Browsing by Subject "skeema"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Manninen, Tero (2001)
    Tutkielmassa on tarkasteltu metsäteollisuuden imagoa nuorten keskuudessa. Metsäteollisuudelle sen imago nuorten keskuudessa on tärkeä, sillä viimeaikaisessa keskustelussa on tullut esille nuorten osoittama kiinnostuksen vähäisyys metsäteollisuutta ja sen tarjoamia töitä kohtaan. Keskeisinä kysymyksinä ovat olleet imagon lisäksi viestintäkanavien vaikutus imagoon sekä imagon vaikutus kiinnostukseen metsäteollisuuden töitä kohtaan. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostaa 785 nuorta, joiden mielikuvia metsäteollisuudesta kyseltiin survey-lomakkeella. Aineisto kerättiin tammi-maaliskuussa 2001. Aineistoa analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Analyyseissä pyrittiin selvittämään metsäteollisuuden profiiliväittämien vaikutusta nuorten asenteeseen metsäteollisuutta kohtaan sekä mielikuvien vaikutuksia metsäteollisuuden töiden kiinnostavuudelle. Tutkimuksen teoreettinen osuus perustuu yhteisöviestinnän teorioille imagon muodostumisesta ja imagon viestimisestä sekä sosiaalipsykologisille näkemyksille skeemasta ja asenteesta. Mielikuva määritettiin skeeman kaltaiseksi eli tietorakenteeksi, joka ohjaa vastaanottajan havainnointia tarkateltavasta kohteesta. Keskeisenä esiintyi myös viestintäkanavien vaikutus imagoa määrittävänä tekijänä. Teoreettinen viitekehys perustui edellä mainituille teorioille. Tuloksena todetaan, että nuoret näkevät metsäteollisuuden pääosin profiilin mukaisena eli kansainvälisenä ja korkeaa teknologiaa käyttävänä teollisuuden alana. Ympäristöasioissa mielikuvat vastasivat profiilia heikommin ja työtä koskevat mielikuvat olivat heikkoja. Lisäksi profiilin mukaiset mielikuvat eivät määritä metsäteollisuuden imagoa kokonaisuudessaan. Yksittäisillä viestintäkanavilla ei näyttänyt olevan kovinkaan suurta roolia imagon muodostumisessa. Imagolla havaittiin olevan vaikutusta siihen, miten metsäteollisuuteen asennoiduttiin ja miten kiinnostavana metsäteollisuuden tarjoamat työt nähtiin. Metsäteollisuuden imagoa keskeisempänä työn kiinnostavuuden määrittäjänä olivat kuitenkin työstä muodostetut mielikuvat. Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa ovat Cutlip, Scott M., Center, Allen H. ja Broom Glen M. (2000) Effective Public Relations ja Karvonen, Erkki (1997) Imagologia: Imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritikkiä
  • Kirvesmäki, Nelli (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Alzheimerin tautiin sairastuneen henkilön päiväkirjatekstien syntaktisia muutoksia ja pyritään tavoittamaan Alzheimerin taudin vaikutuksia kirjoitettuun kieleen. Tekstejä tarkastellaan kognitiivisen kielentutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä skeemojen ja skemaattisuuden näkökulmasta; aineistosta pyritään havainnoimaan, kuinka konstruointi ja asiaintilojen kuvaus muuttuvat aikojen saatossa – mahdollisesti Alzheimerin taudin seurauksena. Tarkasteltavia (rakenne)skeemoja ovat syntaktiset lausetyypit: analyysissa tarkastellaan lausetyyppien jakaumaa ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä transitiivilauseiden erilaisten rakenteiden variaatiota. Tekstien skemaattisuutta arvioidaan transitiivilauseiden lausekkeiden määrän ja funktioiden sekä substantiivilausekkeiden sisältämien määritteiden kautta. Skemaattisuuden analysoinnin lähtökohtina ovat seuraavat periaatteet: 1) mitä useampi lauseke, sitä spesifimpi kuvaus, 2) adverbiaalillinen lause on adverbiaalitonta spesifimpi ja 3) määritteen sisältävä lauseke on määritteetöntä spesifimpi. Koska tutkimus keskittyy rakenteiden tarkasteluun, semantiikka jää pääosin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin yliopistolle tutkimuskäyttöön lahjoitetun päiväkirja-aineiston teksteistä vuosilta 1985, 2000 ja 2012. Aineisto on rajattu siten, että mukana on aineistoa ajalta ennen AT-diagnoosia ja ajalta sen jälkeen – näin taudin mahdolliset vaikutukset nousevat parhaiten esiin. Tutkimuksessa yhdistyvät kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät, kun aineistossa tapahtuvia muutoksia tarkastellaan syntaktiseen analyysiin perustuvien määrällisten tilastojen avulla. Aiemmissa tutkimuksissa syntaksin on osoitettu pysyvän suhteellisen muuttumattomana, mutta tässä tutkimuksessa tavoitetut syntaktiset muutokset ovat selkeitä. Lausetyyppien jakaumassa tapahtuu vuosien saatossa muutoksia: monikäyttöisten lausetyyppien osuus kasvaa ja erikoislausetyyppien osuus vastaavasti pienenee. Merkittävimmät muutokset näkyvät kopulalauseissa, joiden osuus kasvaa 10,6 %:sta 18,5 %:iin, ja tilalauseissa, joiden osuus laskee 20,6 %:sta 14,8%:iin. Kaikki tulokset viittaavat siihen, että skemaattisuus lisääntyy vuodesta 1985 vuoteen 2012: lausekkeiden määrä vähenee, adverbiaalillisten lausekkeiden osuus pienenee ja substantiivilausekkeiden edussanat saavat aiempaa harvemmin määritteitä. Transitiivilauseiden skeemojen tarkastelu puolestaan osoittaa, että läpi aineiston yleisimmiksi nousevat prototyyppistä transitiivilauseen skeemaa lähinnä olevat rakenteet ja että kirjoittaja käyttää loppuvaiheessa aiempaa vähemmän erilaisia rakenteita – skeemojen varioiminen vähenee. Skeemoihin liittyvien muutosten trendi on tasainen, kun taas skemaattisuuden lisääntyminen painottuu vuosien 2000–2012 väliin. Alzheimerin taudin vaikutuksia kirjoitettuun kieleen on tutkittu toistaiseksi melko vähän, ja siten tarvetta jatkotutkimuksille on vielä monella saralla. Tämän tutkimuksen tulokset herättävätkin paljon uusia tutkimuskysymyksiä, ja esimerkiksi perehtyminen ilmiöiden semanttiseen puoleen rakenteellisen ohella saattaisi olla yksi tapa viedä tätä tutkimusta eteenpäin.
  • Marques, Pirita (Helsingfors universitet, 2015)
    Goals. Event schema or a script is a knowledge structure that describes appropriate sequences of events in a particular context. Script contains components which are vertically and horizontally connected to each other. A person may learn about scripts by personal experience, reading about them, hearing about them and seeing them done. Therefore, scripts contain information from episodic and semantic memory. Script research provides information about memory functions and the representation and the damage of the systems in different diseases affecting the neural systems, such as in Alzheimer's disease (AD). With increasing theoretical knowledge it is possible to develop differential diagnostic and rehabilitation methods for the patients in clinical work. The purpose of the study is to examine the script production of two different scripts in the mild and moderate stage of AD. Methods. The material of AD patients was gathered in 1994-1997 at the Department of Neurology (Memory Clinic) of the Helsinki University Central Hospital. The normal control subjects were from the pool of participants of the Helsinki Aging Brain Study which started in 1989. Ten people with mild AD (LiAT), ten with moderate AD (KoAT) and ten matched normal controls (NoI) were asked to produce as many script events as possible for two scripts: What do you do between waking up and having lunch? (The Morning script) representing episodic memory and What happens at a doctor's appointment? (The Doctor script) representing semantic memory. Sixty seconds were allotted for each script. The scripts were scored for the total number of events, the number of event repetitions, the informativeness of the contents and the plausibility and the centrality of the events. Statistical methods used were the Kruskal-Wallis one way variance analysis and the Mann-Whitney U –test post hoc –test. Results and conclusions. The results showed that the number of events for the both script types was statistically significantly lower for the people with AD compared to the control group. In addition, the ratio of informativeness was statistically significantly poorer for the people with AD. Depending on the script type, people with AD produced less plausible and central events than the control group. The results of the study are consistent in many aspects with the literature and the studies of AD suggesting that episodic memory is first impaired in AD, followed by the impairment of semantic memory.