Browsing by Subject "siivoojat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (1)
  • Hyttinen, M. (Työsuojelurahasto, 2018)
  • Holmqvist, Päivi (2006)
    Tutkielma käsittelee puhdistuspalvelualan työntekijöiden käsityksiä johtamisen vaikutuksista heidän työhyvinvointiinsa. Sen tarkoituksena oli tarkastella työhyvinvointia ja selvittää, minkälainen käsitys siivoustyötä tekevillä on johtamisen vaikutuksista heidän työhyvinvointiinsa, minkälaiseksi heidän työhyvinvointinsa voidaan tulkita heidän kertomansa perusteella ja minkälainen heidän mielestään on hyvä johtaja. Tutkimuskohteena olivat siivoustyötä tekevien henkilöiden kokemukset heidän työhyvinvoinnistaan. Tutkimuksen aineistona oli lehti-ilmoituksen avulla kerätyt 16 siivoustyötä tekevän naisen kertomusta. Kirjoittajat olivat 29–52-vuotiaita ja heidän työkokemusaikansa puhdistuspalvelualalla vaihteli yhdestä 27 vuoteen. Analysoin aineiston kvalitatiivisesti teemoittemalla ja tyypittelemällä. Kirjoittajien työhyvinvoinnin tarkastelussa loin tyypit aineistosta esiin nousevien teemojen perusteella. Hyvän johtajan ominaisuuksien osalta jaoin tyypit aineistosta nousevien teemojen mukaan David Ulrichin kehittämän henkilöstöjohtamismallin (multiple role model) neljään rooliin. Kirjoittajat jakautuivat selkeästi kolmeen ryhmään sen mukaan, minkälaiseksi heidän työhyvinvointinsa voitiin arvioida heidän kertomansa perusteella. Huonosti voivat -ryhmän keskeisiksi teemoiksi nousivat kokemukset esimiehen negatiivisesta toiminnasta ja muista negatiivisista tekijöistä. He muodostivat aineiston enemmistön seitsemällä tapauksella. Neljän kirjoittajan Hyvin voivat -ryhmän teemoiksi nousivat samat teemat kuin Huonosti voivat -ryhmällä, mutta käänteisinä eli kokemuksina esimiehen positiivisesta toiminnasta ja muista positiivisista tekijöistä. Kahden ääripään väliin jäi kolmen kirjoittajan Ihan hyvin voivat -ryhmä, jonka kertomuksista nousi esiin sekä positiivisia että negatiivisia elementtejä, mutta positiiviset olivat niin merkittäviä, että ne kompensoivat negatiivisia. Ryhmän teemoja olivat positiivinen ja negatiivinen esimiestyö. Kahta kirjoittajaa ei voitu teemoitella työhyvinvoinnin osalta, koska ne sisälsivät vain listauksen hyvän johtajan ominaisuuksista. Kirjoittajien toiveista hyvän johtajan ominaisuuksista löytyivät kaikki neljä Ulrichin mallin roolia. Strateginen kumppani näkyi teemoina kokonaisuuden hallinnasta ja tulevan suunnittelusta. Uudistus- ja muutosagentti näkyi teemana johdon muutosvalmiudesta. Infrastruktuurin asiantuntija näkyi teemoina kirjoittajien omista resursseista työtekoon ja esimiesten resursseista työn johtamiseen. Päivittäinen ohjaaja ja tuki näkyi teemoina läsnäolosta sekä tuesta ja ohjaamisesta. Kaksi ensimmäistä roolia olivat selvässä vähemmistössä kirjoittajien toiveissa verrattuna kahteen jälkimmäiseen, jotka tulivat kirjoittajien toiveissa laajimmin esiin. Tämä saattaa johtua siitä, että strateginen asiantuntija sekä uudistus- ja muutosagentti keskittyvät enemmän tulevaan kuin nykyhetkeen, eivätkä siten ole samalla tavalla läsnä työntekijöiden arjessa. Lisäksi työntekijät saattavat kokea organisaation strategian itselleen vieraaksi ja muutoksen ainakin aluksi negatiivisena. Infrastruktuurin asiantuntija sekä päivittäinen ohjaaja ja tuki taas keskittyvät nykyhetkeen ja ovat näin ollen kiinteä osa työntekijöiden arkea.