Browsing by Subject "sienitaudit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 24
  • Kallio, Tauno (Suomen metsätieteellinen seura, 1970)
  • Kurkela, Timo (Suomen metsätieteellinen seura, 1969)
  • Kallio, Tauno (Suomen metsätieteellinen seura, 1974)
  • Hallaksela, Anna-Maija (Suomen metsätieteellinen seura, 1984)
  • Kallio, Tauno; Tamminen, Pekka (Suomen metsätieteellinen seura, 1974)
  • Jamalainen, E. A. (Suomen metsätieteellinen seura, 1961)
  • Haapala, Johanna (Helsingfors universitet, 2015)
    Nopeakasvuinen ja lyhytkuituinen hybridihaapa (Populus tremula L x P. tremuloides Michx) voi tulevaisuudessa osoittautua ekonomisesti merkittäväksi raaka-aineeksi materiaalitekniikan kehittyessä. Tautien sekä muiden mahdollisten viljelyä rajoittavien tekijöiden tarkka tutkiminen on haavan laajempaa käyttöä silmällä pitäen tärkeää. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1) onko hybridihaapakloonien taudinkestävyydessä eroja Venturia tremulae -sienen aiheuttaman haavan mustaversotaudin suhteen, eli onko a) kloonien taudinkestävyydessä ja b) taudin aggressiivisuudessa eroja hybridihaapakloonien välillä, sekä 2) onko Neofabraea populi -sienen aiheuttaman kuoripoltteen aggressiivisuudessa eroja tutkittavien kloonien välillä. Aineisto on kerätty Metsäntutkimuslaitoksen Ruotsinkylän ja Suonenjoen koealoilta vuosina 2004 - 2006. Ruotsinkylässä tutkittiin yhteensä 12 kloonia, ja 1200 puuta, Suonenjoen koealalla oli 10 kloonia ja puita yhteensä 1000 kappaletta. Puista arvioitiin lehtilaikkujen peittävyys, infektoituneiden sivuversojen määrä sekä pääverson vaurioiden vakavuus. myös puiden kasvua seurattiin. Tulosten mukaan hybridihaapakloonit eroavat toisistaan mustaversotaudin kestävyyden osalta. Kun tautia esiintyi paljon, olivat erot merkittäviä. Ruotsinkylän aineiston mukaan kaksi kloonia olivat selkeästi muita kestävämpiä ja kasvuominaisuuksiltaan parempia. Suonenjoella tulokset olivat tasaisempia, mutta myös siellä kestävimmät kloonit kasvoivat parhaiten. Kuoripoltteen osalta puut jakautuvat kahteen ryhmään: niihin jotka pystyivät tarkastelujaksolla rajoittamaan sienen leviämistä ja niihin jotka eivät pystyneet. Kaikissa klooneissa oli taimia jotka pystyivät kontrolloimaan sienen leviämistä, mutta vain kahdessa kloonissa ei ollut yhtäkään taimea, joka olisi kärsinyt vakavista tuhoista. Tutkimuksen tuloksia voi käyttää hybridihaavan jalostukseen etsittäessä parasta viljelymateriaalia käytettäväksi Suomen oloihin. Kuoripoltteen osalta tutkimus antaa ainoastaan kuvan kloonien selviytymisen todennäköisyydestä infektion jälkeen, ja siksi kloonien kestävyyttä sienen taudinaiheuttamiskykyä kohtaan tulisi vielä tutkia.
  • Weissenberg, Kim von (Suomen metsätieteellinen seura, 1973)
  • Kangas, Esko (Suomen metsätieteellinen seura, 1946)
  • Kontu, Minna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Suomalaisilla eläinlääkäreillä on verrattain vähän tietämystä mehiläistaudeista, sillä niitä ei juurikaan käsitellä eläinlääkäreiden koulutuksen aikana. Valvottaviin eläintauteihin, joihin kuuluu myös mehiläistauteja, liittyvät toimenpiteet kuuluvat Suomessa virkaeläinlääkäreille, mikä vahvistaa tarvetta lisätä eläinlääkäreiden tietämystä aiheesta. Tämä työ kokoaa yhteen vertaisarvioitua, virkaeläinlääkäreiden käyttöön sopivaa suomenkielistä tietoa mehiläisten bakteeri- ja sienitautien tartunnallisuudesta, leviämisestä, diagnosoinnista ja torjunnasta. Tarhatulla mehiläisellä on tärkeä merkitys maatalouden pölyttäjänä ja hunajatuotteiden tuottajana. Mehiläisten avoimet tuotanto-olosuhteet tekevät ne kuitenkin alttiiksi tarttuville taudeille ja muille ympäristön uhkille. Suomessa tarhamehiläisillä esiintyy useita tarttuvia tauteja, joista osan merkitys on mehiläisyhteiskunnan kannalta hyvin pieni, kun taas osa voi aiheuttaa jopa mehiläisyhteiskuntien kuolemia. Tärkein tarhamehiläisiä vaivaava bakteeritauti Suomessa ja maailmalla on toukkavaiheen tauti esikotelomätä, jonka aiheuttaa Paenibacillus larvae -bakteeri. Tauti leviää itiöiden välityksellä ja voi aiheuttaa mehiläistarhaajille huomattavia taloudellisia tappioita. Toinen toukkavaiheen bakteeritauti on toukkamätä, jonka aiheuttaa Melissococcus plutonius -bakteeri. Toukkamätä tarttuu bakteerisolujen kautta ja on tavallisesti kliinisiltä oireiltaan esikotelomätää lievempi. Tärkeimmät Suomessa esiintyvät sienitaudit ovat nosematoosi ja kalkkisikiö. Nosematoosi on Nosema apis- ja Nosema ceranae -loissienten aiheuttama aikuisen mehiläisen tauti, jota esiintyy yleisesti koko maailmassa. Nosematoosi aiheuttaa mehiläisyhteiskunnissa ongelmia tavallisesti lopputalvesta ja alkukeväästä. Toinen yleinen sienitauti, kalkkisikiö, on Ascosphaera apis -sienen aiheuttama toukkavaiheen tauti. Tauti on saanut nimensä kuolleiden toukkien kuivuneista, valkean tai mustan rihmaston peittämistä ruumiista. Tarhamehiläisiä vaivaavat myös useat loiset ja virustaudit, jotka on kuitenkin rajattu tämän työn ulkopuolelle. Näistä tärkeimpänä mainittakoon Suomessa yleisesti esiintyvä varroapunkki (Varroa destructor), joka levittää useita tappavia virustauteja. Lisäksi muualla Euroopassa ja maailmalla esiintyy tauteja, jotka saattavat uhata myös suomalaisia tarhamehiläisiä.
  • Jamalainen, E. A. (Suomen metsätieteellinen seura, 1956)
  • Uotila, Antti (Suomen metsätieteellinen seura, 1985)
  • Kallio, Tauno (Suomen metsätieteellinen seura, 1976)
  • Kallio, Tauno (Suomen metsätieteellinen seura, 1973)
  • Jääskeläinen, Oona (Helsingin yliopisto, 2022)
    Plant production and especially food production faces constantly challenges due to plant pathogens. Plant pathogens, such as different kinds of pathogenic fungi, are controlled throughout the production chain. Several vegetables, including carrot (Daucus carota), can get damaged during long storage periods. For example, temperature and moisture of the storage environment in addition to microbes, affect the quality. The crop losses caused by harmful microbes might be reduced by using biological control methods. The aim of this study was to evaluate if fungal pathogens could be suppressed in stored carrots by biological control. The biological control agent used in this study contains Clonostachys rosea J1446 fungus, which has been tested to be effective against many fungal plant pathogens. Three carrot batches were sprayed with C. rosea J1446 suspension. The carrots were stored in cold storage (0.5 °C) from four to six months. After the storage period, the number of infected carrots was counted and the amount of crop loss was measured. In addition, the survival of C. rosea J1446 fungus on the carrots was examined during the storage period. Pathogenic fungi were identified by molecular biology methods and by morphological features. Some of the fungi were selected for dual culture test examining antagonistic effects of three Clonostachys strains. In this study, the amount of diseased carrots was approximately 33 % of the untreated carrots. Symptom in the tip of the carrot was the most common indication of a disease. Treatment with C. rosea J1446 suspension reduced the amount of diseased carrots by 23 % on average and the treated carrots had less weight loss after the storage period. Viable C. rosea J1446 fungus was isolated from the carrots after six months. Most common pathogens found from the disease symptoms were Botrytis cinerea, Cylindrocarpon spp., Fusarium spp. and Mycocentrospora acerina. The results of the antagonism test showed that the three Clonostachys strains reduced the growth of these pathogens. The results of this research indicate that the C. rosea J1446 product could be used as a biological control agent against fungal pathogens on storage carrots.
  • Jalkanen, Risto; Huttunen, Satu; Väisänen, Teija (Suomen metsätieteellinen seura, 1981)