Browsing by Subject "second language acquisition"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Juutinen, Heli (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimus käsittelee suomalaisten nuorten englannin käyttöä kouluajan ulkopuolella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lukioikäiset nuoret käyttävät englantia vapaa-ajallaan, mikä motivoi heitä näihin aktiviteetteihin, ja kokevatko he oppineensa englantia näiden aktiviteettien avulla. Tutkimuskysymyksiin sisältyi myös se, mitä mieltä opiskelijat olivat koulussa opitun englannin ja vapaa-ajalla käytettävän englannin välisestä suhteesta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan oppilasta kaikilta vuosikursseilta yhdestä lukiosta Helsingissä. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastateltaville esitettiin ennalta laadittuja kysymyksiä sekä lisäkysymyksiä, jotka nousivat esiin haastattelutilanteessa. Haastattelut nauhoitettiin oppilaiden koululla. Jälkeenpäin ne litteroitiin ja käännettiin englanniksi tutkielmaa varten. Tulokset osoittavat, että suostuin englanninkielinen aktiviteetti on TV-sarjojen tai elokuvien katselu. Englantia myös puhutaan sukulaisten, ystävien, ja kumppanien kanssa, ja oppilaita motivoi heidän oma kiinnostuksensa näihin aktiviteetteihin. Koulussa opittu englanti arvioidaan yleisesti negatiivisesti, kun taas vapaa-ajalla käytetty englanti koetaan vapaaksi ja mukavaksi. Oppimisen koetaan olevan mahdollista molemmissa ympäristöissä, joskin kouluajan ulkopuolisesta oppimisesta pidetään enemmän. Englannin käytön koetaan olevan hyvin erilaista näissä ympäristoissä. Lukion opetussuunnitelmassa korostetaan englannin roolia kansainvälisen kommunikaation kielenä. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat eivät kuitenkaan koe saaneensa opetusta, jossa kommunikaatio olisi pääosassa, vaan painottavat koulussa käytetyn englannin olevan arvosanakeskeistä ja täydellisyyteen tähtäävää. Loppupäätelmänä voidaan sanoa, että lukiolaiset kokevat vapaa-ajalla opitun ja käytetyn englannin olevan mukavampaa, monipuolisempaa ja hyödyllisempää kuin koulussa opitun ja käytetyn englannin.
  • Sinnemäki, Kaius Tatu-Kustaa; Garbo, Francesca Di (2018)
    In this article we evaluate claims that language structure adapts to sociolinguistic environment. We present the results of two typological case studies examining the effects of the number of native (=L1) speakers and the proportion of adult second language (=L2) learners on language structure. Data from more than 300 languages suggest that testing the effect of population size and proportion of adult L2 learners on features of verbal and nominal complexity produces conflicting results on different grammatical features. The results show that verbal inflectional synthesis adapts to the sociolinguistic environment but the number of genders does not. The results also suggest that modeling population size together with proportion of L2 improves model fit compared to modeling them independently of one another. We thus argue that surveying population size alone may be insufficient to detect possible adaptation of linguistic structure to the sociolinguistic environment. Rather, other features, such as proportion of L2 speakers, prestige and social network density, should be studied, and if demographic numeric data are used, they should not be used in isolation but rather in competition with other sociolinguistic features. We also suggest that not all types of language structures within a given grammatical domain are equally sensitive to the effect of sociolinguistic variables, and that more exploratory studies are needed before we can arrive at a reliable set of grammatical features that may be potentially most (and least) adaptive to social structures.
  • Kaidesoja, Milla (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielman tavoitteena on kategorisoida ja analysoida suomea äidinkielenään puhuvien englannin kielen ajanilmauksissa tekemiä prepositiovirheitä. Ajanilmauksissa esiintyvien prepositiovirheiden yksityiskohtaisen tarkastelun lisäksi kategorisoin kaikki tutkimassani aineistossa esiintyvät prepositiovirheet luokkiin paikanilmaukset, ajanilmaukset ja muut ilmaukset. Tämän lisäksi jaan kunkin kategorian prepositiovirheet sen mukaan ovatko ne substituutiovirheitä, additiovirheitä vai omissiovirheitä. Substituutiovirheet viittaavat virheisiin, jossa käytetään kontekstiin nähden väärää prepositiota. Additiovirheet viittaavat virheisiin, joissa on lisätty prepositio kontekstiin, johon se ei kuulu. Omissiovirheet taas viittaavat virheisiin, joissa prepositio on virheellisesti jätetty pois. Ajanilmauksissa esiintyviä prepositiovirheitä tarkastelen lähemmin erittelemällä niissä useaan otteeseen esiintyvät virhetyypit sekä analysoimalla mahdollisia syitä virheiden esiintymisen taustalla. Tutkittavana materiaalina on 90 YKI-korpuksesta poimittua esseetä, jotka ovat vaikeustasoltaan keskitasoa (asteikolla aloittelija-keskitasoinen-edistynyt). Jyväskylän yliopiston ylläpitämä YKI-korpus koostuu englannin Yleisen kielitutkinnon vuosina 2010–2015 suorittaneiden kokelaiden koesuorituksista. Tutkielma on soveltavaa kielentutkimusta ja osa vieraan kielen oppimista tutkivaa tieteenalaa (Second Language Acquisition). Metodologiani nojaa virheanalyysin (Error Analysis) metodologiaan eli tutkielmani vaiheet ovat virheiden tunnistaminen esseistä, virheiden luokittelu ja virheiden mahdollisen syyn analysoiminen. Toista kieltä äidinkielenään puhuvan verrokkiryhmän puuttuessa kokelaiden äidinkielen vaikutuksesta virheisiin ei voi tehdä varmoja päätelmiä, mutta perustuen tiettyihin suomen sijapäätteiden ja englannin prepositioiden välisiin vastaavuuksiin teen tutkielmassani päätelmiä siitä, mitkä virheet mahdollisesti ovat näitä nk. interferenssivirheitä. Tuloksien mukaan substituutiovirheet ovat yleisin virhetyyppi tarkasteltaessa kaikkia prepositiovirheitä sekä tarkasteltaessa paikanilmauksissa esiintyviä prepositiovirheitä. Tämä tulos oli odotettavissa aiemman tutkimuksen perusteella. Yllättävää oli kuitenkin huomata, että ajanilmausten kohdalla substituutiovirheet, additiovirheet ja omissiovirheet olivat suurin piirtein yhtä yleisiä. Ajanilmauksista löytyi muutamia toistuvia virhetyyppejä, kuten preposition lisääminen temporaalisen substantiivilausekkeen eteen (kuten *on next week) sekä preposition poisjättäminen ilmaistaessa päivämäärää. Joidenkin virhetyyppien mahdollista yhteyttä kokelaiden äidinkieleen ei voinut määritellä, minkä johdosta interferenssivirheiden määrä jäi hieman epäselväksi. Riippuen määrittelytavasta interferenssivirheitä löytyy ajanilmauksista joko 19 % tai 55 %. Näistä kahdesta tulos 55 % on lähellä aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia.
  • Nyqvist, Eeva-Liisa (2016)
    This study explores the acquisition of definiteness and article use in written Swedish by Finnish-speaking teenagers (n=67) during the three years in secondary school. The studied grammatical phenomena are problematic for all L2 learners of Swedish and are especially difficult for learners, such as Finns, whose L1 lacks expressive definiteness morphologically. The informants produce complex NPs already in their first narratives. The form of NPs poses significantly more problems than the choice of a correct form of definiteness. Hence, it is possible that previous knowledge in English helps informants in the choice of definiteness. The common nominator for problematic expressions is simplification, in both formal aspects and in the relation between form and meaning. Previous research in Sweden has made similar findings. The most central types of NPs build an acquisition explainable by a complexity hierarchy between the different types of NPs. The informants master best NPs without definiteness markers. Definite singulars containing an ending are significantly easier than indefinite singulars, the indefinite article of which is notoriously difficult for Finns learning Swedish as an L2. This acquisition order, however, profoundly differs from the traditional order of instruction of their compendiums.
  • Sahi, Annika (Helsingfors universitet, 1999)
    Avhandlingen behandlar tidigt fullständigt svenskt språkbad i Esbo. Arbetet utreder vad tidigt fullständigt språkbad innebär samt vad språkbadsföräldrars och språkbadslärares åsikter om språkbadet i Esbo är. Undersökningen omfattar 60 familjer samt samtliga lärare (14 st) som arbetar med språkbad i Esbo. Undersökningen består av två enkäter; en till språkbadsföräldrar och en tillspråkbadslärare. Av de 60 enkäter som sändes ut till språkbadsföräldrarna besvarades 45, dvs. 75%. 12 lärare av 14, dvs. 86%, besvarade den andra enkäten. Det är viktigt att känna till centrala begrepp i anslutning till tvåspråkighet, då man talar om andraspråkstillägnandet i språkbad. I detta arbete presenteras en modell (Sahi, 1999) som åskådliggör centrala begrepp i anslutning till tvåspråkighet. Tidigtfullständigt språkbad är ett program som är planerat att omfatta hela grundskolan. Språkbad är ämnat för enspråkiga majoritetsbarn i ett tvåspråkigt land. Dessa barn tillägnar sig minoritetsspråket i skolan. Språkbadet är inte enbart ett program, utan även en metod. Skillnaden mellan språkbad och traditionell undervisning i språk är att man i språkbadet betonar kommunikation framom grammatik. Målet medspråkbadet är funktionell tvåspråkighet. Många faktorer inverkar på andraspråkstillägnandet i språkbadet. I detta arbete betonas attitydernas och motivationens betydelse. Språkbad kräver en medveten och aktiv insats av föräldrarna. Vidare betonar litteraturen som behandlar språkbad undervisningsmetodernas betydelse samt språkbadslärarens viktiga roll. Föräldrarna är nöjda med språkbadsprogrammet, eftersom det givit goda resultat och motsvarat förväntningarna. Enligt föräldrarna är språkbad ett mjukt, modernt och effektivt program. Föräldrarna anser att barnen lär sig badspråket på ett naturligt sätt och även får en öppnare inställning till språk och kulturer. Föräldrarna betonar lärarnas viktiga insatser samt kontinuitetens betydelse. Vidare tycker föräldrarna att språkbadet borde inledas i ett tidigare skede och att eleverna borde ha mera kontakt med badspråket utanför skolan. Målet med att barnen går i språkbad är, enligt föräldrarna, att barnen ska förstå och tala språket flytande samtkänna kulturen som hör ihop med språket. Både föräldrarna och lärarna tycker att språkbadsklasserna är för stora och att det är brist på material. Lärarna anser att man mer än tidigare borde informera allmänheten, beslutsfattare samt föräldrar om verksamheten. Därtill tycker lärarna att samarbetet mellan daghem och skola samt specialundervisningen borde utvecklas. Lärarna betonar att språkbad inte lämpar sig för alla barn. Lärarna anser sig främst behöva praktiska råd av andra som arbetar med språkbad samt teoretisk kunskap. Både föräldrarna och lärarna tycker att språkbadsverksamheten i Esbo borde koordineras och att språkbadselevernas prestationer noggrant borde följas upp.