Browsing by Subject "seksuaalinen identiteetti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Lehtonen, Irma (2005)
    Tarkastelin työssäni sitä prosessia, joka käynnistyi, kun bimiehet ilmoittivat naispuolisille asuinkumppaneilleen tuntevansa kiintymystä miehiin ja harrastavansa seksiä miesten kanssa. Tutkimuksessani käytin materiaalina seitsemältä bimieheltä ja seitsemältä naispuoliselta asuinkumppanilta saamaani materiaalia. Biseksuaalisuus koettiin peitellyksi, näkymättömäksi, vaietuksi ja ahdistavaksi asiaksi. Bimiehet kokivat biseksuaalisuuden ahdistavaksi sen vuoksi, että useinkaan heitä lähellä olevat läheiset eivät olleet tietoisia miehen biseksuaalisuudesta. Kun bimiehet kertovat biseksuaalisuudestaan eli "tulivat ulos kaapista", se aiheutti läheisille hyvin voimakkaan kriisitilanteen. Halusin tutkimuksellani osoittaa, minkälaisia tuntemuksia bimiehet ja naispuoliset asuinkumppanit kävivät läpi sekä osoittaa myös sen, että elämä ei loppunut ilmoitukseen biseksuaalisuudesta, vaan tilanteesta voi selvitä. Tutkimukseni tarkoitus oli tuottaa tietoa biseksuaalisuudesta biseksuaaleille itselleen. Naisille, joiden kumppanit ovat biseksuaaleja. Viranomaisille ja ylipäätään kaikille biseksuaalisuudesta kiinnostuneille ihmisille. Keräsin aineistoni haastattelemalla tutkittaviani Internetin Messengeriä apuna käyttäen. Tein etukäteen kysymyksiä, joiden avulla henkilökohtaiset haastattelut etenivät. Jotkut halusivat kirjoittaa elämäntarinansa ja sain kirjoitetut elämäntarinat tutkittavilta sähköpostitse. Osan aineistosta keräsin Suomi24.fi keskustelupalstoille kirjoitetuista mielipidekirjoituksista. Tärkeinä tutkimustuloksina pidän bimiesten kokemuksia "kaapissa olosta". Tullessaan "ulos kaapista" eli kertoessaan biseksuaalisuudestaan läheisilleen, he läpikävivät erilaisia tunnetiloja, kuten: hämmennys, ahdistus, ilo, riemu ja vapauden tunteet. Bimiehet kävivät läpi kehityskriisiä, jonka aikana käsiteltiin omaa seksuaalisuutta, suhdetta perheeseen ja muihin miehiin. Pitkällisten pohdintojen ja kokemusten jälkeen bimies muodosti itselleen uuden toimivan identiteetin. Naispuoliset asuinkumppanit läpikävivät traumaattista kriisiä sen eri vaiheineen. Kriisin naispuolisille asuinkumppanille aiheutti miesten ilmoitus biseksuaalisuudesta. Miesten odottamaton ilmoitus biseksuaalisuudestaan aiheutti naispuolisille asuinkumppaneille vaikean ja pitkäkestoisen traumaattisen kriisin. Traumaattisessa kriisissä käytiin läpi shokki-, reaktio- ja uudelleen orientoitumisvaiheita. Traumaattisen kriisin läpikäyminen oli monelle tuskallinen, ahdistava ja voimia koetteleva vaihe, jolloin ammattiauttajan tai jonkun samoja asioita kokeneen tuki koettiin hyviksi kriisistä selviämiskeinoiksi. Bimies ja naispuolinen kumppani joutuivat työskentelemään parisuhteensa puolesta ja etsimään keinoja säilyttääkseen parisuhteensa. Yhdeksi tärkeäksi parisuhteen selviytymiskeinoksi nähtiin keskinäinen vahva kiintymys ja rakkaus, jotka kantoivat pahimmissa tilanteissa. Tässä vaiheessa parit kokivat, että biseksuaalisuutta tuntevasta asiantuntijasta olisi koettu saatavan hyötyä parisuhteen solmukohtien avaamiseen. Viimeisenä tuloksena tuon esille miesten välisen yhteyden. Yhteydentarve muihin miehiin nousee bimiesten sisältä ja se on osa bimiehen persoonallisuutta. Yhteys muihin miehiin koettiin tärkeäksi, koska vain samassa tilanteessa oleva voi ymmärtää biseksuaalisuutta ja sen mukanaan tuomia asioita. Tärkeimmät lähteeni olivat, Lehtonen, Nissinen & Socadan toimittama teos Hetero-olettamuksesta moninaisuuteen, Freudin seksuaaliteoria, Jenny Kangasvuon Koettu ja kirjoitettu biseksuaalisuus (julkaisematon lisensiaattityö) Ronkaisen Biseksuaalinen kokemus ja biseksuaalinen identiteetti, Harvey Sacksin jäsenkategoriasta kertovat teokset sekä Cullbergin kriisiä käsittelevä teos Tasapainon järkkyessä.
  • Oksala, Veera (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan queer-identiteettien ja seksuaalisuuden representaatiota Brittiläisessä iltapäivälehdessä Daily Mailissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kollokaattien kautta rakentuvien diskurssiprosodioiden avulla, jos ja kuinka sosiaalinen konstruktio heteronormatiivisuus vaikuttaa ei-normatiivisten seksuaalisuuksien diskursiiviseen rakentumiseen ja kuvaamiseen. Heteronormatiivisuuden ja normatiivisten ja ei-normatiivisten seksuaalisuuksien määrittelyssä ja kriittisessä tarkastelussa on hyödynnetty Queer-tutkimuksen sosiaalisten rakennelmien tutkimuksen teorioita. Samalla tutkimus pyrkii kartoittamaan iltapäivälehtimedian käyttämiä legitimointistrategioita näiden identiteettien kuvaamisessa ja valaista massamedian, etenkin uutisdiskurssin, vaikutusta sen yleisöön ja lukijakuntaan. Tutkielman aineisto koostuu 746 erillisestä vuosien 2017 ja 2019 välillä julkaistusta verkkoartikkelista. Artikkelit noudettiin News on the Web -korpuksen (NOW) kautta. Avainsanojen gay/homosexual, lesbian ja bisexual kollokaatit viiden sanan säteellä oikealle sekä vasemmalle haettiin ja analysoitiin oleellisuuden kannalta, ja niiden avulla muodostettiin 23 diskurssiprosodiaa pohjautuen Bakerin (2005; 2014) teoriaan ja prosodioihin. Näiden diskurssiprosodioiden avulla queer-identiteettien kuvaamista pystyttiin analysoimaan Daily Mailin uutisoinnissa esiintyvän heteronormatiivisen kielen, sen merkityksen ja seurausten kannalta. Legitimointistrategioita tunnistettiin kollokaatio-analyysin ja diskurssiprosodioiden avulla sekä julkaisussa tapahtuvia trendejä seuraamalla. Tutkielmassa nousi esille, miten queer-identiteettien representaatio valtavirtamediassa omaa edelleen enemmän negatiivisia konnotaatioita verrattuna positiivisiin tai neutraaleihin asenteisiin ja painottuu enimmäkseen viittauksiin homomiehen identiteettiin. Tutkimustulokset osoittivat miten negatiiviset asenteet tulevat myös esille implisiittisesti heteronormatiivisen kielenkäytön kautta eksplisiittisen homofobian lisäksi. Heteronormatiivisuus tuli ilmi iltapäivälehtimedian käyttämässä kielessä etenkin diskurssiprosodioissa, jotka ilmaisivat seksuaalisuuden tarpeetonta mainintaa, seksuaalivähemmistöjen liittämistä muihin vähemmistöryhmiin sekä queer-identiteettiin liittyvää häpeää. Merkittävimpinä legitimointistrategioina nousi esille viittaaminen historiallisiin tapahtumiin ja henkilöihin, uutisointi maista Britannian ulkopuolella, joissa ei-normatiivinen seksuaalisuus on kriminalisoitua sekä toistuva uutisointi samoista aiheista. Tutkielma osoittaa, miten heteronormatiivisuus vaikuttaa valtavirtamedian tapaan kuvata queer-identiteettejä ja näin ollen luo ennakkoluuloja ja vääristynyttä kuvaa ei-normatiivisista seksuaalisuuksista.
  • Gummerus, Iina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kiinnostus polyamoriaa ja muita yhteisymmärrykseen perustuvan monisuhteisuuden muotoja kohtaan on ollut kasvussa Suomessa ja muualla maailmassa. Tämä tutkielma on syntynyt paikkaamaan aihetta koskevan suomalaisen tutkimuksen puutetta tarkastelemalla sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, 1) miten polyamorisiksi itsensä määrittelevät suomalaiset haastavat ja miten he ylläpitävät normatiivisia tapoja konstruoida ihmissuhteita sekä 2) millaisin diskursiivisin tavoin he rakentavat identiteettejään ja tekevät ajattelu- ja elämäntapojaan ymmärrettäviksi ja hyväksyttäviksi kulttuurisessa ympäristössä, jossa normina on monogamia. Tiedon tuottamisen lisäksi tutkielman keskeisenä tavoitteena on purkaa ja tarkastella kriittisesti romanttisseksuaalisiin suhteisiin liittyviä kulttuurisia ”itsestäänselvyyksiä”. Tutkimusaineisto on kerätty avoimista kysymyksistä koostuvalla verkkokyselyllä ja analysoitu kriittiselle diskursiiviselle psykologialle tyypillisiä analyysityökaluja (tulkintarepertuaarit, subjektipositiot ja ideologiset dilemmat) hyödyntäen. Kyselyyn vastanneet (n=38) haastoivat lukuisia mononormatiivisia puhetapoja liittyen rakkaus-, ystävyys-, seksi-, avio- ja perhesuhteisiin, viestintään ja tunteisiin sekä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Osallistujat luettelivat paljon stereotypioita ja ennakkoluuloja, joita näkevät polyamorisuuteen liitettävän, ja enemmistö kertoi salaavansa polyamorisuutensa joissain sosiaalisissa konteksteissa. Yleisimmin toisinnetut polyamorisuuden stigmatisoidut tulkintarepertuaarit olivat polyamorisuus seksikeskeisyytenä, polyamorisuus vastuuttomuutena sekä polyamorisuus kyvyttömyytenä ”laadukkaisiin” suhteisiin. Nämä kuitenkin lähes aina kumottiin, ja vastaajat konstruoivat omat käsityksensä polyamoriasta hyvin positiivisessa valossa. Polyamorisuutta merkityksellistettiin monin tavoin. Se kuvattiin 1) seksuaalisen suuntautumisen kaltaisena suhdeorientaationa, 2) strategisena identiteettinä, 3) ihmissuhdefilosofiana sekä 4) elämäntapana tai toimintana. Välillä se konstruoitiin sosiaalisena identiteettinä – positiivisena ominaisuutena, joka jaetaan muiden polyamoristen kanssa ja joka erottaa polyamoriset ihmiset muista. Vastakohtana tälle osallistujat toisinaan häivyttivät polyamorian ja monogamian välisiä ryhmärajoja ja positioivat itsensä ”aivan tavallisiksi”. Lisäksi moni otti eräänlaisen ”oman tiensä kulkijan” position kuvaten itsensä ainutlaatuisena yksilönä ja polyamorian jonain, mikä erottaa itseä muista – välillä myös muista polyamorisista. Monet osallistujien tuottamat puhetavat olivat keskenään ristiriitaisia tai vastakkaisia, samankin henkilön vastausten sisällä. Ensinnäkin, essentialistinen, polyamorisuuden kiinteänä orientaationa kuvaava puhetapa sai haastajakseen konstruktionistisen puhetavan, jossa polyamorisuus kuvattiin itse valittuna tai muodostettuna identiteettinä, filosofiana, elämäntapana tai viestinnällisenä työkaluna. Toiseksi, usein osallistujien puhe toisinsi normatiivisia tapoja konstruoida romanttisseksuaalisia suhteita, erityisesti painottamalla rakkauteen ja sitoutumiseen perustuvien suhteiden ensisijaisuutta ja vähättelemällä seksin tai ”kevyiden” suhteiden merkitystä. Tällainen rakkausnormatiivinen diskurssi sai kuitenkin rinnalleen kriittisemmän puhetavan, jossa vedottiin ihmissuhdeanarkistiseen filosofiaan ja haastettiin voimakkaammin suhteiden luokittelua ja arvo-/valtahierarkioita. Kriittisimmissäkin vastauksissa rakkauden merkitys tosin useimmiten hyväksyttiin osaksi polyamorian määrittelyä: polyamoria näyttäytyi aineistossa ennen kaikkea rakkauden diskurssina. Viimeiseksi, vaikka osallistujat positioivat itsensä usein stigmatisoidun vähemmistön jäseneksi, nousi aineistosta samanaikaisesti kuva polyamoriasta eräänlaisena ”harvojen etuoikeutena”: osallistujat kertoivat useista suhteistaan ja ”rajattoman rakkauden”, onnellisuuden, varmuuden ja turvan kokemuksistaan sekä kuvailivat hyvin itsereflektiivisesti, kuinka polyamoria oli tarjonnut heille mahdollisuuden syventää itsetuntemustaan, tulla paremmiksi viestijöiksi ja kasvaa ihmisinä. Näiden positioiden synnyttämää ristiriitaa reflektoiden tutkielman lopussa tarkastellaan polyamoriaa intersektionaalisesta, risteävät identiteetit ja valtasuhteet huomioivasta näkökulmasta.
  • Hekanaho, Pia Livia; Mustola, Kati; Lassila, Anna; Suhonen, Marja (Helsingin yliopisto, 2022)
    Uusin silmin -kokoelma katsoo lesboutta ja lesbokulttuureja taiteiden- ja kulttuurintutkimuksen näkökulmista.
  • Vohlonen-Córdova, Anna (2001)
    Tässä tutkimuksessa on pohdittu, miten olla Ecuadorin Amazonian alueen quichua- tai shuar-nainen vaikuttaa naisten tapoihin suhtautua ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimuksessa on analysoitu, kuinka perinteinen sukupuolten välinen työnjako ja sille annetut symboliset arvot vaikuttavat siihen, miten naiset hyväksyvät heihin kohdistuvan väkivallan ja toisaalta oikeuttavat väkivallan vastustamiseen. Tutkimus perustuu vuoden mittaiseen kenttätyöhon 1998-1999. Aineisto koostuu tärkeimpien informanttien haastatteluista sekä osallistuvasta havainnoinnista. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu, kuinka naisten puheet naisena olemisesta ja konflikteista, varsinkin perheväkivallasta, liittyvät laajempiin Ecuadorin Amazonian aluetta koskeviin muutoksiin ja yhteiskunnan hierarkkisiin rakenteisiin. Käsittelen naisena olemista hyvä nainen -käsitteen kautta. Tutkimuksessa on kuvailtu, kuinka naisena oleminen ja siihen liittyvät velvollisuudet ovat voimakkaasti sidoksissa maahan ja chacran viljelyyn. Tämä on aktivoinut monet naiset vastustamaan ympäristötuhoja ja puolustamaan oikeuksiaan valtion ja ylikansallisten yhtiöiden edessä. Useiden naisten miehet kuitenkin vastustavat osallistumista ja rankaisevat siitä. Naisena olemisen edellytyksistä osa voidaan johtaa myös katolisen maailman mukana tuomiin ajatuksiin naisesta kärsivänä ja uhrautuvana. Nämä ominaisuudet näyttäytyvät naisten puheissa siitä, miten naisen tulee konfliktitilanteissa ja itseen kohdistuvan väkivallan edessä käyttäytyä, ja selityksinä siitä, mistä väkivalta johtuu. Tutkimuksen loppuosassa on pohdittu, kuinka naisten tavat hahmottaa parisuhteen dynamiikkaa ja naisena olemista kertovat muun muassa suhtautumisesta omaan identiteettiin, ja intiaaniuden kokemiseen. Mitä nainen tekee konfliktitilanteessa, eli hakeeko hän turvaa valtion tarjoamista palveluista, perheeltä vai selvittääkö hän itse ongelmansa, kuvaa suhdetta laajempaan yhteiskuntaan. Tutkimuksen keskeisin johtopäätös on se, että Quichua- ja shuar-naisten käsitykset hyvästä naisesta perustuvat edelleen työnjakoon - chacran viljelytaitoon sekä chichan- ja keramiikantekotaitoihin. Hyvä nainen ?käsitteeseen sisältyy kuitenkin myös maan valtaa pitävien käsitykset naisena olemisesta sekä quichuoiden ja shuarien työnjakoon perustuvat ajatukset sukupuolten erilaisista rooleista.