Browsing by Subject "satotaso"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Mäkinen, Suvi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Ruokasipuli (Allium cepa L.) on yksi Suomen eniten viljellyistä avomaan vihanneksista. Sipulin fosforinotosta on vähän kotimaisia tutkimustuloksia ja nykyiset fosforilannoitusmäärät perustuvat asiantuntija-arvioihin ja laskennallisiin keskiarvoihin fosforin otosta. Fosfori on kasveille välttämätön makroravinne, jonka puute heikentää merkittävästi kasvien kasvua. Lannoitteiden sisältämä fosfori on louhittu pääosin uusiutumattomista luonnonvaroista, joten fosforilannoitteiden käytön tulisi olla ympäristön kannalta järkevää. Sipulin fosforinottoa tutkittiin 2014 kahdella maalajilla (karkea hieta, korkea fosforipitoisuus ja hiuesavi, välttävä fosforipitoisuus) Luonnonvarakeskuksen toimipaikalla Piikkiössä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää fosforilannoitustasojen vaikutus sipulin kasvuun, ravinteikkuuteen ja satoon sekä seurata maaperän liukoisen fosforin pitoisuutta kasvukaudella. Tutkimuksessa mitattiin sipulin lehtien kasvu ja ravinnepitoisuus kerran kasvukauden aikana, sekä sadonkorjuun jälkeen satotaso, sipulien ja lehtien ravinnepitoisuus sekä sadon mukana poistuneet ravinteet. Maan helppoliukoisen fosforin pitoisuutta seurattiin viikoittaisilla maanäytteillä. Neliportaisen lannoituskokeen tulokset osoittivat, ettei yksivuotisella lannoituskokeella saatu esiin tilastollisesti merkitseviä eroja satomäärissä tai sadon mukana poistuneiden ravinteiden määrissä eri lannoitustasojen välillä. Fosforilannoitus vaikutti sipulien ravinnepitoisuuksiin vain yksittäisten ravinteiden osalta. Myös maan liukoisen fosforin pitoisuudet tasoittuivat lannoituseroista huolimatta nopeasti samalle tasolle kummallakin maalajilla. Sipulin ravinteiden otto oli hietamaalla 22–26 kg P /ha, 86–102 kg N /ha ja 92–111 kg K /ha ja savimaalla 18–20 kg P/ha, 84–90 kg N /ha ja 92–101 kg K /ha. Sipuleissa ei havaittu fosforinpuutosta, eikä kasvustonäytteiden perusteella voida sanoa, soveltuuko sipulikasvuston mittaaminen tai lehtien ravinteiden analysointi mittaamaan kasvuston fosforin ottoa tai tunnistamaan fosforinpuutoksen oireita. Kokeen tulosten perusteella nykyisin käytettävät fosforilannoitusmäärät ovat sipulin sadonmuodostuksen kannalta riittävät.
  • Lappi, Petri (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmassa arvioitiin maanparannustoimenpiteiden kannattavuutta Opal Life -hankkeen pilottitilojen esimerkkitapausten pohjalta. Maanparannustoimenpiteiksi luettiin viljelykierron monipuolistaminen ja kertaluonteiset perusinvestoinnit. Tutkimuksessa tarkastel-tiin, kuinka pian parannustoimenpiteet investointina maksavat itsensä takaisin eri satohyöty- ja hintaskenaarioilla, sillä toimenpitei-den vaikutusta maan sadontuottokykyyn ja siitä saatavaan satohyötyyn on erittäin vaikea arvioida. Kasvinviljelytuotteiden tuotta-jahintojen hintatason vaikutusta lopputulokseen tutkittiin herkkyysanalyysilla. Maanparannustoimenpiteiden taloudellista kannattavuutta (investointien takaisinmaksuaikaa) tarkasteltiin tässä tutkimuksessa vertailemalla peltolohkon nykytilassa antamaa taloudellista tuottoa siihen, mitä olisi saatavissa parantamalla pellon kasvukuntoa. Paremman kasvukunnon oletettiin tuottavan suuremman sadon. Tilatason taloudellisissa laskelmissa huomioitiin kunkin peltoloh-kon viljelykierrot, tuotot ja kustannukset kasvukuntoa parannettaessa ja ilman parannusta. Maanparannustoimenpiteistä saatava hyöty perustuu mahdollisesti saatavaan sadonlisäykseen. Herkkyysanalyysin tulosten mu-kaan sadonlisäyksellä on merkittävä vaikutus maanparannuksen takaisinmaksuaikoihin. Näissä tapauksissa korkea sadonlisäys lyhentää takaisinmaksu aikaa merkittävästi. Kasvinviljelytuotteiden tuottajahintojen taso vaikutti myös merkittävästi tulonmenetyksiin ja maanparannuksen kannattavuuteen. Korkea hintataso pidentää takaisinmaksuaikaa, koska uuden tuotantojärjestelmän ensimmäisten vuosien myyntituottojen menetyk-set kasvavat, jos perusinvestointivuosina ei ole myytävää satoa kuten tämän tutkimuksen esimerkkitapauksissa.
  • Peltola-Ylätupa, Ira (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tämän pro-gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää mehiläistalouden tilaa ja hunajantuotannon taloudellisuuden edellytyksiä ja mehiläistarhauksen tulevaisuuden näkymiä Suomesta. Tutkimuksen teoriaosuus perustuu kirjallisista lähteistä ja asiantuntijahaastatteluin saatuun tietoon pääosin suomalaisesta mehiläistarhauksesta sekä kirjallisuuteen yrityksen menestymisestä ja taloudellisesti kannattavan yritystoiminnan edellytyksistä. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto kerättiin esitutkimuksen kaltaisena lomakekyselynä 23 mehiläistarhaajalta vuonna 2009 ja teemahaastattelemalla kahdeksaa ammatti- tai puoliammattitarhaajaa marraskuussa 2010. Huolimatta hunajan ennätyksellisen alhaisesta hinnasta ja mehiläisalla vallinneesta alakulosta tutkimusaikaan, tarhaajat luottivat parempaan tulevaisuuteen ja hunajan hinnan nousuun, kunhan kaikki tarhaajat saadaan tietoisiksi hunajan todellisista tuotanto- kustannuksista. Vastaajat uskoivat myös, että tarhaajat omilla toimillaan voivat vaikuttaa niin hinnan korotukseen, satotason nostamiseen kuin talvitappioiden vähentämiseen. Työkustannuksia oli tarhaajien mukaan mahdollista pienentää tuotantoa tehostamalla, työvaiheita karsimalla mm. logistiikkaa parantamalla. Yhteistyön lisäämisen tarhaajien kesken katsottiin parantavan taloudellisen menestymisen lisäksi muunkinlaista hyvinvointia. Tuotantoympäristössä tapahtuvista muutoksista ja uhkista huolimatta tarhaajat uskoivat mehiläistarhauksen parempaan taloudelliseen tulokseen tulevaisuudessa.
  • Joensuu, Marika (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tapaustutkimuksen keinoin uusinta- ja täydennysojituksen kannattavuutta. Tutkimus tehtiin osana OPAL-life hanketta. OPAL-life hankkeen tavoitteena on maatalouden kestävä tehosta-minen, jossa pyritään vähentämään maatalouden ilmastopäästöjä ottamalla samanaikaisesti huomioon tilan kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat. Tutkimuksessa tarkasteltiin esimerkkilohkojen nykyisen viljelykierron katetuoton muodostumista ja investoinnin vaikutusta katetuottoon 30 vuoden tarkastelujaksolla. Investoinnin taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin nettonykyarvo-, takaisinmaksuaika- ja break-even-point-menetelmiä käyttäen. Herkkyystarkastelussa arvioitiin salaojituksen jälkeisen satotason vaikutusta tuloksiin. Tulosten mukaan salaojitus ei ole kannattavaa tilanteessa, jossa pelto on nykytilanteessa luonnonhoitopeltona ja luonnonhoitopeltokäyttöä voidaan jatkaa ilman investointia. Tulokseen vaikuttaa ennen kaikkea nykytilan-teessa muodostuva korkeampi kate ja myyntikasvin viljelyyn siirryttäessä suuremmat muuttuvat kulut. Tulosten mukaan tilanteessa, jossa viljelykierto säilyy samanlaisena myös investoinnin jälkeen, ero nykytilanteen ja investointivaihtoehtojen välillä pienenee. Tulosten perusteella salaojitusta ei kannata toteuttaa ennen kuin muut sadontuottokykyyn vaikuttavat tekijät on selvitetty.
  • Kalliomäki, Juho (Helsingin yliopisto, 2020)
    On cattle farms, the sufficiency of silage over the winter is important. Sometimes silage yields are poor, and one may have to resort to purchase more feed. It would be easier to know how sufficient your silage is, if the exact amount of silage is known in the autumn. Accurate yield determination helps farmer to assess the sufficiency of silage. The aim of this study was to investigate the real-time yield measurement of round baling. Real-time crop measurement allows accurate data collection from the field during harvest. The measured yield amount helps farmer to plan feeding for the coming winter. In addition, yield data can be used to plan future site-specific cultivation activities to improve yield level. In this study, measuring devices were installed to the round baler to measure bale formation during baling. Strain gauges, which measured the deflection of the balers shaft, were used to weigh the bales. In addition, the torque and rotation speed of the PTO (power take-off) shaft between the tractor and the baler during bale formation were determined. The GPS receiver made it possible to track the movements of the tractor in the field. The measurements were performed in the fields of Viikki research farm in the summer of 2015 with measuring devices installed in the farm’s own baler. Measurements were carried out on several baling times. The first measurement results of the summer turned out to be incorrect and the operation of the equipment was improved as the summer progressed. Valid and comparable measurement data were collected from the baled grass field in the autumn. To ensure the reliability of the results, 97 bales baled from one grass field were weighed on a separate scale and the results were compared with the results measured with a measuring device. According to the results, the measuring device was able to determine the weight of the bales relatively accurately. On average, from this sample of 97 bales, the bales weighed with measuring devices were on average 20 kilos lighter than those weighed with the scale. 63 % of the bales measured with measuring devices were within ±90 kilos of the weighed bales. Measurement results were utilized to prepare a yield map to describe the variation of yield levels on the field. The measuring devices built in the study proved to be a good method for weighing round bales during harvest after fine-tuning. The measurement system presented in the study requires additional work to make it consumer-friendly and easy for the machine operator to control.