Browsing by Subject "scientific literacy"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Wang, Yan; Lavonen, Jari; Tirri, Kirsi (2019)
    This research compared how the scientific literacy-related goals of the current Chinese and Finnish national science curricula at primary school level are actualised using a revised Programme for International Student Assessment (PISA) scientific literacy framework in the content analysis of the curricula. The content of the curricula focuses principally on knowledge, followed by competencies and attitudes, respectively. The learning context was seen to be thoroughly integrated with the content in both countries. However, the curricula are written in different ways. Generally, the literacy objectives for both curricula are based on scientific knowledge (Vision I) and the application of knowledge-based skills in situations (Vision II). However, they are characterised by implicit views that derive from the pursuit of the value-driven transformation of individuals and society achieved through science education (Vision III). The Chinese curriculum appears to favour the Anglo-American curriculum tradition, whereas the Finnish curriculum appears to be more attached to the Bildung-Didaktik tradition in terms of core tasks and the specification of objectives. The recommendation is that Vision III should be included in the science curricula, and should explicitly relate to social and scientific topics with a view to furthering a scientifically literate public.
  • Veteli, Peitsa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Opetus- ja tutkimusmaailmojen välillä koetaan olevan rako, jota voidaan pitää osasyynä yleisesti havaittuun opiskelijoiden matalaan motivaatioon luonnontieteellisiä aloja kohtaan. Samassa yhteydessä esiin nousevat autenttisuuden ja relevanssin käsitteet, joilla voidaan kuvata eri tavoilla tapahtuvan toiminnan ”aitoutta” tai mielekkyyttä. Tässä työssä esitellään Fysiikan tutkimuslaitos HIP:in (Helsinki Institute of Physics) Avoin data opetuksessa -projektin myötä kehitettyjä merkityksellisen ohjelmoinnin työkaluja, joissa hyödynnetään muun muassa CERNissä toimivan CMS-kokeen (Compact Muon Solenoid) avoimia hiukkastutkimuksen aineistoja. Näiden materiaalien siirtymistä opettajakunnan avuksi tuetaan koulutuksilla, joista kerättyä palautetta analysoidaan tässä tutkielmassa laajemman tiedeopetuksen autenttisuuteen ja avoimen datan hyödyntämiseen liittyvän keskustelun yhteydessä. Avoimen datan hyödyntäminen ja opetuksellinen tutkiminen ovat hyvin nuoria aloja, joiden eturintamaan tämäkin työ asettuu. Aineistoa on kerätty sekä suomalaisilta (n = 64) että kansainvälisiltä (n = 12) toisen asteen opettajilta, minkä lisäksi vertailukohtana käytetään opiskelijatyöpajoista nousseita kommentteja (n = 62). Menetelmänä toimii temaattinen analyysi, jonka tulokset ovat vertailukelpoisia muuhun luonnontieteen opetuksen tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuskysymyksenä on: Miten autenttisuus esiintyy opettajien palautteessa hiukkasfysiikan avoimen datan opetuskäytön kursseilta ja kuinka se vertautuu tiedeopetuksen tutkimuskirjallisuuteen? Tuloksista havaitaan opettajien näkemysten asettuvan hyvin saman suuntaisesti kuin verrokkikirjallisuuden pohjalta olisi voinut olettaakin, yleisimpien autenttisuuden yhteyksien painottuessa tutkijoiden toimintaan verrattaviin työskentelytapoihin ja ”oikean maailman” haasteisiin. Palautteen lähes yksimielinen positiivisuus antaa vahvaa indikaatiota projektin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyllisyydestä ja tukee alalla kaivattavien jatkotutkimusten kannattavuutta.
  • Taipale, Jaakko (2019)
    This study examines two different approaches in empirical analysis of judges' evaluation of expertise in court: first, an analyst-based approach that employs predefined normative criteria to measure judges' performance, and second, an actor-based approach that emphasizes interpretative flexibility in judges' evaluation practice. I demonstrate how these different approaches to investigating judges' adjudication lead to differing understandings about judges' abilities to evaluate scientific evidence and testimonial. Although the choice of analytical approach might depend on context and purpose in general, I contend that in assessing judges' competence, an actor-based approach that adequately describes the way in which judges relate to and handle expertise is required to properly understand and explain how judges evaluate expertise. The choice of approach is especially important if the resulting understanding of judges' competence is subsequently used as a basis for making normative and prescriptive claims with potential consequences for trial outcomes.