maankuivatus on toisaalta muuttanut ja yksipuolistanut monien virtavesien luonnontilaa, joten peruskuivatushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee soveltaa entistä laajemmin ns. luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. Oppaassa on esitetty kattavasti maankuivatuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät näkökohdat, teknilliset ja ympäristölliset ohjeet sekä laatuvaatimukset. Oppaassa on keskitetty maatalousalueiden kuivatukseen, mutta myös metsäojituksia on käsitelty lyhyesti. Lisäksi oppaassa on esitelty kastelun perusteet sekä keskeiset kastelumenetelmät. Maa- ja metsätalousministeriö asetti maankuivatus- ja kasteluoppaan laatimiseksi ohjausryhmän 17.1.2005. Työssä tuli ottaa huomioon se, että ojitushankkeet ovat nykyisin useimmiten peruskorjaustöitä, joihin voidaan soveltaa entistä sujuvampaa suunnittelumenettelyä. Oppaasta julkaistiin ensimmäinen versio työryhmän mietintönä vuonna 2007. Vesilain uudistamisen ja ojitusasioita käsittelevien tahojen organisaatiomuutosten selventämiseksi oppaasta on nyt julkaistu toinen päivitetty painos. Tässä painoksessa on vesilain uudistuksen tavoitteiden mukaisesti kiinnitetty entistä enemmän huomiota puroluonnon suojeluun sekä pohjavesialueilla ja happamilla sulfaattimailla tapahtuvien ojitusten haittojen ennaltaehkäisemiseen. Suuri paino oppaan uudistuksessa on ollut muuttuneiden viranomaiskäsittelyjen kuvaamisessa. Ojitukseen ryhtyvällä on entistä selkeämpi vastuu suunnitelmien laatimisesta sekä ojituksesta ilmoittamisesta viranomaisille.
  • Pajula, Heikki; Järvenpää, Lasse (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 23/2007
  • Pajula, Heikki (Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2010
  • Joensuu, Marika (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tapaustutkimuksen keinoin uusinta- ja täydennysojituksen kannattavuutta. Tutkimus tehtiin osana OPAL-life hanketta. OPAL-life hankkeen tavoitteena on maatalouden kestävä tehosta-minen, jossa pyritään vähentämään maatalouden ilmastopäästöjä ottamalla samanaikaisesti huomioon tilan kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat. Tutkimuksessa tarkasteltiin esimerkkilohkojen nykyisen viljelykierron katetuoton muodostumista ja investoinnin vaikutusta katetuottoon 30 vuoden tarkastelujaksolla. Investoinnin taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin nettonykyarvo-, takaisinmaksuaika- ja break-even-point-menetelmiä käyttäen. Herkkyystarkastelussa arvioitiin salaojituksen jälkeisen satotason vaikutusta tuloksiin. Tulosten mukaan salaojitus ei ole kannattavaa tilanteessa, jossa pelto on nykytilanteessa luonnonhoitopeltona ja luonnonhoitopeltokäyttöä voidaan jatkaa ilman investointia. Tulokseen vaikuttaa ennen kaikkea nykytilan-teessa muodostuva korkeampi kate ja myyntikasvin viljelyyn siirryttäessä suuremmat muuttuvat kulut. Tulosten mukaan tilanteessa, jossa viljelykierto säilyy samanlaisena myös investoinnin jälkeen, ero nykytilanteen ja investointivaihtoehtojen välillä pienenee. Tulosten perusteella salaojitusta ei kannata toteuttaa ennen kuin muut sadontuottokykyyn vaikuttavat tekijät on selvitetty.
  • Äijö, Helena; Nurminen, Jyrki; Myllys, Merja; Sikkilä, Markus; Salo, Heidi; Paasonen-Kivekäs, Maija; Turunen, Mika; Koivusalo, Harri; Alakukku, Laura; Puustinen, Markku (Salaojituksen tutkimusyhdistys ry, 2017)
    Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote