Browsing by Subject "segmentointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Toivonen, Lotta (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka kansainväliset kulttuurimatkailijat tulee Suomessa segmentoida ja mitä segmentoinnissa tulee ottaa huomioon. Kansainvälisten kulttuurimatkailijoiden määrä maassamme kasvaa kansainvälisiä ennusteita nopeammin. Kulttuurimatkailun avainsanoja ovat kestävä kehitys, puhdas luonto ja paikallisuus. Suomella on omalaatuisen kulttuurin ja puhtaan luonnon vuoksi erinomaiset mahdollisuudet vastata nopeasti kasvavaan kysyntään. Jotta matkailutuotteiden tarjonta tavoittaisi potentiaaliset asiakkaat tulee markkinoiden segmentointi ja kohderyhmien valinta tehdä huolella. Teoriaosuudessa esitellään markkinoiden segmentoinnin ja kohderyhmien valinnan teorioita ja käsitteitä kansainvälisen matkailun näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin viidellä puolistrukturoidulla haastattelulla ja yhtenä verkkokyselynä. Haastatteluihin osallistui HelsinkiEast-hankkeeseen osallistuvia yrityksiä ja Porvoon matkailun markkinointisuunnittelija. Verkkokyselyyn vastasi HelsinkiEast-hankkeeseen osallistuvia yrityksiä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähteistä sisällönanalyysia. Tutkimustulokset osoittavat, että kansainvälisten kulttuurimatkailijoiden segmentointi Suomessa tulee perustua demografisista segmentointitekijöistä kansallisuuteen, Visit Finlandin määrittelemien segmenttien mukaan. Kansallisuus vaikuttaa merkittävimmissä määrin kuluttajan arvojen muodostumiseen ja asenteiden syntymiseen. Tuloksien mukaan segmentoinnissa kriittistä on tunnistaa alueen kärkituotteen valitsemat segmentit, segmentin käyttäytymistä ohjaavat arvot ja asenteet sekä segmenttien käyttämät tiedonhankintakanavat.
  • Tupakka, Juho (Helsingfors universitet, 2009)
    Tutkielma käsittelee kiinan kielen automaattista käsittelyä ja kieliteknologiaa. Kieliteknologian osa-alueista keskitytään kiinan kielelle tyypilliseen sanarajatunnistus- eli segmentointiongelmaan, joka kumpuaa kiinan kielen kirjoitusjärjestelmän erityispiirteistä. Tutkielma on aihepiiriä esittelevä pilottitutkimus, jonka tarkoitettu lukijaryhmä on kiinan kieliteknologisesta tutkimuksesta kiinnostuneet opiskelijat ja tutkijat. Lähdemateriaali koostuu englannin- ja kiinankielisestä kirjallisuudesta, lähinnä konferenssiartikkeleista. Tutkielma esittelee kiinan kirjoitusjärjestelmää automaattisen käsittelyn näkökulmasta, käsittelee perinteisten ja yksinkertaistettujen merkkien eroja, merkkikoodauksia sekä erilaisia lähestymistapoja käyttäviä syöttöjärjestelmiä. Kirjoitusjärjestelmän esittely tarjoaa esitietoja kielen rakenteen ymmärtämiseksi sekä rakentaa pohjaa sanarajatunnistusta käsitteleviä osuuksia varten. Sanarajatunnistus- eli segmentointiongelma johtuu kiinan kirjoitusjärjestelmästä, jossa sanojen välejä ei merkitä välilyönneillä. Kielen kieliteknologista käsittelyä varten sanojen rajat tulee kuitenkin selvittää. Sanarajatunnistusjärjestelmät ovat tietokoneohjelmia, jotka etsivät ja merkitsevät nämä rajat automaattisesti. Tehtävä ei kuitenkaan ole yksinkertainen kielen monitulkintaisuuksien ja ns. tuntemattomien sanojen vuoksi. Joissain tilanteissa ei ole olemassa yksiselitteisen oikeaa segmentointia. Tutkielmassa esitellään kaksi segmentointijärjestelmää, keskittyen erityisesti niiden toiminnan kuvaukseen lukijalle ymmärrettävässä muodossa. Tärkeää on menetelmien ymmärtäminen, ei tekniset yksityiskohdat. Lopuksi paneudutaan segmentointijärjestelmien evaluaation ongelmiin. Sanarajatunnistusta suorittavien ohjelmien vertailu on usein hankalaa, koska monissa tapauksissa järjestelmät eivät tuota yhteismitallisia tuloksia. Tutkielmassa esitellään yritys saada aikaan yhteismitallisia evaluaatiomenetelmiä segmentointiohjelmien Chinese Word Segmentation Bakeoff -kilpailujen muodossa. Tutkielmassa todetaan sanarajatunnistusongelman olevan tärkeä tutkimuskohde. Ratkaisemattomia ongelmia on kuitenkin edelleen, tärkeimpänä evaluaatio.
  • Pulli, Jari (Helsingfors universitet, 2012)
    Tutkielmassa perehdytään liikeidean mukaisen palvelupaketin hinnoitteluun, vastaako se ostajan arvoja, hyötyjä ja tarpeita. Tutkielman aihealueita käsitellään pääasiassa liiketoiminnan hinnoittelunäkökulmasta. Teoriaosuus alkaa liikeidean ajatuspohjalta. Se vastaa kysymyksiin mitä yritys myy, kenelle ja miten. Liikeidean jalostuessa palvelujen markkinointi korostaa asiakaslähtöistä ajattelutapaa, joka auttaa ymmärtämään asiakaskeskeistä toimintamallia. Asiakkuudet ovat erilaisia ja eri asiakassegmenttejä on palveltava omalla yksilöllisellä tavalla. Hinnoittelu perustuu kustannuksiin ja siihen liitetty asiakasajattelu auttaa yrittäjää rakentamaan asiakasarvoja ja odotuksia vastaavan hinnoittelumenetelmän. Teoreettinen viitekehys on muodostunut tutkimuksen teoriasta. Empiirinen osa vastaa tutkimuksen tuloksista, sekä miten ne ovat johdettavissa teoreettisesta viitekehyksestä. Varsinaisessa tutkimuksessa haastateltiin 20:ä yrityksen palveluita käyttänyttä asiakasta. Tutkimuksen haastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua lomakehaastattelua. Tutkimusmenetelmänä oli kartoittava tapaustutkimus, joka sallii yleistykset. Menetelmän avulla tutkimuskohteesta saatiin kuvailevia tutkimushavaintoja, joista tehtiin erilaisia tulkintoja. Tutkimuksen tulokset vastasivat tutkimusongelmaan, miten asiakkaan arvonmuodostus rakentuu ja ovatko he valmiita maksamaan saamastaan palvelusta paremman hinnan. Tutkimus osoitti myös sen, että palvelujen markkinoinnin hallitseminen ja asiakastyytyväisyydestä huolehtiminen on merkittävä kilpailuetu. Tyytyväinen asiakas on uskollinen ja toimii yrityksen suusanallisena ”word of mouth” -markkinoijana. Uskollisuus perustuu luottamukseen, joka johtaa parempaan asiakaskannattavuuteen.
  • Karhu, Teemu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Suomea pidetään ensisijaisesti luontomatkailun kohteena. Luonnon vetovoiman merkitys kuitenkin vaihtelee niin tutkimusten kuin kansallisuuksien ja yksilöidenkin välillä. Matkailun vetovoimakohtaista kysyntää on tutkittu muun muassa haastattelututkimuksin, mutta perinteisillä tutkimusmenetelmillä tarkasteltuna vetovoiman kysynnän ja tarjonnan spatiaalista kohtaamista ei ole voitu selvittää. Uudet, suuriin tietomassoihin perustuvat tutkimusmenetelmät mahdollistavat kokonaan uudenlaisen tutkimuksen. Matkaviestinten käytöstä syntyvät lokitiedot muodostavat tietolähteen, johon perustuen matkaviestinlaitteen käyttäjiä voidaan jäljittää sekä ajassa että paikassa. Matkaviestimet toimivat potentiaalisena aineistolähteenä matkailututkimukselle erityisesti matkailijoiden reittien ja preferenssien esiin tuojana. Matkailun kokemukset luovat ihmisille mielihyvää ja tyytyväisyyden tunnetta. Kokemus nähdään matkailussa arvon tuottajana. Arvon yhdessä luonnin teorian mukaan hyödykkeen arvo on asiakkaan siitä saama käyttöarvo. Arvontuottoon vaikuttaa asiakkaan motivaatio, joka matkailussa vertautuu ihmisen henkilökohtaisiin tarpeisiin ja näkyy kiinnostuksena matkakohteeseen. Kohteen valinta omien mielenkiinnon kohteiden perusteella edesauttaa arvonluonnissa. Millä tavalla matkailijoiden todelliset reitit ja vetovoimatekijät kohtaavat? Voiko reittivalinnoista nähdä, että ihmiset matkustavat omien mielenkiinnonkohteidensa mukaisesti? Tutkimuksessa analysoidaan ulkomaisten matkailijoiden käyttämiä matkareittejä Suomessa suhteessa matkailun vetovoimatekijöihin. Vetovoimatekijöiden luokitus perustuu Suomen matkailun aluerakennetutkimukseen. Visit Finlandin matkailijasegmentointi tuo esiin matkailijoiden mielenkiinnon kohteet. Matkailijoiden reitit pohjautuvat DNA Oyj:n matkaviestinaineistoihin. Analyysin perusteella matkailijoiden reitit kohtaavat luonnonvetovoimaisimmat kohteet heikosti, mikä johtuu pääosin matkailun kaupunkikeskeisyydestä. Kohtaavuus reittien ja muiden vetovoimaluokkien välillä on luonnonvetovoimaa parempi. Tulosten perusteella on syytä pohtia, onnistuuko matkailumarkkinointi viestimään ja kohdistamaan viestinsä oikein, ja ymmärretäänkö viesti oikein. Heikko kohtaavuus henkilökohtaisten toiveiden ja todellisuudessa tapahtuneen matkailun välillä indikoi heikkoa arvontuottoa ja sitä kautta matalaa todennäköisyyttä suositella Suomea matkakohteena tai matkustaa uudelleen Suomeen.
  • Dannenberg, Anna (Helsingfors universitet, 2004)
    Puhutun kielen segmentointiin ei ole olemassa kaikkiin tarkoituksiin sopivaa, yleisesti hyväksyttyä ja toimivaa menetelmää - kirjoitettu kieli segmentoituu lauseiksi ja virkkeiksi, mutta puhetta segmentoidaan monin eri tavoin tilanteesta ja tarkoituksesta riippuen. Tähän on vaikuttanut kirjoitetun kielen keskeinen asema kielitieteellisessä tutkimuksessa: kirjoitusta on tutkittu enemmän ja kauemmin kuin puhetta, ja lisäksi kirjoitettu kieli vaikuttaa ihmisten kielikäsityksiin myös tiedostamattomalla tasolla, joten puhetta on vasta viime aikoina alettu tarkastella sen omista lähtökohdista käsin. Pro gradu -tutkielmassani vertaan keskenään kolmea puhutun kielen segmentointitapaa, jotka perustuvat erilaisiin teorioihin puheen luonteesta. Ensimmäinen on pohjoismaiseen Talsyntax-projektiin perustuva puhtaasti syntaktinen analyysimalli, jonka mukaiset segmentit ovat syntaktisesti itsenäisiä makrosyntagmoja. Toinen on Wallace Chafen ajattelua mukaileva kognitiivisperustainen segmentointitapa, jossa puheen katsotaan koostuvan ihmisen kognition toimintaa heijastavista ajatusyksiköistä. Kolmas malli perustuu David Brazilin teoriaan, jossa intonaatio ja kommunikaatio liittyvät olennaisesti toisiinsa, ja tämän mallin mukaan puhe segmentoituu kommunikaation kannalta merkityksellisiksi intonaatiojaksoiksi. Mallien vertailupohjana toimii erilaisista puhetilanteista koostuva 15 minuutin puhekorpus, jonka olen segmentoinut kaikkien kolmen mallin mukaisesti ja verrannut segmentointituloksia toisiinsa. Tutkimukseni osoittaa, että intonaatioon, kognitioon ja syntaksiin pohjautuvat segmentointitavat tuottavat hyvin samantapaisia tuloksia: segmenttien rajakohdista suurin osa on kaikkien kolmen segmentointitavan mukaisia. Erityisesti intonaatioon ja syntaksiin perustuvien analyysien tulokset ovat hyvin samankaltaisia, kun taas kognitiivispohjaisen segmentointitavan mukaiset tulokset eroavat muista enemmän ja se on myös tulkinnanvaraisempi. Kun puhuttu teksti segmentoidaan sekä intonaatiojaksoiksi että makrosyntagmoiksi, syntyvistä segmenteistä on molempien segmentointitapojen suhteen yhteneviä noin 85 % ja niihin kuuluu kaikista tekstin sanoista lähes 60 %. Eri segmentointitapojen suhteen yhteneviä segmenttejä ovat tyypillisesti minimipalautteet ja muut lyhyet puheenvuorot, ja lisäksi yhtenevyys on tyypillistä kysymyksille sekä puhujan ja puheenaiheen vaihtumiskohdille. Epäyhtenevyyttä puolestaan esiintyy lähinnä tilanteissa, joissa sama henkilö on pitkään yhtäjaksoisesti äänessä: mitä pidempi yhtenäinen puhejakso, sitä vaikeampi puhujan on hahmottaa sitä kokonaisuutena, joten sellaisiin muodostuu helpommin intonationaalisia tai syntaktisia epäjohdonmukaisuuksia. Tuloksista voidaan päätellä, että intonaatio ja syntaksi sekä jossain määrin myös kognitio liittyvät olennaisesti toisiinsa puhutussa kielessä. Jos tarkoituksena on löytää yleisesti hyväksyttävä ja toimiva puhutun kielen segmentointitapa, intonationaalis-syntaktinen segmentointi vaikuttaisi olevan hyvä lähtökohta.
  • Verno, Sami (2005)
    Työssä lähestytään sponsorointia sponsoroinnin viestintämallia kautta, jossa sponsoroinnin lopullinen kohderyhmä on eri kuin varsinainen sponsoroinnin kohde. Työssä selvitetään sponsoroinnin erityispiirteitä ja kuinka se linkittyy osaksi yritysten tai yhteisöjen muita markkinointiviestinnän keinoja. Nähdään, että nykyään sitä on mahdotonta erottaa viestinnän kokonaisuudesta. Sponsoroinnin tarkastelu rajataan tässä työssä urheilusponsorointiin. Huippu-urheilun sponsoroinnissa on keskeistä se, että se on tarkoin harkittua liiketoiminnallista vaihdantaa sponsorin ja sponsoroitavan kesken. Tässä suhteessa sponsorointi eroaa mm. hyväntekeväisyydestä. Sponsoroinnin avulla sponsoroitava saa tukea ja samalla yhteistyön toinen osapuoli, sponsori, hakee vastiketta omien markkinointiviestinnän tavoitteidensa täyttämiseksi. Lisäksi työn teoriaosuudessa käsitellään mm. sponsoroinnin tavoitteita, kohteita, muotoja sekä sen erityispiirteitä. Viestinnän kohderyhmien segmentoinnin teoriaa käsitellään omana kokonaisuutena. Työssä selvitetään, mitä kohderyhmien segmentoinnilla tarkoitetaan sekä mitkä ovat markkinointiviestinnän segmentoinnin tavoitteet. Lisäksi esitellään segmentointiperusteita, joiden pohjalta kohderyhmät on mahdollista segmentoida. Salibandy urheilulajina on huimassa kasvussa ja on viimeisen kymmenen vuoden aikana harrastajamäärin mitattuna noussut yhdeksi suosituimmista urheilulajeista Suomessa. Työssä määritellään salibandy mahdollisena sponsoroinnin kohteena ja sen markkina-asemaa tulkitaan nelikenttäanalyysin (SWOT) avulla. Tutkimuksen empiirisessa osuudessa tutkitaan salibandya paikan päällä seuraavia henkilöitä ja niihin liitettäviä taustamuuttujia. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella vuosina 1999 ja 2000. Tilastolliseen analysointiin saatiin 372 henkilön vastaukset. Tutkimuksen teon kannalta tärkeimpänä lähdeteoksena käytetään Daniel Tuorin (1995) Sponsorin käsikirjaa. Muina tärkeinä lähdekirjoina käytetään Pirjo Vuokon (1993) Markkinointiviestintää, Philip Kotlerin (1986) Markkinoinnin käsikirjaa, Kimmo Lipposen (1999) Sponsoroinnin kontapunktia sekä Leif Åbergin (2000) Viestinnän johtamista.
  • Mänttäri, Miia (Helsingfors universitet, 2016)
    Viikin arboretum on tärkeä luonto- ja virkistyskohde monille helsinkiläisille. Arboretumin hoito- ja kehittämissuunnitelmaa laadittaessa vuonna 2014 tuli esiin tarve selvittää arboretumin eri käyttäjäryhmiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Viikin arboretumin kävijärakennetta ja mitä arboretumissa harrastetaan sekä käyntimotiiveja ja millaisia motiiveihin perustuvia kävijäsegmenttejä arboretumissa on. Tutkimuksessa selvitettiin myös eri segmenttien tyytyväisyyttä Viikin arboretumin palveluihin, rakenteisiin ja ympäristöön. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka toteutettiin jakamalla paperisia kyselylomakkeita Viikin arboretumissa 4.–30.7.2014 välisenä aikana sekä sähköisellä lomakkeella 20.8.–16.9.2014. Vastauksia saatiin yhteensä 260 kappaletta. Kävijäsegmenttien muodostamiseen käytettiin pääkomponenttianalyysia ja k-keskiarvon ryhmittelyanalyysia. Kävijät ottivat osaa monenlaisiin aktiviteetteihin käydessään Viikin arboretumissa.Tavallisimpia arboretumin käyttömuotoja olivat pyöräily ja kävely sekä kaikenlainen luonnon tarkkailu. Maisemat, luontoelämykset ja hyvät ulkoilureitit olivat tärkeimmät syyt käydä arboretumissa. Viikin arboretumin pääasiallisia käyttäjäryhmiä olivat ulkoilu- ja virkistyskäyttäjät, opetus- ja tutkimuskäytön merkitys oli vähäinen. Kävijät olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä Viikin arboretumiin. Aineistosta tunnistettiin yhteensä kolme motiivipohjaista toisistaan eroavaa kävijäsegmenttiä: luontokeskeinen ulkoilija (38,8 % kävijöistä), liikunnan harrastaja (44,7 %) ja kasviharrastaja (16,5 %). Luontokeskeiset ulkoilijat ja liikunnan harrastajat käyttivät arboretumia jokapäiväiseen virkistäytymiseen. Kasviharrastajat tulivat tutustumaan arboretumin ainutlaatuiseen kasvillisuuteen kauempaakin. Kävijäsegmenttien tunteminen auttaa alueen suunnittelijoita ja hoitajia kehittämään Viikin arboretumia ja kohdentamaan palveluita ja viestintää tehokkaammin.