Browsing by Subject "selonteko"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Luukkanen, Roosa (Helsingin yliopisto, 2017)
    Maailmanlaajuisesti jopa puolet ihmisten käyttöön tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi jossain elintarvikeketjun vaiheessa, mikä on taloudellisesti tehotonta sekä ympäristöllisestä että sosiaalisesta näkökulmasta kestämätöntä. Merkittävä osa hävikistä syntyy kotitalouksissa, minkä vuoksi ruokahävikin vähentämisen on nähty olevan yksittäisten kuluttajien ja kotitalouksien vastuulla. Monissa tutkimuksissa on keskitytty ruokahävikin määrän ja koostumuksen mittaamiseen melko yksilölähtöisistä näkökulmista, joten ymmärrys ympäröivien rakenteiden vaikutuksesta kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrään on jäänyt heikoksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan ruokahävikin syntymistä arkisten käytäntöjen ristipaineessa ja pyritään ymmärtämään, kuinka kuluttajat tunnistavat ja tulkitsevat kotitaloudessaan syntyvää ruokahävikkiä. Aihetta lähestytään laadullisella tutkimusotteella. Aineisto koostuu kahdentoista kotitalouden pitämistä ruoka- ja hävikkipäiväkirjoista, heidän kanssaan toteutetuista haastatteluista sekä valokuvista, joita tutkimukseen osallistuneet kuluttajat ovat ottaneet poisheittämästään ruoasta. Aineiston analyysissä on hyödynnetty teemoittelua. Tutkimuksen mukaan kuluttajat tunnistavat vastuunsa ruokahävikin vähentämisessä. He suhtautuvat kielteisesti syömäkelpoisen ruoan poisheittämiseen ja kokevat sen olevan ennen kaikkea turhaa. Samalla kotitaloudessa syntyvän ruokahävikin määrän tunnistaminen on kuluttajille vaikeaa. He tulkitsevat ruoan poisheittämisen olevan poikkeuksellista tai harvinaislaatuista heidän taloudessaan, vaikka päiväkirjamerkinnät osoittavat, että tutkimusviikon aikana jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa kotitaloudessa päädyttiin heittämään ruokaa pois. Perustellessa ruokahävikin syntymistä kuluttajien puheessa toistuvat kuvaukset eli selonteot liittyvät huolenpitoon lähimmäisistä ja terveydestä, ruoan unohtumiseen ja piiloutumiseen kaappien perälle sekä elämän ennakoimattomuuteen. Nämä arkiset käytännöt vaikuttavat usein epäsuorasti ruokahävikin syntymiseen, minkä vuoksi ruokahävikin vähentämiseen tähtäävien tavoitteiden saavuttaminen vaatii arjen rakenteiden ymmärtämistä.
  • Jahnukainen, Johannes (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalityö Tekijä: Johannes Jahnukainen Työn nimi: ”Myöhemmin kuitenkin haluaisi ammatin” - Työllistyminen ja siihen johtavat polut itsenäistyvien lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiden asiakassuunnitelmissa. Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: 06/2021 Sivumäärä: 69 Avainsanat: lastensuojelu, jälkihuolto, työmarkkinat, kategorisaatio, selonteko Ohjaaja tai ohjaajat: Maritta Törrönen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Maisterintutkielma tarkastelee itsenäistymisvaiheessa olevien lastensuojelun jälki-huollon asiakkaiden työelämävalmiuksia ja sitä miten työllistyminen ja siihen tähtäävät polut on kirjattu asiakassuunnitelmiin. Lastensuojelun palvelut, joista erityisesti jälkihuolto on nuorten itsenäistymisvaiheen kannalta merkityksellinen tuen muoto ja sen vaikuttavuutta on tutkittu paljon. Jälkihuollon asiakkaana olevat nuoret vastaavat muiden nuorten tavoin yhteiskunnan odotuksiin aikuiseksi kasvamisesta ja työllistymisestä. Työmarkkinakenttä elää jatkuvasti ja globaalien muutosvoimien aiheuttamiin liikkeisiin tulisi osata reagoida nuorten työllistymistä suunniteltaessa. Yhteiskunta odottaa jokaisen hankkivan itsellensä elannon palkkatyön kautta ja käsitteet kuten syrjäytyminen esiintyvät usein keskusteluissa kohdattaessa haasteita työllistymisessä. Haastavammista lähtökohdista ponnistavat nuoret lähtevät aikuistuessaan tavoittelemaan työmarkkinoita muiden ikätovereidensa kanssa. Pärjääminen ja kiinnittyminen osaksi yhteiskuntaa ovat asioita, joita tavoitellaan usein myös epäonnistumisen pelossa. Tutkielman aineisto kerättiin erään kunnan itsenäistyvien jälkihuollon asiakkaiden asiakassuunnitelmista. Aineisto käsitti 27 itsenäistymisvaiheen asiakassuunnitelmaa, joista kategoria-analyysin avulla kerättiin työllistymiseen ja työllistymisvalmiuksiin liittyviä kirjauksia. Kategorisoivia kirjauksia käytettiin suunnitelmissa syyttävinä, oikeuttavina ja puolustavina selontekoina, joiden avulla nuorten poikkeavia tilanteita pyrittiin selittämään. Nuorten tilanteet työllistymisvalmiuksien valossa vaihtelivat aineiston perusteella toisen asteen opintojen suorittamisesta päihdeongelman ja elämänhallinnan haasteiden kanssa kamppailuun. Työllistyminen näkyi suunnitelmissa merkittävänä osana tavoitteita. On kuitenkin tärkeää pohtia nouseeko työllistymistavoite aidosti nuorilta itseltään vai kirjataanko se tavoitteisiin yleisten odotusten ohjaamana.