Browsing by Subject "scaffolding"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Korhonen, Anne-Maria; Lakkala, Minna; Veermans, Marjaana (2019)
    The claim of advancing the use of Personal Learning Environments arose from the ideas of an ongoing learning process which lasts throughout a lifetime and informal learning being a meaningful part of the development of an individual’s expertise. In order to develop expertise, the following steps are necessary: first, one must explore the competences related to the profession; second, one must discover what these competencies and skills involve; and third, one must reflect on how to master the techniques involved. In addition to this kind of individual process, it is also important nowadays to acknowledge that demonstrating that one has achieved the necessary competences is important information for many audiences, such as workplaces, networks and employers. Nowadays, the most effective way to show one’s competence to a wider audience, as well as to review one’s skills oneself, is to create a digital record or portfolio (an ePortfolio). However, making an individual’s competence transparent in a digital format has proven complicated. This study focuses on exploring vocational student teachers’ competence through their ePortfolios, mainly using a theoretical framework of the pedagogical infrastructure design. The study reveals that there is a lot of variation in the quality of ePortfolios and therefore more scaffolding is needed to support student teachers in making their teacher competence visible through ePortfolios. The study advocates both creating a workspace ePortfolio as well as making competence transparent through a showcase ePortfolio.
  • Elbers, Jean P.; Rogers, Mark F.; Perelman, Polina L.; Proskuryakova, Anastasia A.; Serdyukova, Natalia A.; Johnson, Warren E.; Horin, Petr; Corander, Jukka; Murphy, David; Burger, Pamela A. (2019)
    Researchers have assembled thousands of eukaryotic genomes using Illumina reads, but traditional mate-pair libraries cannot span all repetitive elements, resulting in highly fragmented assemblies. However, both chromosome conformation capture techniques, such as Hi-C and Dovetail Genomics Chicago libraries and long-read sequencing, such as Pacific Biosciences and Oxford Nanopore, help span and resolve repetitive regions and therefore improve genome assemblies. One important livestock species of arid regions that does not have a high-quality contiguous reference genome is the dromedary (Camelus dromedarius). Draft genomes exist but are highly fragmented, and a high-quality reference genome is needed to understand adaptation to desert environments and artificial selection during domestication. Dromedaries are among the last livestock species to have been domesticated, and together with wild and domestic Bactrian camels, they are the only representatives of the Camelini tribe, which highlights their evolutionary significance. Here we describe our efforts to improve the North African dromedary genome. We used Chicago and Hi-C sequencing libraries from Dovetail Genomics to resolve the order of previously assembled contigs, producing almost chromosome-level scaffolds. Remaining gaps were filled with Pacific Biosciences long reads, and then scaffolds were comparatively mapped to chromosomes. Long reads added 99.32 Mbp to the total length of the new assembly. Dovetail Chicago and Hi-C libraries increased the longest scaffold over 12-fold, from 9.71 Mbp to 124.99 Mbp and the scaffold N50 over 50-fold, from 1.48 Mbp to 75.02 Mbp. We demonstrate that Illumina de novo assemblies can be substantially upgraded by combining chromosome conformation capture and long-read sequencing.
  • Kasurinen, Milla (Helsingfors universitet, 2016)
    Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia ja vertailla kahden kielitaidoltaan eritasoisen oppilasjoukon kielenkehitystä kielikylpyesikoulussa. Kielikylvyn periaatteisiin kuuluu, että oppilaat aloittavat kylvyn samanlaisilla valmiuksilla; alussa heidän kohdekielen taitonsa ovat olemattomat tai hyvin rajatut. Tutkimassani kielikylpyesikouluryhmässä on poikkeuksellisesti kielitaustaltaan eritasoisia oppilaita. Osalla on esikoulun alkaessa taustalla vuosi kielikylpypäiväkodissa, kun taas suurin osa aloittaa esikoulun ilman minkäänlaisia ruotsin taitoja. Tutkielmassa pyritään selvittämään, minkälaisia kohdekielen taitoeroja näiden kahden kielitaustaltaan erilaisen ryhmän välillä on puolivuotta esikoulun alkamisen jälkeen sekä esikouluvuoden päätteeksi. Teoreettisena tukena käytän tutkielmassani erilaisia kielenoppimiseen liittyviä teorioita. Analysoimani materiaali koostuu neljästä videoidusta ruokatunnista. Kaksi videoista on tammikuulta 2015 ja toiset kaksi toukokuulta 2015. Kumpaankin ryhmään valittiin neljä oppilasta ja kumpaakin ryhmää on kuvattu kerran tammikuussa ja kerran toukokuussa. Tutkimus on sekä määrällinen, että laadullinen. Määrällinen osa koostuu taulukkomuotoon kootuista laskelmista, jotka sisältävät jaottelun tutkittavien eri kielivalintoihin. Olen laskenut jokaisen tutkittavan lausahdukset ja jakanut ne neljään eri kategoriaan: suomi, ruotsi, koodinvaihtelu, muut. Laadullinen osa koostuu ruotsia sisältävien lausahdusten tarkemmasta sisällöstä. Olen laskenut ko. lausahdusten ruotsinkieliset sanat ja tarkastellut niiden sisältöä ja oikeellisuutta. Analyysistä käy ilmi, että taitoerot ryhmien välillä ovat suuret niin tammikuussa kuin toukokuussakin. Taustaltaan kielikylvyssä aiemmin aloittaneet ovat selkeästi edellä kaikilla kohdekielen osa-alueilla. Tutkimuksen aikaista kielenkehitystä tarkasteltaessa on kuitenkin huomattavissa, että lähtötasoltaan alhaisemman tason oppilaat ovat kehittyneet taidoissaan selkeämmin kuin korkeamman lähtötason oppilaat. Tähän mahdollisina syinä voidaan nähdä oppilaiden eri lähtötasoon liittyviä seikkoja. Kielikylvyn periaatteiden mukainen oppilaiden yhteneväinen lähtötaso ei ole toteutunut ryhmässä, mikä vaikeuttaa opettajan pyrkimystä sopeuttaa opetus kaikille sopivaksi. Alhaisemman taitotason oppilaat ovat myös mahdollisesti hyötyneet enemmän itseään taitavampien toverien taidoista kuin mitä paremman lähtötason oppilaat ovat kyenneet hyötymään oppilastovereistaan. Tämä oletus perustuu Lev Vygotskyn kielenoppimisteoriaan lähikehityksen vyöhykkeestä, joka viittaa oppijan potentiaalisen osaamisvyöhykkeeseen, jonne hän ei itsenäisesti yllä, mutta joka hänen on mahdollista tavoittaa itseään kyvykkäämpien avulla. Tutkimusmateriaalia tarkasteltaessa on kuitenkin huomattavissa kummankin oppilasryhmän saavuttaneen kielikylvyn tavoitteet toiminnallisista kielivalmiuksista.