Browsing by Subject "sapovirus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Pihlajasaari, Annika; Leinonen, Elina; Markkula, Annukka; Miettinen, Ilkka (THL); Rimhanen-Finne, Ruska (THL); Summa, Maija; Zacheus, Outi (THL) (Ruokavirasto, 2021)
    Ruokaviraston julkaisuja 7/2021
    Vuosina 2017–2019 Ruokaviraston ylläpitämään elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden rekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 169 elintarvike- tai talousvesivälitteistä epidemiaa, joista 96 % oli elintarvikevälitteisiä. Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitiin samana ajanjaksona 7. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen yhteensä 2 900 henkilöä ja talousveden välityksellä 567 henkilöä. Kuten aikaisemminkin 2000-luvulla, norovirus oli vuosina 2017–2019 yleisin raportoitu elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Norovirus aiheutti 57 (35 %) elintarvikevälitteistä epidemiaa. Suurimmat elintarvikevälitteiset epidemiat aiheutti norovirus hoitolaitosruokailun välityksellä vuonna 2018 (292 ja 110 sairastunutta). Yleisimmät raportoidut välittäjäelintarvikkeet olivat kala ja kalavalmisteet sisältäen äyriäiset ja simpukat. Ne aiheuttivat 14 (9 %) epidemiaa. Toiseksi yleisin välittäjä oli liha ja lihavalmisteet sekä kasvikset ja niistä valmistetut tuotteet (kumpikin 12 epidemiaa; 7 %). Yli 70 %:ssa epidemioista välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia. Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys 33 (20 %) epidemian syntyyn. Raportoiduista epidemioista 22 %:n taustalla oli lämpötilaan ja säilytysaikaan liittyviä puutteita ja virheitä. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruoanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 19 %:iin elintarvikevälitteisistä epidemioista ja näissä melkein kaikissa tapauksissa aiheuttajana oli norovirus. Elintarvikevälitteisten epidemioiden tapahtumapaikaksi raportoitiin useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (90 kpl; 56 %) ja toiseksi yleisimmin koti (12 kpl; 7 %). Norovirukset aiheuttivat suurimman osan (3 kpl) tunnistetuista talousvesiepidemioista. Yhdessä epidemiassa epäiltiin sapovirusta aiheuttajaksi. Suurin talousvesivälitteinen epidemia havaittiin Nousiaisissa vuonna 2018. Sairastuneita raportoitiin 463. Taudinaiheuttajiksi epäiltiin mm. sapoviruksia. Vuosien 2017–2019 aikana taudinaiheuttaja jäi tuntemattomaksi 67 (41 %) elintarvikevälitteisessä ja kolmessa talousvesiepidemiassa. Uimavesivälitteisten epidemioiden raportointi alkoi vuonna 2012. Suomessa raportoitiin vuosina 2017– 2019 neljä uimavesivälitteistä epidemiaa, joissa sairastui noin 200 henkilöä. Kolme epidemioista aiheutui noroviruksen ja yksi kampylobakteerin saastuttamasta uimavedestä tai uimarantaympäristöstä. Ulostevahingon saastuttamalla allasvedellä oli mahdollinen yhteys kylpyläympäristön epidemiaan. Jätevedellä saastunut luonnonvesi aiheutti yhden epidemian. Kahdessa uimarantaympäristöön liittyneessä epidemiassa uimaveden saastumisen syytä ei saatu selville.
  • Kauppinen, Ari; Pitkanen, Tarja; Al-Hello, Haider; Maunula, Leena; Hokajarvi, Anna-Maria; Rimhanen-Finne, Ruska; Miettinen, Ilkka T. (2019)
    Drinking water outbreaks occur worldwide and may be caused by several factors, including raw water contamination, treatment deficiencies, and distribution network failure. This study describes two drinking water outbreaks in Finland in 2016 (outbreak I) and 2018 (outbreak II). Both outbreaks caused approximately 450 illness cases and were due to drinking water pipe breakage and subsequent wastewater intrusion into the distribution system. In both outbreaks, the sapovirus was found in patient samples as the main causative agent. In addition, adenoviruses and Dientamoeba fragilis (outbreak I), and noroviruses, astroviruses, enterotoxigenic and enterohemorragic Escherichia coli (ETEC and EHEC, respectively) and Plesiomonas shigelloides (outbreak II) were detected in patient samples. Water samples were analyzed for the selected pathogens largely based on the results of patient samples. In addition, traditional fecal indicator bacteria and host-specific microbial source tracking (MST) markers (GenBac3 and HF183) were analyzed from water. In drinking water, sapovirus and enteropathogenic E. coli (EPEC) were found in outbreak II. The MST markers proved useful in the detection of contamination and to ensure the success of contaminant removal from the water distribution system. As mitigation actions, boil water advisory, alternative drinking water sources and chlorination were organized to restrict the outbreaks and to clean the contaminated distribution network. This study highlights the emerging role of sapoviruses as a waterborne pathogen and warrants the need for testing of multiple viruses during outbreak investigation.