Browsing by Subject "silakka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Tujulin, Gustav (University of Helsinki, 1958)
  • Pöyhönen, Outi (Helsingfors universitet, 2001)
    Suomen merialueella esiintyvien harmaahylkeen (Halichoerus grypus) ja norpan (Phoca hispida botnica) ravinnosta on vähän julkaistua tietoa. Tehdyt ruotsalaiset ravintotutkimukset ovat keskittyneet varsinaiselle Itämerelle ja Pohjanlahdelle sekä venäläiset tutkimukset Suomenlahdelle. Nämä tutkimukset eivät kuitenkaan koske varsinaisesti Suomen merialueita. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää nuorten harmaahylkeiden ja norppien ravintoa Suomen merialueilla Suomenlahdella, Lounaissaaristossa sekä Merenkurkussa ja Perämerellä. Tarkastelin lajien, sukupuolten ja merialueiden välisiä eroja ravinnossa. Tietoa hylkeiden ravinnosta tarvitaan ennen kaikkea selvitettäessä hylkeiden merkitystä Itämeren kalakantojen hyödyntäjänä. Samalla saadaan taustatietoa hylkeiden aiheuttamien kalastusvahinkojen arvioimiseksi. Suojelun kannalta on tärkeää tietää esimerkiksi, ryöväävätkö nuoret hylkeet kalanpyydyksiä vai takertuvatko ja menehtyvätkö ne niihin sattumalta. Käytössäni oli osa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämää, pakastettua hylkeiden ruoansulatuskanava-aineistoa vuosilta 1986-1999. Se käsitti alle kolmevuotiaina kalanpyydyksiin kuolleita hylkeitä, yhteensä 150 harmaahyljettä ja 62 norppaa, jotka kaikki oli todettu hyväkuntoisiksi. Etsin näiden yksilöiden mahalaukuista ja suolistoista ensisijaisesti kalojen muodoltaan lajityypilliset tasapainokivet eli otoliitit, jotka kulkeutuvat tunnistettavina koko ruoansulatuskanavan läpi. Tulokset osoittivat, että suoliston sisällön analysoinnin mukaanottaminen yleisesti käytetyn maha-analyysin lisäksi kannattaa, koska sen avulla saadaan lisätietoa käytetystä ravinnosta. Sukupuolten välillä ei havaittu tilastollisesti (x2) merkitseviä eroja ravinnossa tärkeimpien kalalajien osalta. Siksi eri sukupuolten aineistot yhdistettiin. Tarkastelutapana käytin suhteellisia frekvenssejä ja esiintymisfrekvenssejä. Harmaahylkeen ravintoa voitiin tarkastella merialueittain, mutta norpan ravintoa aineiston pienuuden vuoksi vain Suomenlahden osalta. Silakka oli suosituin kalalaji molemmilla hyljelajeilla. Ravinto käsitti silakan lisäksi pääasiassa pieniä parvi- ja pohjakaloja, kuten esimerkiksi kuoretta (Osmerus eperlanus) ja kivinilkkaa (Zoarces viviparus). Norpan ravinnossa korostui lisäksi voimakkaasti kolmipiikin osuus; ainoastaan tämän saaliskalan osuudessa hyljelajien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (x2 p < 0,001). Harmaahylkeen ravinto koostui eri merialueilla pääasiassa samoista lajeista, mutta lajisuhteet vaihtelivat merialueiden ominaispiirteistä johtuen. Ravintovalikoiman laajuutta ja tasaisuutta tutkin Shannonin entropialla (H', J'). Ravinnon vaihtelu harmaahylkeellä oli hieman suurempaa kuin norpalla (H'= 2,065, H'= 1,964), mutta ei aivan yhtä tasaisesti jakautunutta (J'= 0,729, J'= 0,766). Tarkastelin lisäksi aineistoa pyydyskohtaisesti Suomenlahdella ja Lounaissaaristossa lohipyydysten ja muiden pyydysten osalta sekä Merenkurkussa ja Perämerellä silakkapyydysten ja muiden pyydysten osalta, jotta nähtäisiin onko hylje syönyt kyseisen pyydyksen kalaa. Merenkurkun ja Perämeren aineisto viittasi siihen, että hylkeet ovat voineet olla ennen kuolinhetkeään syömässä silakkapyydyksistä. Päätulos kuitenkin osoitti, että alle vuoden ikäisten hylkeiden ravinnossa ei esiintynyt taimenta eikä lohta. Lohipyydystarkasteluhavainnot osoittavat myös, että nuoret hylkeet eivät olleet kuolinhetkellään syömässä kaloja lohiverkoista. Ne ovat mitä ilmeisemmin törmänneet ja hukkuneet niihin pyydystäessään pieniä parvi- ja pohjakaloja, mikä on nuorten hylkeiden suojelun kannalta erittäin tärkeä havainto. Tämä työ on osa laajempaa julkaistavaa tutkimusta, jossa tarkastellaan myös yli kolmevuotiaiden yksilöiden ravintoa.
  • Reuter, Ossian (Helsingfors : Fiskeriföreningen i Finland, 1902)
    Fiskeriföreningen i Finland ; 4
  • Flinkman, Juha (University of Helsinki, 1992)
  • Isaksson, Risto (University of Helsinki, 1987)
  • Kankaanpää, Lotta (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of this study is to describe different conceptions and preferences about herring and it’s environmental impacts. In consideration of eutrophication, biodiversity and clean water the Baltic Sea is in a weak condition. The use of Finnish local fish has diminished a lot and at the same time some fish species are the main reason for eutrophication. Roach and herring are mostly not used as human nutrition but fished to keep the fish stock moderate. The catches of herrings are mostly used as a fodder and a big part of Finland’s herring catches are transported to Denmark and refined as a fish meal. There has been a lot of discussion about toxins that accumulates especially to fatty fish species like herring even though the concentration levels have diminished a lot in the past few decades and the health benefits of fish will beat the possible harms due toxins. Attitudes towards fish and habits are deeply entrenched in Finnish culture. It would be extremely useful to find so called game changers for solving the problem of eutrophication in the Baltic Sea and to create practical conservation acts. The theoretical framework of this study relied on the ecosocial theory and viewpoints offered by the food choice factors and the ecological situation of the Baltic Sea. The research questions were answered based on the methods of qualitative research. The data of this qualitative study was collected with theme interviews from people attending Finnish Adult Education. A total of five took part in the theme interviews held in November and December 2020. The interviews were recorded and transcribed. The analysis was done by using theory- and material-based content analysis. Herring was considered as a delicious and seasonal local fish and traditions and habits had a common role explaining the different perspectives. Herring was often eaten at home and considered as a “senior delicacy”. The diminished use of herring was explained by the changes in food culture, negative attitudes of younger generation, the smell of the fish and fish bones. On the other hand, the environmental responsibility was highly considered in the interviews. Costs and availability were the main reasons for fish choices. Salmon was the most used fish due it’s good price and availability. The result is slightly conflicting because herring is often cheaper than salmon. Availability played a major role when fish choices were considered.
  • Unknown author (Helsinki, 1868)
  • Hudd, Richard (University of Helsinki, 1980)
  • Eklund, Jan (University of Helsinki, 1976)
  • Enroos, Birger (University of Helsinki, 1931)