Browsing by Subject "scifi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Dookie, Gyan (Helsingin yliopisto, 2017)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen scifi-kirjailija Philip K. Dickin (1928–1982) The Three Stigmata of Palmer Eldritch (1965) -teosta nykyisen läpikapitalisoituneen ja läpitietoteknologisoituneen todellisuutemme sekä siihen liittyvien vallankysymysten allegoriana. Metafiktiivisen ja yhteiskuntakriittisen scifin edelläkävijöihin kuuluvan Dickin tuotannon keskeisiä teemoja ovat “Mitä on todellisuus?” ja “Mikä on ihminen?”. Allegorian kirjallisuustieteellisen tutkimuksen välineenä olen työssäni käyttänyt Gary Johnsonin muotoilua, jossa allegorinen teos ymmärretään tekijän retorisen intention mukaisena teoksen ulkopuolisen ilmiön figuratiivisena transformaationa. Tutkielmassa on etsitty Dickin teoksesta allegorisia trooppeja ja pyritty hahmottamaan, mihin ne erikseen ja yhdessä laajennettuna metaforana viittaavat. Johnsonin ohjeiden suuntaisesti myös Dickin omat kohdetekstiä ja sen allegorisuutta sivuavat kommentit on otettu analyysissa huomioon. Tieto- ja viestintäteknologisen vallan tarkastelussa on hyödynnetty Scott Lashin posthegemonisen vallan teoriaa, jonka mukaan valtaa tuotetaan tekstuaalisten ja hegemonisten keinojen asemesta yhä enemmän tieto- ja viestintäteknologioiden ja niissä vaikuttavien algoritmien tasolla. Kohdetekstin kapitalistisia trooppeja on puolestaan valotettu kapitalismia ja uusliberalismia koskevalla kriittisellä tutkimuksella. Tutkielmassa esitetään, että kohdeteksti ei kuvaa niinkään oman aikansa todellisuutta, vaan se on pikemminkin kirjoitusajankohdastaan katsottuna tulevaisuuteen viittaava allegoria. Työn keskeinen tulos on, että The Three Stigmata of Palmer Eldritch on Dickin intention mukainen allegoria 2010-luvun jälkipuoliskon uusliberalismin kyllästämästä todellisuudesta, jossa valta on yhä enemmän posthegemonista. Teoksessa esitetty siirtymä yhteisöllisestä Can-D -huumeesta ihmiset eristävään Chew-Z -huumeeseen kuvaa metaforisesti 2010-luvulla käsillä olevaa tieto- ja viestintäteknologista murrosta. Työssä myös osoitetaan, että aiemmassa tutkimuksessa yhteensopimattomina pidetyt kohdetekstin kapitalismikriittiset ja uskonnollis-metafyysiset ainekset täydentävät toisiaan. Teoksessa uskonnollisella tematiikalla viitataan uusliberalistisen kapitalismin fundamentalistisuuteen ja uskonnonkaltaisuuteen sekä posthegemonisen vallan kaikenkattavuuteen ja -läpäisevyyteen.
  • Koski, Satu (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmani käsittelee eksplikointia englannista suomeen käännetyssä tieteiskirjallisuudessa. Lähtökohtana on selvittää, esiintyykö sitä merkittävän paljon. Lisäksi selvitän, miten eksplikointi vaikuttaa käännöksen luonteeseen nimenomaan tieteiskirjallisena teoksena. Tutkimukseni koostuu 8 englannista suomeen 2010-luvulla käännetystä kirjasta, joista vertailen noin yhtä lukua alkuperäistä tekstiä ja sen käännöstä. Tutkimukseni teoriataustana toimii Shoshana Blum-Kulkan jaottelu koheesion ja koherenssin eksplikointiin, johon yhdistän tarkentavia kategorioita Antoine Bermanin 12 deforming tendencies –teoriasta. Koheesion eksplikoinnin alle erottelen Bermanin kategorioita lainaten järkeistämisen, eli esimerkiksi välimerkkien muutokset, sekä selventämisen, eli esimerkiksi termien auki selittämisen. Koherenssin alle erottelen sisällöllisen ja määrällisen köyhtymisen, esimerkiksi synonymian poiston tai viittaukset reaalimaailmaan, sekä pidentymisen, jolla viittaan sisältöön, joka on lisätty käännöksen ilman minkäänlaista ärsykettä alkutekstissä. Tutkimukseni lopputulos on, että eksplikointia löytyi käännöksistä oletettua vähemmän. Odotetusti kuitenkin myös jopa välimerkkien muutoksilla voi olla vaikutusta teoksen tieteiskirjalliseen luonteeseen. Selittävä käännös saattaa muun muassa päättää lukijan puolesta jotain teoksen fiktiivisestä maailmasta, jonka alkuteksti jättää lukijan mielikuvituksen varaan. Totean eksplikoinnilla olevan myös vaikutusta esimerkiksi kognitiiviseen vieraannuttamiseen, joka on tieteiskirjallisuudelle varsin keskeinen ominaisuus. Tieteiskirjallisuutta käännettäessä olisi siis käytettävä eksplikointia muuhun kääntämiseen verrattuna harkitummin.
  • Merikallio, Anna (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmani tarkastelee sukupuolen representaatiota Ursula K. Le Guinin romaanissa The Left Hand of Darkness (1969) ja Kalevi Nyytäjän suomennoksessa Pimeyden vasen käsi (1976). Se keskittyy romaanissa usein esiintyviin sukupuolidiskursseihin, jotka ovat teeman kannalta keskeisessä asemassa. The Left Hand of Darkness on palkittu scifi-romaani, jota pidetään yhtenä tieteiskirjallisuuden klassikoista. Le Guin käsitteli kirjoissaan ensimmäisten joukossa sukupuolta eksplisiittisenä teemana. Käsittelen tutkielmassani eri luentatapoja, joita sukupuolen representaatio ja binääriset sukupuolidiskurssit voivat mahdollistaa. Mitä sukupuolidiskursseja lähtö- ja kohdetekstistä voi löytää? Muuttuvatko nämä diskurssit kerronnan edistyessä? Kuinka ne vaikuttavat sukupuolen representaation kokonaiskuvaan romaanissa? Käytän Judith Butlerin feminististä teoriaa analysoidessani tekstien tarjoamia diskursseja ja sitä, kuinka ne vaikuttavat sukupuolen representaatioon. Tarkastelen romaania Butlerin performanssiteorian valossa, jonka mukaan sukupuoli tuotetaan diskursiivisesti. Lähtökohtani on Butlerin käsitys siitä, kuinka sukupuolihegemonian sisällä voi tuottaa kumouksellisia tulkintoja käyttämällä patriarkaalista kielijärjestelmää sitä itseään vastaan. Käytän hyväksi myös muiden keskeisten feministiajattelijoiden, kuten Simone de Beauvoirin ja Julia Kristevan teorioita. Vaikka romaani on saanut osakseen kritiikkiä sukupuolirepresentaatiostaan, väitän että se tarjoaa uusia tapoja ajatella ja tuottaa sukupuolta. Nämä tavat olivat varsin vallankumouksellisia romaanin julkaisun aikaan, ja ovat sitä edelleen. Tutkielmani käsittelee myös käännöksen vaikutusta romaaniin. Muuttuuko sukupuolen representaatio käännöksessä? Ovatko sukupuolidiskurssit erilaisia lähtö- ja kohdetekstissä? Millä tavoin ne muuttuvat? Mitä vaikutuksia muutoksilla on? Pohdin myös käännöstä mahdollisuutena sukupuolistereotypioiden tukemiseen tai heikentämiseen, jopa sensuuriin. Sisältääkö kohdeteksti mahdollisuuden kumouksellisiin luentatapoihin? Analysoin käännöstä pääasiassa identiteetin välittämisen näkökulmasta. Tärkeimpiä teoreettisia näkökulmiani ovat kääntäminen (sukupuoli-)identiteetin manipulaationa ja eroavaisuuksien etiikka kääntämisessä. Näitä edustavat José Santaemilian käännösteoriat. Tarkastelen kääntämistä myös feministisestä näkökulmasta Sherry Simonin ja Luise von Flotowin teorioiden kautta. Vaikka Ursula K. Le Guinin tavoite romaanissaan on horjuttaa sukupuolistereotypioita ja kaksijakoisuutta, hänen tekstinsä vaikuttaa vahvistavan niitä käyttämällä binääristä kieltä selittämään vierasta sukupuolijärjestelmää. Se esittää maskuliinisuuden ja feminiinisyyden stereotyyppisessä valossa käsitteellistäessään hahmot ensisijaisesti miespuolisina ja etäännyttäessään naiselliset piirteet hahmojen olemuksesta. Väitän kuitenkin, että romaanin voi tulkita kumouksellisena. Se asettuu sukupuolihegemoniaa vastaan, toimien kuitenkin kaksijakoista kielijärjestelmän sisällä. Suomennos vaikuttaa loiventavan Le Guinin tapaa tuottaa sukupuoliristiriitoja. Vaikka suomen kieli on englantia vähemmän ilmiselvästi sukupuolittunut, kohdeteksti hukkaa mahdollisuuden kumouksellisiin tulkintoihin. Kohdeteksti asettaa stereotyyppisiä sukupuolidiskursseja vastakkain huomattavasti vähemmän jyrkästi ja antaa vähemmän painoarvoa sukupuolelle ylipäätään. Siksi se onnistuu välittämään lähtötekstin poikkeuksellisia sukupuolen representaatioita ainoastaan osittain.