Browsing by Subject "seurakuntavaalit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Siitonen, Virpi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Abstract In my thesis, I examined how relations between the Church and society were reflected in journals in the light of the news coverage of parish elections in the 1970s. I chose three different parishes from all over Finland for my thesis: Forssa, Merijärvi and Vihti. The research material consisted of journal articles on parish elections in ten journals, as well as of the documents on the parish and municipal elections of the examined parishes. This thesis falls within the field of practical theology. In the implementation of my thesis, I used the historical method, and in the examination of the journal articles, content analysis. In 1970, proportional representation was introduced in the parish elections. The candidate lists included only Roman numerals. Party symbols were not allowed to be used, but parties could set up constituency associations. The success of the parties in the parliamentary and municipal elections was reflected in the activity in the parish elections. The strong interest of the parties towards the elections was visible both nationally and in the examined parishes. In the 1970 elections, the constituency associations established by political parties formed almost half of these associations in the whole country, two-thirds in 1974 and three-quarters in 1978. The parties also compiled church policy programs, while becoming more active in each election. In the Church, the activity of the parties and their use of symbols on the candidate lists divided opinions. It was acknowledged that politics had always been somehow part of the Church, but cooperating too closely with the parties was also feared. The parishioners wanted the symbols, but were suspicious of the involvement of politics in the parish elections. Through active news coverage, the journals inspired parishioners to stand for election and to vote. They believed that with the electoral reform, democracy would move forward within the Church, and they called for permission to use party symbols. Throughout the country, the turnout percentage remained below 20 and varied approximately from 13 to over 43 in the examined parishes. The new electoral process allowed the parishioners to influence the Church's decision-making, but only a small portion took part in it. The matter did not interest the majority of the parishioners, or they were simply content with the status quo. In Forssa, the Social Democratic Party participated most visibly with its list in the 1970 elections, and included other parties during the next elections. In the 1970 election in Vihti, the Social Democratic Party participated most visibly with its own list, and the non-socialist parties of the 1974 and 1978 elections were in electoral alliance. In Merijärvi, the Centre Party was in power, although the Finnish People's Democratic League had its own list of candidates in the 1974 election. The Evangelicals in Forssa and the Laestadians in Merijärvi put up candidates. The candidacy of people representing different social classes in the elections portrayed an interest in and appreciation for the Church. In the examined parishes, many were part of the parish administration throughout the whole 1970s, but many new people were also selected. The thesis showed that although the Church was criticized from many directions in the late 1960s and early 1970s, it was nevertheless considered a significant institution in Finnish society.
  • Parkkinen, Sanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon luottamushenkilöille tarkoitettua opaskirjallisuutta sekä niitä kokemuksia, joita luottamushenkilöinä toimineilla on seurakunnallisesta päätöksenteosta. Tutkimuksen lähteinä käytetään kolmea luottamushenkilöille tarkoitettua opaskirjaa sekä kahta pro gradu –tutkielmaa ja kahta Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimusta, joissa on selvitetty luottamushenkilöiden kokemuksia. Näitä lähdeaineistoja analysoimalla selvitetään sitä, millaisen kuvan seurakuntien luottamushenkilöille suunnattu kirjallisuus antaa luottamustoiminnasta ja vastaavatko kyselytutkimusten tulokset sitä kuvaa. Tätä vertailua tehdään erityisesti kolmen lähteistä esiin nousevan teeman avulla. Ensimmäinen teema on seurakuntien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välinen yhteistyö. Tulokset kiteytyvät kahteen kuvioon, jotka esittävät ideaalitilannetta ja kyselytutkimusten mukaista todellisuutta pahimmallaan. Ideaalitilassa seurakunnan toimintaa ja sen seurantaa ohjaavat yhdessä kirkkoherra, luottamushenkilöt, talousjohtaja ja muut työntekijät. Luottamushenkilöiden vastauksista käy kuitenkin ilmi, että pahimmillaan he kokevat olevansa täysin erillään toiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta. Tällöin toiminnan keskiössä ovat kirkkoherra ja talousjohtaja, minkä lisäksi byrokratia ja epämielekkyyden kokemukset näyttäytyvät vahvasti toiminnan ohjaamista häiritsevinä tekijöinä. Toinen teema on puoluepolitiikan rooli seurakuntien hallinnossa. Kuntien ja seurakuntien hallinnon pitkästä yhteisestä historiasta johtuen poliittinen toiminta on kietoutunut vahvasti osaksi seurakuntavaaleja. Vaikka kyselytutkimuksen vastauksista käy ilmi, että politiikka on luottamushenkilöissä kysymyksiä herättävä aihe, ei siitä opaskirjallisuudessa puhuta juurikaan mitään. Tämä nostaakin esiin kysymyksen siitä, kenen ja mitä intressejä puolueet lopulta seurakuntien hallinnossa ajavat. Kolmas teema on hengellisyyden merkitys luottamustoiminnassa. Luottamushenkilöt edustavat monenlaisia hengellisiä suuntauksia ja kuuluvat moniin herätysliikkeisiin. Opaskirjallisuudessa herätysliikkeistä puhutaan lähinnä yleisellä, eri liikkeitä esittelevällä tasolla. Luottamushenkilöt tekevät kuitenkin päätöksiä siitä, miten seurakuntien talous- ja tilaresursseja jaetaan käytettäviksi. Epäilemättä sillä, mitä hengellistä liikettä luottamushenkilö itse edustaa, on myös vaikutusta siihen, mihin suuntaan hän toivoo seurakunnan toimintaa kehitettävän. On myös oleellista esittää se kysymys, mistä luottamustoimeen valittu henkilö saa riittävän tiedon oman seurakuntansa alueella vaikuttavista herätysliikkeistä, jos hänellä itsellään ei ole mitään aiempaa kokemusta niistä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että luottamushenkilöille suunnattu kirjallisuus ja heidän kyselytutkimuksissa antamansa vastaukset eivät anna samanlaista kuvaa luottamuselinten toiminnasta kirkossa. Siihen, millaista seurakunnan luottamushenkilönä on toimia, vaikuttavat erityisesti johtaminen, perehdytyksen laatu, seurakunnan työntekijöiden suhtautuminen sekä se, onko yhteisen identiteetin rakentuminen seurakunnassa onnistunut. Kaikkiaan seurakuntien luottamushenkilötoiminta seisoo monien kehityshaasteiden edessä.