Browsing by Subject "sananlaskut"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Salomaa, Tuire (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa vertaillaan japanilaisia ja suomalaisia eläinsananlaskuja. Tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat japanilaisen ja suomalaisen aineiston perusteella yleisimmät eläimet molempien kielten sananlaskuissa, ja millaisia ominaisuuksia ja merkityksiä eläimiin liitetään. Suomenkieliset sananlaskut on poimittu Kansainvälinen Matti Kuusi sananlaskutypologia ja -tietokanta -sivustolta, ja japanilaiset sananlaskut on kerätty sananlaskusivustolta Kotowaza jiten online (ことわざ辞典オンライン). Molemmat aineistot ovat saatavilla internetissä ja niissä voi etsiä sananlaskuja hakusanojen perusteella. Teoriaosuudessa esitellään sananlaskujen historiaa, keskeisten termien määritelmiä, aikaisempaa tutkimusta sekä sananlaskujen käyttöä. Useat sananlaskut ovat syntyneet maatalousyhteiskunnan pohjalta, joten niiden alkuperäinen merkitys voi olla nykyihmisille vaikea ymmärtää. Siitä huolimatta niitä käytetään edelleen nykypäivänä esimerkiksi tehokeinona viestinnässä. Niiden sisältämien metaforisten merkitysten avulla voidaan asioita sanoa lyhyesti ja ytimekkäästi. Analyysissä tutkitaan aluksi kvantitatiivisesti eläinten määrää sananlaskuissa. Aineistoista on kerätty kymmenen yleisintä eläintä. Tämän perusteella selviää, että suomalaisessa aineistossa yleisin eläin on koira ja toiseksi yleisin hevonen. Japanilaisessa aineistossa järjestys menee päinvastoin. Koska eri eläimiä esiintyy sananlaskuissa paljon, tutkielmassa keskitytään koira- ja hevossananlaskujen tarkasteluun kvalitatiivisesti. Japanilaisia ja suomalaisia koiraan ja hevoseen viittaavia sananlaskuja on vertailtu keskenään sen mukaan, millaisia metaforisia merkityksiä ja ominaisuuksia niistä löytyy. Analyysissä selviää, että japanilaisessa aineistossa yleisimpiä koiraan liittyviä aiheita ovat arvottomuus, turhuus ja uskollisuus. Lisäksi petos, ymmärtämättömyys ja rehvastelu esiintyvät niissä usein. Hevoseen liitetään turha toiminta, vanhuuden tuoma viisaus, kasvatus ja inhimillisyys. Suomalaisessa aineistossa koirasananlaskujen yleisimmät aihepiirit ovat hierarkia, petos ja petturuus, uskollisuus ja rehvastelu. Hevossananlaskujen yleisimpinä teemoina näkyvät taas taloudellinen hierarkia, avioliitto ja kasvatus. Tutkimuksesta selviää, että kulttuurilla on suuri vaikutus sananlaskuissa esiintyvien eläinten kautta heijastuviin ominaisuuksiin ja metaforisiin merkityksiin. Eri kielessä sama merkitys voidaan tuoda esiin myös eri eläimen avulla. Vaikka kulttuurierot näkyvät sananlaskuissa, löytyy myös lähes merkitykseltään identtisiä sananlaskuja kielten välillä. Tämä selittyy ihmismielen samankaltaisuudella kulttuurista riippumatta. Myös muista kielistä tulleet lainat voivat selittää sananlaskujen samankaltaisuuksia. Mielenkiintoinen jatkotutkimus eläinsananlaskuihin liittyen olisi vertailla niitä useamman kielen välillä, jolloin sananlaskujen yleismaailmallisia piirteitä ja kulttuurisia eroja voisi tarkastella laajemmassa mittakaavassa.
  • Tyynismaa-Rintala, Marja (1990)
  • Pilli-Sihvola, Lotta (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään sitä, kuinka hyvin suomen kielen sanontoja tunnistetaan ja millaisia eroja äidinkielisten puhujien ja S2-puhujien sanontojen tunnistamisessa on. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaiset tekijät vaikuttavat sanontojen tunnistamiseen eli siihen, vaikuttavatko sanontojen alkuperä tai vastaajiin liittyvät taustamuuttujat selkeästi joidenkin sanontojen tunnistamiseen. Tutkimus on toteutettu kyselylomakkeen avulla. Lomakkeen on täyttänyt 102 informanttia, joista 62 on äidinkielisiä ja 40 S2-taustaisia vastaajia. Vastaajat ovat iältään 16–74-vuotiaita, ja tutkimukseen on osallistunut sekä miehiä että naisia. Työn keskeisimpiin tuloksiin kuuluu se, että äidinkieliset vastaajat olivat yksimielisiä vain yhden sanonnan, peruskauran, merkityksen kohdalla. S2-vastaajat eivät puolestaan tunnistaneet yhdenkään sanonnan merkitystä 100-prosenttisesti oikein. Keskimäärin äidinkieliset puhujat ovatkin tunnistaneet sanontojen merkitykset 78-prosenttisesti ja S2-vastaajat 31-prosenttisesti. Eri sanonnat on tunnistettu hyvin eritasoisesti, ja äidinkielisten ja S2-puhujien vastaukset ja sanontojen vaikeusjärjestys eroavat toisistaan merkittävästi. Tutkielmassa tarkastellaan myös sanontojen tuttuutta ja vierautta ja siitä selviää, että äidinkieliset ja S2-vastaajat ovat osanneet melko hyvin arvioida sitä, ovatko kuulleet sanontaa aiemmin. Silti molemmissa kategorioissa keksityt sanonnat ovat tuntuneet osasta vastaajista tutuilta eli tuttuuden arvioiminen ei ole ollut yksiselitteisen helppoa. Tutuimpien ja vieraimpien sanontojen välillä on isojakin eroja sekä äidinkielisillä että S2-puhujilla. Tutkielma avaa myös vastaajien taustamuuttujien vaikutuksia sanontojen osaamiseen pintapuolisesti. Tulokset osoittavat, että S2-vastaajilla keskeisin vaikuttava tekijä on se, kauanko on ehtinyt suomea opiskella. Äidinkielisillä vastaajilla mitään yhtä selkeästi vaikuttavaa taustamuuttujaa ei löydy, mutta esimerkiksi iän vaikutus muutamien sanontojen tunnistamiseen on selkeä.
  • Pätynen, Angela (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten opiskelijanuorten käsitystä perheestä. Tutkielma on osa kansainvälistä Eurooppalainen kielellinen maailmankuva -projektia (EUROJOS), jonka tarkoituksena on selvittää slaavien ja heidän naapurikansojensa aksiologisia konsepteja, kuten koti ja työ. Tutkielmani aiheena on perhekonsepti suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tutkimusaineisto on kerätty syksyllä 2017 anonyymisti 106:lle Helsingin yliopiston eri ainejärjestön sähköpostilistalle lähetetyllä sähköisellä lomakkeella, joka oli tarkoitettu Suomessa vähintään esikoululaisesta asuneille 17–30-vuotiaille opiskelijoille. Vastaajia pyydettiin mm. määrittelemään sekä oma että yleinen käsitys perheestä kysymällä mm. Mikä on oikea perhe ja Milloin perhe lakkaa olemasta perhe? Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 275 henkilöä, joista sadan vastaukset valikoituivat kohderyhmäksi siten, että joukossa olisi mahdollisimman monen eri alan ja sukupuoli-identiteetin edustajia. Aineistoa analysoitiin puolalaisen etnolingvistiikkakoulukunnan kehittämällä monitieteellisellä metodilla, jonka yhtenä keskeisenä keinona on tutkittavan konseptin oikeellisuuden selvittäminen. Tutkimuksessa analysoitiin myös sekä perinteisiä että nykyaikaisia perheeseen liittyviä sanontoja, joista esitettiin erillinen kysymys. Tutkimus osoittaa, että oikea perhe on subjektiivinen käsite tai sitä ei ole olemassakaan. Suomalaisnuorille tärkeintä perheessä on omaehtoisuus: emotionaalinen side painaa enemmän kuin (veri)sukulaisuus.
  • Stassiouk, Elena (Helsingin yliopisto, 2020)
    Gradussani tutkin venäläisiä transformoituja sananlaskuja, eli antisananlaskuja tai variaatioita; kyseessä on vertaileva analyysi sananlaskujen ja antisananlaskujen käytöstä venäjänkielisessä mainonnassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää antisanalaskujen suosio mainonnassa, mainosteksteissä, sekä selvittää perinteisten sanalaskujen suosiota. Selvitetään myös, kuinka paljon ja kuinka usein klassisten sanalaskujen merkitys muuttuu muunnoksessa. Tutkimusmateriaalini koostuu 87 antisananlaskusta, jotka on kerätty ajalta 2005–2019 tietoverkkojen järjestelmästä Internetistä. Tutkimuksessani analysoin sanalaskujen semantiikkaa, sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat muuttumiseen. Suurin ero perinteisen sananlaskun ja sen variaation välillä on se, että klassista sananlaskua voidaan soveltaa laajemmassa merkityksessä, toisin kuin antisananlaskua, jota voidaan soveltaa vain tietyssä kielitilanteessa. Muutoksen jälkeen joidenkin antisananlaskujen semantiikka menettää osittain tai kokonaan klassisten sananlaskujen merkityksen. Tutkiessani antisananlaskujen muutoksia sain selville, että substituutio on suosituin antisananlaskujen muodostustapa. Vähiten suosittu tapa on jättää pois osa komponenteista. Käytin A. Litovkinan tutkimukseen perustuvaa luokitusta. Tutkielmani pohjalta todistan, että antisananlaskulle on tyypillistä ekspressiivisyys, koominen vaikutus, huumori, tietyn kuvion rikkominen ja kielellinen leikki. Kaikki nämä keinot rikastuttavat kieltä samoin kuin perinteisen klassisen sananlaskun käyttö. Esim. Rahalla ei voi ostaa onnea vs. Rahalla voi sittenkin ostaa onnea. Yhdestä perinteisestä sananlaskusta voi rakentaa jopa 14 uutta antisananlaskua määrä ei ole rajoitettu, muunnelmia voi tulla paljon enemmänkin. Tutkimukseni vahvistaa myös, että sekä otsikoissa että mainoksessa jonkun verran käytetään antisananlaskuja. Antisananlaskujen yksi tärkeimmistä funktioista mainoksissa on kiinnittää lukijan tai kuuntelijan huomio. Vahvistan, että sananlaskujen muutos on luonnollinen vaihe kielen kehityksessä. Tärkeimmät edellytykset antisananlaskujen suosion mediassa ovat muutokset maan poliittisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa elämässä. Tutkimus osoitti myös, että antisananlaskut ovat erittäin suosittuja Venäjällä.