Browsing by Subject "sanaston koostumus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Rinne, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Pikkukeskosilla (syntymä <32 rv ja/tai syntymäpaino <1500 g) on kohonnut riski kielenkehityksen haasteisiin. Heillä on ryhmätasolla havaittu viivästymää ja haasteita sekä ymmärretyssä että ilmaistussa kielessä. Varhaisten sanaston prosessointitaitojen eli kuullun puheen prosessoinnin tehokkuuden yhteyttä sanaston kokoon on tutkittu vasta vähän. Sanaston prosessointitaitojen on pikkukeskosilla havaittu olevan yhteydessä myöhempään sanaston kokoon, mutta taitoja ei ole verrattu samassa ikäpisteessä. Prosessointitaitojen yhteyttä sanaston koostumukseen ei ole tutkittu vielä lainkaan. Tämä pro gradu -työ on osa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toteutuvaa Auditory environment by Parents of Preterm infant; Language development and Eye movements (APPLE) –tutkimusprojektia. Tämän pro gradu –työn tavoitteena oli selvittää, millaista tietoa silmänliikkeisiin pohjaava sanaston prosessoinnin arviointimenetelmä antaa pikkukeskosten ilmaistun sanaston koon ja koostumuksen kehityksestä 18 kuukauden korjatussa iässä. Tutkittavien ryhmä koostui 20:stä pikkukeskosena (<32 rv) syntyneestä lapsesta (11 tyttöä ja 9 poikaa). Tutkimusmenetelminä 18 kuukauden iässä käytettiin silmänliikkeisiin pohjaavaa sanaston prosessoinnin arviointimenetelmää ja Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmän Sanat, taivutukset ja lauseet -versiota. Tarkasteltavia muuttujia olivat sanaston prosessointitaidoista reaktioaika ja katseluaika, sekä sanaston kehityksen osalta ilmaistun sanaston koko, eri sanakategorioihin kuuluvien sanojen määrä ja sanojen osuus sanastossa. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa käyttäen sekä lineaaristen regressiomallien avulla. Tuloksissa havaittiin useita tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä pikkukeskosten sanaston prosessointitaitojen ja sanaston koon ja koostumuksen muuttujien välillä. Tehokkaampi sanaston prosessointi oli yhteydessä suurempaan ilmaistun sanaston kokoon (r .51). Sanaston prosessointitaidot olivat yhteydessä myös sanaston koostumukseen (r .51–.65). Tilastollisesti merkitsevistä yhteyksistä muodostetut regressiomallit osoittivat, että katseluajan muuttujat selittivät merkitsevästi ilmaistun sanaston kokoa ja koostumusta (R² .42–.57). Tämän tutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa ilmaistun sanaston koon ja erityisesti koostumuksen kehityksen tarkasteluun suhteessa sanaston prosessointitaitoihin.
  • Leinonen, Kaisa (Helsingfors universitet, 2017)
    Tavoitteet. Pikkukeskosina syntyneillä lapsilla on kohonnut riski kielenkehityksen häiriöihin verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin. Pikkukeskosten lukivalmiustaidoista ja varhaisen kielenkehityksen yhteydestä niihin on kuitenkin vain vähän tietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pikkukeskosina syntyneiden lasten kahden vuoden iän sanaston koon ja koostumuksen mahdollista yhteyttä lukivalmiustaitoihin viisivuotiaana. Menetelmät. Tutkittavana oli 103 pikkukeskosena syntynyttä lasta ja 119 täysiaikaisena syntynyttä verrokkia. Keskoset ja verrokit olivat osa isompaa Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky –tutkimusta. Pikkukeskosten ja verrokkien ilmaistun sanaston koko ja koostumus kaksivuotiaana arvioitiin Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmällä. Lukivalmiustaidot (fonologinen prosessointi ja kiirehditty nimeäminen Nepsy II –testillä, nimeäminen Bostonin nimentätestillä, kirjaintuntemus sekä sanojen ja lauseiden lukeminen) arvioitiin viiden vuoden iässä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Sanaston koon, sanakategorioissa olevien sanojen määrän ja sanakategorioiden suhteellisten osuuksien yhteyttä lukivalmiustaitoihin tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla. Sanaston koon ja koostumuksen selitysastetta hyviin lukivalmiustaitoihin tutkittiin kahden logistisen regressiomallin avulla erikseen keskos- ja verrokkiaineistossa. Ensimmäisessä mallissa selittävät muuttujat olivat sanaston koko, raskauden kesto ja äidin koulutustausta. Toisessa mallissa selittävät muuttujat olivat verbien ja sulkeisen luokan sanojen yhteismäärä, raskauden kesto ja äidin koulutustausta. Tulokset ja johtopäätökset. Pikkukeskosina ja täysiaikaisina syntyneiden lasten sanaston koko, sanaluokkakategorioiden sanamäärät ja niiden suhteelliset osuudet olivat yhteydessä moniin lukivalmiustaitoihin. Kuitenkin keskosaineistossa korrelaatiot olivat hieman suurempia ja sanaston koon sekä verbien ja sulkeisen luokan sanojen selitysaste hyviin lukivalmiustaitoihin hieman vahvempi kuin verrokkiaineistossa. Tulokset vahvistavat näkemystä pikkukeskosten varhaisen sanaston koon ja koostumuksen yhteydestä myöhempiin kielellisiin taitoihin. Tulosten perusteella keskosten varhaista kielenkehitystä tulisi seurata ja tukea lukivalmiustaitojen parantamiseksi.
  • Salonen, Katariina (Helsingin yliopisto, 2021)
    There is a little research of early pre-reading skills, such as rapid naming and letter knowledge. Also the associations between early lexicon and early pre-reading skills have been studied only a little. Earlier studies have shown that lexical development is associated with later language skills, such as development of morphology. Children with typical and small lexicon size at age 2;0 have also differed in other, later language skills. The associations between the composition of the lexicon and other language skills, and pre-reading skills as well, have been studied only a little. The aim of this study was to investigate the associations between the size and the composition of the lexicon at age 2;0 and pre-reading skills at age 3;6. The aim of this study was also to investigate whether children with typical and small lexicon size at age 2;0 differ in their early pre-reading skills. The sample included 50 Finnish-speaking children, which were part of sample in Sanaseula Study. In this study, Finnish version of the Communicative Development Inventories, Toddler version was used to study the size and the composition of the lexicon at age 2;0. LUKIVA-method was used to study pre-reading skills at age 3;6. Associations between the size and the composition of the lexicon and pre-reading skills were studied by using Spearmann’s correlation coefficients. Mann-Whitney U-test was used to study whether children with typical and small vocabulary size differ in pre-reading skills. The size and the composition of the lexicon at age 2;0 were not associated with rapid naming and letter knowledge at age 3;6. Children with typical or small vocabulary size at age 2;0 did not differ in pre-reading skills at age 3;6. Thus, small size of the lexicon at age 2;0 does not seem to be a risk factor for very early pre-reading skills in this study. Pre-reading skills are only developing at age 3;6 so that age might be too early to show the associations between lexicon and pre-reading skills. In future studies it would be interesting to study associations between the size and the composition of the lexicon at age 2;0 and later pre-reading skills, such as pre reading skills at age 5;0 and at age 6;0.