Browsing by Subject "sissiliikkeet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kirjavainen, Mari (2010)
    Tarkastelin pro gradu-tutkielmassani Nepalin maolaisliikkeen diskurssien muuttumista vuosien 1997-2008 välisenä aikana. Halusin tutkia, kuinka maolaisliikkeen puheet kehittyivät heidän luotsaamansa kapinan alusta siihen ajanjaksoon, jolloin liikkeen johtajasta Prachandasta eli Pushpa Kamal Dahalista tuli Nepalin tasavallan ensimmäinen pääministeri vuonna 2008 maolaispuolueen saatua kaikista vaaleihin osallistuneista puolueista eniten ääniä. Minua kiinnosti tapahtumien erityislaatuisuus, eli aseellisen kapinan ja rauhanomaisen poliittisen protestin rajojen kietoutuminen toisiinsa. Tutkimusmenetelmänä käytin retorista diskurssianalyysia. Termi on peräisin Arja Jokiselta, teoksesta ” Diskurssianalyysi liikkeessä”(1999). Retorisessa diskurssianalyysissä merkitysten tuottamisen kielellisiä prosesseja tutkitaan siitä näkökulmasta, miten jotkut todellisuuden versiot pyritään saamaan vakuuttaviksi ja kannatettaviksi ja kuinka lukijat saadaan sitoutumaan niihin. Aineiston analyysissä keskityin siis tarkastelemaan eri retorisia keinoja, kuten puhujakategorioilla oikeuttamista, kategorisointia, konsensuksella vahvistamista, faktuaalistavaa argumentaatiota, kvantifiointia sekä ääri-ilmaisujen ja metaforien käyttöä. Aineistona käytin maolaisliikkeen kotisivuillaan julkaisemaa materiaalia ja hallituskaudelta pääministerinä toimineen Prachandan sekä maolaispuolueen toisen johtohahmon, valtiovarainministeri Baburam Bhattarain virallisia puheita. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat teoriat vallankumousten syistä sekä teoriat siviiliväestön tuen ja johtajuuden rooleista. Tärkeimpiä lähteitä olivat Theda Skocpolin(1994) teos ” Social Revolutions in the Modern World”, Walter Laquerin(1976) kirjoittama ”Guerrilla. A Historical and Critical Study” sekä Stathis Kalyvasin(2006) teos ”The Logic of Violence in Civil War “. Tutkielmani kannalta keskeisimmät käsitteet olivat sisällissota, sissisota, vallankumous ja kapina. Tutkimustulosten valossa näyttäisi siltä, että kapinan alkuajan teksteissä esiintyvät puhetavat poikkesivat selvästi hallitusjakson aikaisista puheista. Siinä missä kapinan alkuvaiheessa korostettiin maailmanvallankumousta ja vanhan hallinnon syöksemistä vallasta, puhui Prachanda pääministerin ominaisuudessa ja Bhattarai valtiovarainministerinä korostetusti demokratiasta, rauhan rakentamisesta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa. Osassa tekstejä oli näkyvillä samanaikaisesti sekä vallankumousta korostavat, että maltillisemmat neuvotteluja painottavat ja konsensuksen tuottamiseen mahdollisesti pyrkivät puhetavat.
  • Immanen, Jenni (2004)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan Sierra Leonen sisällissodan syitä ja sodan aloittaneen RUF-sissiliikkeen motiiveita heikon valtion viitekehyksen avulla. Sisällissodan välittömiksi syiksi havaittiin maata yli kaksi vuosikymmentä hallinneen APC-puolueen johtohahmojen väkivaltaiset, eksklusiiviset ja korruptoituneet hallintostrategiat, joiden tarkoituksena oli suojella poliittisten eliittien valtaa ja taloudellisia etuja poliittisesta vallasta kilpailevien vaikutusvaltaisten miesten ryhmittymiltä. Sisällissodan syttymiseen johtaneen tapahtumasarjan laukaisijana on saattanut toimia 1970-luvun jälkimmäisellä puoliskolla puhjennut ja seuraavan vuosikymmenen aikana syventynyt, kansalaisten eriarvoista asemaa korostanut taantuma, jonka ensivaikutusten esiin tultua osa sierraleonelaisista opiskelijoista radikalisoitui ja alkoi vaatia poliittisilta päättäjiltä poliittiseen pluralismiin tähtääviä uudistuksia. Poliittisen johdon ohitettua opiskelijoiden vaatimukset ja kuritettua mieltään osoittaneita nuoria ”orgaanisiksi” intellektuelleiksi kutsutut opiskelijat alkoivat suunnitella valtaa pitäneen regiimin kaatamista ja sen paikkaamista jollakin tasa-arvoisemmalla poliittisella järjestelmällä. Vallankumouksen aloittamisajankohdan lähestyessä radikalisoituneet opiskelijat jättäytyivät hankkeesta, jolloin sen toteuttajiksi jäi joukko marginalisoituneiksi nuoriksi kutsuttuja työttömiä miehiä, jotka syyttivät APC:tä ahdingostaan. Sierra Leonen runsaiden luonnonvarojen laittomaan kauppaan aktiivisesti osallistuneiden ja siviilien väkivaltaiseen kohteluun syyllistyneiden, mutta samalla myös demokratiasta ja kansalaisten perusoikeuksien toteuttamisesta puhuneiden sissien väkivallan syistä ja motiiveista on vaikea sanoa mitään ehdottoman varmaa. Sissien johtajana toimineen Foday Sankohin sodanaikaiset ja sitä edeltäneen kauden liikkeet antavat ymmärtää kapinajohtajan havitelleen poliittista valtaa ei niinkään ideologisista syistä, vaan taloudellisten intressiensä edistämiseksi. Taloudellisen aseman parantaminen on motivoinut luultavasti myös muidenkin sissien toimintaa. Jotkut ovat saattaneet taistella myös puhtaasti poliittisista syistä ja osa sekä taloudellisista että poliittisista syistä.