Browsing by Subject "samojedikielet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Khanina, Olesya; Shluinsky, Andrey (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    With this paper, we aim to summarize linguistic facts on the similarity or the difference between the two Enets lects. Indeed, a full account of the linguistic differences between the two Enets has never been provided. Scholars of Enets have referred to a handful of evident diverging reflexes of Proto-Northern-Samoyed phonemes and a dozen of non-cognate lexemes with identical meanings, without going any further (Prokof’ev 1937; Tereščenko 1966; Helimski 1984/2000). The grammatical features of Forest and Tundra Enets have never been systematically compared.
  • Kaheinen, Kaisla; Leisiö, Larisa; Erkkilä, Riku; Qiu, Toivo E. H. (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Juhlakirja koostuu Tapanin Salmisen ystävien ja kollegoiden kirjoittamista artikkeleista, jotka tavalla tai toisella käsittelevät Tapanin uralla keskeisiksi muodostuneita teemoja. Valtaosa artikkeleista sijoittuu suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alalle. Näkökulmien kirjo on laaja: artikkelit käsittelevät niin synkronista kuin diakronista kielentutkimusta etenkin Tapanin omissa tutkimuksissaan käsittelemien suomen murteiden ja samojedologian piiristä. Kielitieteellisten artikkeleiden lisäksi kirjaan sisältyy myös folkloristiikan ja etnomusikologian alaan kuuluvia tutkielmia, joiden teemat ovat niin ikään suomalais-ugrilaiselle kielentutkimukselle läheisiä. Tapanin lintuharrastus poiki sekin tieteellisiä artikkeleita tähän kirjaan.
  • Klumpp, Gerson (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    This article presents an etymology for the currently unetymologized Kamas kinship term malmi, in older sources manmi, meaning ‘husband of daughter or younger sister’. It is suggested that the term is a compound made up of the two Proto Samoyed in-law terms *wänə̑, meaning ‘in-law’, and *wijə̑, meaning ‘son-in-law’.
  • Erkkilä, Riku (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Tässä artikkelissa teen katsauksen samojedikielten kieliopinkuvausten nominitaivutuksen käsittelyssä käytettyyn terminologiaan. Pohdin käytetyn terminologian yhdenmukaisuutta samojedologian sisällä sekä muihin kielitieteen aloihin verrattuna. Artikkelin rakenne on seuraava: Ensin esittelen lyhyesti kielitieteen terminologian teoriaa sekä samojedologian terminologian historiaa, minkä jälkeen käsittelen nominintaivutuksen terminologiaa. Lopuksi esitän yhteenvedon ja johtopäätöksiä.
  • Kaheinen, Kaisla (Helsingin yliopisto, 2020)
    Syventävien opintojen tutkielmassani tarkastelen uralilaiseen kielikuntaan kuuluvan, vakavasti uhanalaisen nganasanin kielen itsekorjausta vuorovaikutuslingvistisestä näkökulmasta. Tutkielmani on alustava katsaus itsekorjauksen morfosyntaktiseen jäsentymiseen sekä pragmaattisiin merkityksiin nganasaninkielisessä keskustelussa ja kerronnassa. Tutkielmassani selvitän, millaisia kieliopillisia resursseja nganasanin puhujat käyttävät oman puheensa korjaamiseen ja vuorovaikutuksen jatkuvuuden ylläpitämiseen, minkä lisäksi tarkastelen korjausten keskeisimpiä pragmaattisia funktioita eli sitä, millaisia asioita puhujat pitävät korjausta vaativina ja miksi. Tutkielman aineisto koostuu Hampurin yliopiston puhutun nganasanin korpuksen (Nganasan Spoken Language Corpus 0.2) kerrontaa ja keskustelua sisältävistä tallenteista sekä Suomen kielen nauhoitearkistossa säilytettävästä Jevgeni Helimskin vuonna 1996 videoimasta aineistosta. Olen poiminut aineistosta itsekorjauksen sisältävät katkelmat, joita analysoin vuorovaikutuslingvistisin menetelmin. Itsekorjauksella tarkoitan tässä yhteydessä tilannetta, jossa puhuja keskeyttää oman muotoutumassa olevan puheensa käsitelläkseen siinä havaitsemaansa ongelmaa. Tarkastelun lähtökohtana ovat siis vuorovaikutuslingvistisen näkökulman mukaisesti puhujien omat reaktiot omaan ja toisen puheeseen. Aineistossa esiintyvät korjaukset on mahdollista luokitella sen mukaan, käsittelevätkö puhujat edeltävässä puheessa esille tulleita vai vasta tulevaan puheeseen ennakoimiaan ongelmia. Tutkimuksen perusteella nganasanin puhujat käyttävät vuorovaikutuksen ongelmien korjaamiseen rakenteellisesti pitkälti samankaltaisia korjaustoimintoja kuin aiemmin tutkittujen kielten puhujat. Nganasanissa esiintyy kuitenkin joitakin suuresta osasta aiemmin tutkittuja kieliä puuttuvia korjauksen keinoja kuten sanahaun kohteena olevan verbin tai nominin morfologiset päätteet saava täytesana. Koodinvaihtoon ja puutteelliseen kompetenssiin liittyvien itsekorjausten runsaus puolestaan heijastelee puhujien kieliasenteita. Tutkielma osoittaa, että vertailevan pragmatiikantutkimuksen mahdollistaminen vaatii nykyistä suuremman ja typologisesti moninaisemman kielijoukon tarkastelua, jotta harvinaiset tai eurooppalaisille kielille epätyypilliset piirteet eivät jäisi huomaamatta. Vuorovaikutuslingvistinen tarkastelu antaa lisäksi mahdollisuuden seurata kieliasenteiden vaikutuksia ja tuottamista puheessa. Entistä kokonaisvaltaisemman tutkimuksen mahdollistamiseksi keskusteluaineistojen keräämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota jo kieliä dokumentoitaessa.
  • Pleshak, Polina (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
  • Däbritz, Chris Lasse (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Within the given paper, I investigate the patterns of the linguistic expression of locative predication (formalized as “X BE.AT Y”) in the Samoyedic languages, taking into account the two major typological approaches of Stassen (1997) and Ameka & Levinson (2007). The following patterns are shown: The encoding of the theme (unmarked subject) and the location (spatial adverbial included in the predicate) does not differ across the Samoyedic languages, but the linking element: In affirmative locative clauses, most Samoyedic languages exhibit a copula verb, which appears in predicate nominals/adjectives as well. The major exception from this pattern is the Forest Enets locative copula verb ŋa- ‘to be at’, which I discuss in more detail since its locative semantics appear to be a recent functionally motivated development. In negative locative clauses, in turn, negative existential verbs are used in all Samoyedic languages. Consequently, Samoyedic languages show a polarity split in the encoding of locative predication. Arguing that a locative interpretation of the successor forms of the Proto-Samoyedic copula verb is not felicitous from a synchronic point of view, I discuss the typological approaches of Stassen (1997) as well as Ameka & Levinson (2007). Finally, I present a first attempt at typological classification of locative predication, which is based on the analysis of the Samoyedic languages but might be validated by taking into account data from a much larger sample of languages.
  • Niemi, Jarkko (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
  • Jalava, Lotta (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Tässä kirjoituksessa pohdin samojedikielten väylää ja reittiä sekä eräitä abstrakteja merkityksiä kantavan sijamuodon alkuperää. Pohdintani lähtökohtana on ajatus paikallissijojen kieliopillistumisesta ruumiinosia tarkoittavista sanoista postpositiokäytön kautta. Itämerensuomalaisten kielten rinnakkaisesimerkkien ja merkitystenmuutosten avulla perustelen alustavasti hypoteesia, jonka mukaan samojedikielten prosekutiivin taustalla voisi olla ‘selkä’- tai ‘taka’-merkityksinen suffiksoitunut suhdesana tai postpositio, jonka vastine itämerensuomalaisissa kielissä ilmaisee monia abstrakteja seuraamisen merkityksiä.
  • Janhunen, Juha (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
  • Leisiö, Larisa; Lublinskaya, Marina (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    In this paper we discuss the names of the periods of the annual cycle of the Northern Samoyeds, the words for year, the seasons and the months. We show that these names are nature-centered and that the symbiosis with nature was the basis of life and livelihood of the Northern Samoyeds.