Browsing by Subject "shamanismi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Oikarinen, Inka (Helsingin yliopisto, 2020)
    In recent decades there has been a revival of customs and traditions among several indigenous Amazonian peoples, one feature of which is the strengthening of many shamanic practices repressed and partially abandoned under colonial rule. For the Yawanawa people of Acre, Brazil, annual cultural festivals have become a prominent symbol of cultural revitalization. Festivals enable an international audience to experience a live tradition in the form of song, dance, games, art and crafts as well as shamanic rituals and substances. In the context of shamanic ritual, the terms medicine and healing are some of the prominent discourses through which shamanic networks connect and alliances are created between visitors and the Yawanawa. The present study looks at the understandings of health and wellbeing of non-indigenous persons participating in contemporary shamanic networks in Amazonia. The aim of the study is to describe how knowledge of Yawanawa shamanic practices affects understandings of health, sickness and healing. My research questions are: 1) What are the meanings assigned to health and illness in Amazonian sociophilosophies and those of the Yawanawa people? 2) How do Western people practicing Amazonian shamanism perceive health and illness, and how do their understandings relate to those present in Yawanawa shamanism? 3) What constitute the main elements of healing in Yawanawa shamanism? My primary research data consists of six thematic interviews with non-indigenous people practicing and studying Yawanawa shamanism. I will employ two theoretical approaches to frame the analysis. The study locates in medical anthropology which examines concepts around health, illness and healing and their cultural and social diversity. I will refer to the framework of subjective theories of health by Schmid (2010, 2011) to view individual health-related understandings as subjective meaning-making frameworks that resemble but are not reduced to scientific medical theories. Indigenous relational philosophies of health comprise the second theoretical framework, through which the Yawanawa medical system and shamanism will be understood as consisting of the creation and management of harmonious relationships with both human and nonhuman actors. Literature review represents Amazonian shamanism as an interconnected world with a visible and invisible side. Health for indigenous peoples is based on a relational cosmovision where principles of right relationship and reciprocity are recreated at social, ecological and cosmological levels. Wellbeing is a co-created, shared resource as well as the result of successful negotiation with nonhuman beings with potentially conflicting interests. For the Yawanawa, health is defined through the balanced relations of bodies and souls that constitute a human person, as well as creating a distinct Yawanawa identity through embodied means. Traditional Yawanawa shamanism equally relies on the transformation of the body and its different capacities through removal and adding of substances. More recently, the changes occurring in Amazonian shamanic practices have been characterized by increased interconnectedness and exchange on a global level with an increase in shamanic tourism and neo-shamanic movements alongside the practice of indigenous shamanism. Non-local neo-shamanic activities, such as the ritual consumption of ayahuasca for self-healing, have been criticized as reflecting a western, individualistic worldview that does not recognize the relational, intersubjective dimensions of shamanism. Similarly, the elements of Amazonian shamanism undergo a translation that includes the medicalization and commercialization of ayahuasca as well as a tendency to psychologize shamanic experiences with nonhumans. Analysis of the interview data shows that the understandings of health of shamanic practitioners reflect a relational worldview that shares several elements with indigenous socio-philosophies of health. For the study participants, shamanism offers an alternative worldview and framework for understanding wellbeing compared to that of biomedicine characterized by scientific reductionism. A central effect of maintaining relational conceptions of health can be seen in an expanded view of the determinants of health. Individual wellbeing is defined holistically as the balance between the physical, psychological, social and spiritual dimensions of a person. At the same time consideration of elements and actors affecting health is spread horizontally to include relations between individual and their social and intergenerational ties, as well as ecological ties to the nonhuman world which includes other species as well as invisible beings of the spirit world. There is an individualistic orientation present whereby individual responsibility and autonomy are considered as important determinants of wellbeing. Interviewees also recognize some differences between their views and those of the Yawanawa regarding the agency of nonhuman beings. However, the study concludes that practicing and studying shamanism is not merely an egoistic pursuit for the study participants, but increased understanding of the principles of Amazonian shamanism and worldviews shows in an expanded awareness of relational ties in both shamanic cosmology as well as in interpersonal ties with the Yawanawa and Amazonian peoples. This is also reflected in the way the elements of healing in shamanism are understood as containing both subjective and intersubjective elements.
  • Ruottu, Maria Eveliina (2007)
    Tämä pro gradu –työ on kuvaileva tutkimus pluralistisesta terveydenhoitojärjestelmästä Siberutin saarella, Indonesiassa. Työssä tutkitaan lääketieteellisten järjestelmien ja lääketieteellisen pluralismin teoreettisia käsitteitä ja miten ne ilmenevät Siberutilla. Saarella vallitsevaan tilanteeseen sopivat Arthur Kleinmanin terveydenhuoltojärjestelmän käsite, sekä Tapio Nisulan käyttämä termi lääketieteellinen kulttuuri. Käytän molempia kuvaamaan Siberutin terveydenhuoltotilannetta. Pro gradu –työni keskittyy kuvaamaan toisaalta Siberutin perinteistä shamanistista parantamista ja toisaalta saarelle suhteellisen hiljattain rantautunutta biolääketieteellistä terveydenhuoltoa. Vastaavasti tutkielman teorialuvussa käsitellään etnolääketieteiden ja biolääketieteen antropologista tutkimusta. Tässä tutkielmassa biolääketiedettä käsitellään yhtenä etnolääketieteenä muiden rinnalla. Biolääketieteen pohjautumista kartesiolaiseen dualismiin ja tämän taustan vaikutuksia biolääketieteelliseen teoriaan ja käytäntöön käsitellään myös. Tämä tutkielma on kirjoitettu kriittisen lääketieteellisen antropologian suuntauksen (CMA) hengessä. Tästä johtuen kiinnitän Siberutin terveydenhuoltotilanteen esittelyssä huomiota myös makrotason ilmiöihin, kuten Indonesian valtion politiikkaan ja projekteihin, talouskysymyksiin, historiaan, identiteettikysymyksiin jne. Tutkielma perustuu vuonna 2003 tekemääni seitsemän kuukauden kenttämatkaan. Seitsemästä kuukaudesta vietin noin kolme pienessä Ugain kylässä Siberutin saarella. Siberut sijaitsee Mentawain saaristossa Sumatran länsipuolella. Saari on ollut pitkään varsin eristynyt, ja tullut vasta viime vuosikymmeninä tunnetuksi ainutlaatuisen luontonsa ja kulttuurinsa takia. Keräämäni aineisto perustuu osallistuvaan havainnointiin, keskusteluihin kyläläisten ja terveydenhuollossa työskentelevien ihmisten kanssa, sekä muutamiin haastatteluihin. Oman materiaalini lisäksi olen käyttänyt saatavilla olevaa Siberutiin tai lääketieteelliseen pluralismiin liittyvää kirjallisuutta. Pro-graduni kuvailee ensin Siberutin saarta ja sen historiaa sekä nykyoloja. Tämän jälkeen esittelen Siberutin perinteisen kosmologian ja siihen pohjautuvan shamanistisen parantamisjärjestelmän. Vastaavasti esittelen biolääketieteellisen terveydenhuollon historian ja nykytilanteen saarella. Kahdessa viimeisessä luvussa käsittelen Siberutin pluralistista terveydenhuoltojärjestelmää kokonaisuutena. Analysoin tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaiseen hoitoon ihmiset hakeutuvat missäkin tilanteessa. Seitsemän sairaustapauksen kautta kuvailen, millä tavalla pluralistinen terveydenhuolto toimii käytännön tasolla. Kleinmanin mallia mukaillen Siberutilla voi erottaa kolme terveydehuollon sektoria: 1) kansanparannus (itselääkintä luonnonlääkkeillä tai ilman reseptiä saatavilla biolääketieteellisillä valmisteilla), 2) perinteinen terveydenhuolto (shamaanit, yrttilääkitsijät ja perinteiset kätilöt), sekä 3) professionaali terveydenhuolto (biolääketieteellisen koulutuksen saaneet lääkärit ja hoitajat). Siberutilaiset käyttävät saaren pluralististista terveydenhuoltoa joustavasti tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. He eivät näe eri tyyppisiä hoitomenetelmiä erillisinä tai vastakkaisina systeemeinä, vaan käyttävät erilaisia terveyspalveluja päällekkäin ja peräkkäin. Terveydenhuollossa työskentelevät näkevät eri systeemit tiukemmin rajattuina ja keskenään ristiriitaisina kokonaisuuksina. Silti yhteistyötä eri terveydenhuoltojärjestelmien välillä on pyritty ja pyritään tulevaisuudessa lisäämään.
  • Metsähinen, Hanne (Helsingin yliopisto, 2020)
    Sielunmenetys on sekä perinteisessä shamanismissa että nykyshamanismissa tunnettu sairauden diagnoosi. Nykyshamanismissa se on hahmotettu selviytymismekanismina: trauman sattuessa osa sielusta lähtee ihmisestä vieden mukanaan traumaan liittyvät sietämättömät tunteet. Siksi sitä verrataan usein monitulkintaiseen dissosiaatio-termiin. Käsittelen tutkielmassani sitä, miten shamanismissa tunnettu sielunmenetyksen tila ja siihen hoidoksi tarjottu sielunpalautus suomalaisessa nykyshamanismissa ymmärretään ja miten tämä asettuu suhteeseen länsimaisen traumatutkimuksen kanssa. Kuvan sielunmenetyksestä ja -palautuksesta loin haastattelemalla seitsemää suomalaista shamanismin harjoittajaa. Tulkitsin tekemäni haastattelut teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Näkemykset sielunmenetyksestä ja -palautuksesta olivat keskenään melko erilaisia, mikä osaltaan kuvaa nykyshamanismin monimuotoista kenttää. Suomalaisessa nykyshamanismissa sielunmenetys voidaan ymmärtää joko trauman jälkeisenä tilana tai sitten hyvin yleisinhimillisenä, kaikkia ihmisiä toisinaan koskettavana asiana. Tästä lievemmästä tilasta yksi haastateltava käytti erotuksena termiä sielunhämärtyminen. Hoidoksi sielunmenetykseen tarjotaan sielunpalautusta. Sielunpalautus voidaan ymmärtää joko sielunhakumatkan sisältävänä rituaalina tai pidempänä sielunpalautusprosessina. Sielunmenetys voidaan ymmärtää myös laajemmassa kontekstissa esimerkiksi jonkun kansan kollektiivisena sielunmenetyksenä. Sielunmenetys ei kosketa ainoastaan ihmisiä, vaan se voi tapahtua myös luonnolle. Niin länsimaisen traumatutkimuksen kuin shamanistisen ajattelunkin mukaan traumat aiheuttavat ihmisille erilaisia psyykkisiä ja kehollisia oireita. Shamanismissa näiden traumaperäisten oireiden takana katsotaan olevan pohjimmiltaan sielunmenetys. Aivan kuin traumat yleensä, myös sielunmenetys voi vaikuttaa ihmisiin ylisukupolvisesti. Sielunpalautusrituaalin suhde länsimaiseen traumatutkimukseen on melko ristiriitainen, sillä sen hoitofilosofia perustuu pitkälti yli-inhimilliseen tasoon, jota länsimainen traumatutkimus ei tunnusta. Sielunpalautusprosessia voidaan tehdä myös länsimaisin menetelmin. Sielunpalautusta tarjotaan Suomessa täydentävänä hoitomuotona. Haastateltavien puheissa nousi voimakkaasti esille toive erilaisten hoitomuotojen välisestä yhteistyöstä.
  • Mikkola, Eelis (Helsingin yliopisto, 2019)
    In Mongolia wrestling is the national sport and it is connected to Buddhism, Shamanism and the cult of Chinggis Khaan. This thesis explores these connections and answers the question: What religious elements are key to becoming a successful Mongolian wrestler? There is very little prior research done in English on Mongolian wrestling and its relation to religion, and the research question could not be answered using existing materials. Because of this I made a field trip to Mongolia where I collected new material. The aim of this study is to not only answer the question, but also to incorporate new data into the larger field of studies on Mongolian wrestling. The ethnographic material of my study was collected during the summer of 2017, when I visited Mongolia and interviewed five men who were experts in either wrestling or religion. The interviews were recorded, transcribed and translated. The translations were categorized using theory directed content analysis with the help of Atlas.ti. New data was introduced and analyzed alongside contradicting and supporting elements of prior research. The analysis paints a picture where various religious elements are deemed necessary to becoming a successful Mongolian wrestler. The most relevant are karma, hiimori (luck and fortune), the right state of mind, proper ethical conduct, protective rituals, date of birth and bloodlines. The interviews were contradicting on many occasions, and the prior research was on some points in conflict with the new material. Because of this the results have elements which were not accepted by all of my interviewees. My material provides a new point of view to the research of the relationship between Mongolian wrestling and religion, which were not covered by previous studies. Many new and interesting questions arise from the research project.