Browsing by Subject "skitsofrenia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Pitkänen, T; Levola, J; Tourunen, J; Kaskela, T; Holopainen, A (Kela, 2016)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 143
    Ihmisen kokonaistilanne on tärkeä ottaa hoidossa ja kuntoutuksessa huomioon. Psychosocial Factors Relevant to Brain Disorders in Europa (PARADISE) -hanke toteutettiin kymmenen instituutin yhteistyössä professori Ciezan johdolla 2010–2013. Tavoitteena oli kehittää tutkimukseen perustuva menetelmä, jonka avulla voidaan kartoittaa psykososiaalisia vaikeuksia eri aivotoiminnan häiriöiden hoidossa, kuntoutuksessa ja tutkimisessa. Hankkeessa oli lähtökohtana oletus psykososiaalisten vaikeuksien horisontaalisesta epidemiologiasta. Hankkeessa tutkittiin yhdeksää aivotoiminnan häiriötä: dementiaa, depressiota, epilepsiaa, migreeniä, MS-tautia, Parkinsonin tautia, skitsofreniaa, aivoverenkiertohäiriötä ja päihderiippuvuutta. Kunkin häiriön osalta toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja fokusryhmähaastattelu. Esiin nousseet psykososiaaliset vaikeudet luokiteltiin ja linkitettiin kansainväliseen toimintakykyluokitukseen (ICF). Eri häiriöille yhteisten 64 psykososiaalisen vaikeuden yleisyyttä ja intensiteettiä tutkittiin yksilöhaastatteluissa (n = 722). Tulosten pohjalta muodostettiin yleisiä psykososiaalisia vaikeuksia mahdollisimman laajasti kattava PARADISE24-kysely. Oletus eri häiriöiden yhteisistä psykososiaalisista ongelmista osoittautui todeksi. Kyselyyn valikoitui neljätoista kysymystä ICF:n osa-alueelta b Ruumiin/kehon toiminnot ja kymmenen kysymystä osa-alueelta d Suoritukset ja osallistuminen. Psykososiaalisten vaikeuksien intensiteetissä esiintyi kuitenkin häiriöiden välillä eroja siten, että psykiatristen tai päihdehäiriöiden takia haastatellut käyttivät laaja-alaisesti viisiportaista vastausvaihtoehtojen asteikkoa, mutta neurologisten häiriöiden yhteydessä kaksi- tai kolmeportainen asteikko vaikutti riittävältä. PARADISE24-kysely sisältää olennaiset kysymykset, mutta jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti kyselyn toimivuudesta seurantakäytössä. Raportissa esitetään PARADISE24-kyselyn valmistamisen tutkimusperusta horisontaalisten tulosten sekä erikseen päihdehäiriöiden näkökulmasta.
  • Pankakoski, Maiju Annukka (Helsingfors universitet, 2011)
    Opinnäytetyössä perehdytään erilaisiin tilastollisiin menetelmiin, joilla voidaan analysoida lääkityksen vaikutusta skitsofreniapotilaiden kognitiiviseen suoriutumiseen. Analysoitava aineisto on osa laajaa perheaineistoa, joka kerättiin alun perin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprojektia varten. Projektin tarkoituksena on selvittää vakavien mielenterveyshäiriöiden geneettistä epidemiologiaa. Keskeiset työssä käsiteltävät menetelmät ovat lineaarinen regressioanalyysi, faktorianalyysi ja rakenneyhtälömallinnus. Potilaiden kognitiivista suoriutumista on mitattu neuropsykologisella testipatteristolla, joka koostuu useasta eri testistä. Lääkityksen ja kognition välisiä yhteyksiä tutkitaan aluksi lineaaristen regressiomallien avulla, joissa lääkityksen vaikutusta jokaiseen kognitiotestiin arvioidaan erikseen. Testit kuitenkin korreloivat keskenään kohtalaisen voimakkaasti muodostaen erilaisia alaryhmiä. Analyyseissa sovelletaan täten myös rakenneyhtälömallia, jossa yksittäisten testimuuttujien sijaan tarkastellaan eräänlaisia laajempia kognitiota edustavia ulottuvuuksia. Toisaalta aineistossa voidaan ajatella olevan riippuvuutta myös havaintojen tasolla. Tutkimusaineisto on kerätty hyödyntäen perhetason otantaa, joten otoksessa saattaa olla useampi samaan perheeseen kuuluva henkilö. Tällaista monitasoista aineistoa ei suoraviivaisesti voida analysoida kaikkein yleisimmin käytetyillä tilastollisilla menetelmillä, jotka yleensä on tarkoitettu satunnaisotannalla kerätyn riippumattoman aineiston analyysiin. Monitasoisuus tullaan huomioimaan analyyseissa käyttäen ns. satunnaistekijä- ja marginaalimallinnusta. Tarkastelujen tavoitteena on ennen kaikkea kokeilla erilaisten menetelmien sovellettavuutta tässä aineistossa. Huomionarvoiset seikat liittyvät toisaalta yksittäisten regressiomallien ja rakenneyhtälömallin välisiin eroihin ja toisaalta siihen, mitä merkitystä aineiston monitasoisuuden huomioimisella on. Aluksi mallinnukset suoritetaan siten, että perherakennetta ei lainkaan huomioida. Työn myöhemmässä vaiheessa samoja menetelmiä käytetään uudelleen, tällä kertaa kuitenkin olettamatta havaintoja riippumattomiksi. Otanta-asetelman huomioiminen estimoinnissa ja toisaalta erilaiset monimuuttujamenetelmät ovat tunnettuja ja yleisesti sovellettuja. Kuitenkin menetelmät, jotka yhdistävät nämä kaksi aluetta, ovat vasta melko hiljattain vakiinnuttamassa asemaansa tutkimuksessa. Työn loppuosassa perehdytään jo melko monimutkaiseen analyysitapaan, kun sovelletaan monitasoista rakenneyhtälömallia. Eri menetelmillä saadut tulokset ovat hyvin samankaltaisia, eikä monitasoisuuden huomioiminen merkittävästi muuta analyysien tuloksia ja tulkintoja tässä aineistossa. Kokeilut antavat kuitenkin hyvän ja perusteellisen kuvan lääkityksen ja kognition välisistä suhteista ja auttavat ymmärtämään eri menetelmien välisiä suhteita.
  • Heiskanen, Inkeri (Helsingfors universitet, 2016)
    Background: Theory of mind (ToM) refers to the ability to perceive and interpret the mental states of self and others, such as desires, intentions and beliefs. ToM problems have been observed both in people suffering from chronic schizophrenia and in patients with first-episode psychosis (FEP) as well as at-risk populations. Therefore it has been thought that ToM deficits could predict the beginning of psychotic illnesses. Object: This study was the first to examine the ToM measure Hinting task in a Finnish population. The study compared the performance of FEP patients (n=42) and controls (n=38) on the task. The aims of the study were to explore group differences in Hinting task performance when controlling for neurocognitive factors as well as investigate the potential impacts of symptom severity on task performance. Data: The data is a part of an on-going project of the National Institute for Health and Welfare (THL), the Technical Research Center of Finland (VTT Oy), the University of Helsinki and Aalto University. For this study participants who had completed the Hinting task before September 2014 were selected. Results: As hypothesized, FEP patients performed significantly worse than controls on the ToM measure. Patients who met the DSM-IV criteria for schizophrenia performed weaker than other patients. There was also a significant group difference on the Hinting task between patients operating better and worse on the Global Assessment of Functioning (GAF) scale. The performance of the best operating patient quarter did not differ from the control group. The linear regression analyses revealed that the general neurocognitive deficit associated with FEP - especially problems in episodic memory and executive function - explained most (64 %) of the variance between the control and patient groups on the Hinting task. Within the patient group, neurocognition only covered 26 % of the variance between the two groups differing in overall functioning (GAF). Conclusions: These results support the growing evidence that ToM deficits can be seen in the early phases of the psychotic illness. The means and standard deviations of the patient and control groups on the Hinting task in the current study are consistent with previous findings. However, this study showed great differences in Hinting task performance between both groups and individuals. The findings of this study do not give an unambiguous answer to whether ToM problems are secondary to the neurocognitive deficits observed in FEP and symptom severity in the acute phases of the illness or whether ToM deficits can be seen as a more general and independent feature of the illness.
  • Savolainen, Mari (Helsingfors universitet, 2011)
    Neuronal nicotinic receptors are widely expressed throughout the brain and they facilitate fast synaptic neurotransmission. They are also involved in regulation of the release of other neurotransmitters like GABA, dopamine and glutamate. The most common subtypes are alfa4beta2 and alfa7 subunits containing receptors. Neuronal nicotinic receptors are involved in nicotine addiction but also in many neurological diseases like Alzheimer's disease, schizophrenia, depression and attention deficit/hyperactivity disorder. The cholinergic stimulation enhances cognition in vivo and in human. There is not many drugs on the market that act via nicotinic receptors but many drug companies have new nicotinic agonists and antagonist under clinical research. When using nicotinic receptor agonists the problem is desensitization, which occurs in alfa7 nicotinic receptor rapidly after agonist exposure. When desensitized the receptor no longer responds to agonist even if it is there available to bind to receptor. The desensitization may lead to tachyphylaxis and losing of the clinical effect. Conventional agonists, like acetylcholine, bind to the binding site located in the extracellular part on nicotinic receptor subunit. There is also some other binding sites, which are called allosteric binding sites. It has been found out, that allosterically binding ligands, for example PNU-120596, can cause potentiation of agonist induced responses and/or prevent desensitization of receptor. These kinds of agents are called positive allosteric modulators and they are considered to be a new therapeutic option for CNS diseases containing cholinergic deficits. The mechanism of action of positive allosteric modulators is so far unclear. The purpose of my study was to characterize positive allosteric modulators on alfa7 nicotinic receptor. It had been found out earlier in the Millar laboratory that mutation L247T in the transmembrane domain converts positive allosteric modulators to agonists. The aim was to use site-directed mutagenesis to generate mutation in the agonist-binding site of alfa7 and alfa7L247T receptors and see how it effects on the ability of PNU-120596 to act as an agonist on the receptor. Second aim was to generate a mutation in the transmembrane part of the receptor to an assumed binding site of allosteric potentiators' and test how it effects on allosteric potentiator's ability to act as an agonist on the alfa7L247T. Mutated receptors were expressed on oocytes by microinjeting the mRNA into oocyte. The function of receptors was studied with electrophysiology using two-electrode voltageclamp technique. All the mutations were successfully inserted in nicotinic receptor alfa7 and alfa7L247T. Mutation in orthosteric agonist binding site had a very profound effect on wild type alfa7 receptor; it had an effect on either acetylcholine binding or receptor gating. It was not possible to record any proper responses neither with acetylcholine nor with PNU-120596. In the double-mutated receptor alfa7W149M/L247T the W149M mutation had a much greater effect on dose-response curves than it had on PNU-120596 curves compared with alfa7L247T. The transmembrane domain mutation M253L did not have much effect on PNU-120596's ability to act as an agonist to alfa7L247T and either it did not effect on acetylcholine dose-response curves. The results from this study support the previous results that the binding site of positive allosteric modulators is located in the transmembrane domain of the alfa7 receptor. The results are little controversial with the M253L mutation but because the L247T mutation has so profound effect on the function on alfa7 receptor it might be that it masks the other mutation which is located quite close to it. On the other hand it might be so that the amino acid M253 has only effect on the receptor's ability to be potentiated not the allosteric binding.
  • Numminen, Linda (Helsingin yliopisto, 2021)
    Aims of the Study. Psychotic like experiences (PLEs) have been identified as risk factors for psychotic and other mental disorders. It has been suggested that PLEs are a sign of a broader psychological vulnerability and may indicate an individual’s susceptibility to mental disorders in general. The role of PLEs as predictors of mental disorders have been studied, but the research has limitations and knowledge of possible mediating factors is still inadequate. The aim of this study is to examine whether PLEs reported in young adulthood predict psychotic or any mental disorders in the general population. In addition, it is examined whether these associations are affected or mediated by general psychological distress. Methods. The data used in the study is from the Mental Health in Early Adulthood in Finland (MEAF) study which is a follow-up study of the Health 2000 young adult sample. The sample (n=1243) included 18–29-year-old Finnish people, selected from the general population, of whom 45.5 % were men. Subjects' PLEs were evaluated with the G-section of the Munich-Composite International Diagnostic Interview (M-CIDI) questionnaire, and general psychological distress with the General Health Questionnaire-12 (GHQ-12). Data on diagnoses of mental disorders given in hospital care and specialized health care and inpatient care were obtained from the National Hospital Discharge register until the end of the year 2015, and hence, the follow-up period was 10–12 years. The associations, including the steps of mediation analysis, were examined with Cox regression and logistic regression models. Results and conclusions. This study showed that PLEs of young adults predict subsequent psychotic disorders (HR = 1.23, 95% CI = 1.11–1.36) as well as any mental disorders (HR = 1.09, 95% CI = 1.03–1.17), when the effects of age, gender, education, and marital status were adjusted for. This supports the previous view that PLEs may be a sign of broader psychological vulnerability and indicate an individual’s susceptibility to psychotic and any mental disorders. General psychological distress did not have a significant effect on the associations and did not mediate them. The PLEs of young adults appear to be a risk factor for subsequent psychotic and other mental disorders, independent from general psychological distress.
  • Kosonen, Katja (Helsingfors universitet, 2016)
    Tässä tutkimuksessa tutkitaan psykoottisten sielunhoitoa pastoraalipsykologisesta näkökulmasta käsin. Päätutkimuskysymyksiksi muodostuivat: Millainen on Gaetano Benedettin samastumiskäsitys ja mitä annettavaa sillä on psykoottisten sielunhoidolle? Näihin päätutkimuskysymyksiin liittyvät olennaisesti myös kysymykset siitä, mikä on Benedettin näkemys skitsofreniasta ja miten tämä näkemys ja sen kautta muodostunut psykoterapeuttinen ajattelu kytkeytyvät suomalaisen sielunhoidon ihmiskäsitykseen. Samastumiskäsityksen pastoraalipsykologista kontekstia syvennetään tutkimuksessa tarkastelemalla sen suhdetta Matti Hyrckin SPT–teorian eli suhteessaolon perusmielikuvien teorian Parantajan muotoiseen objektimielikuvaan ja siihen liittyvään Sijaiskantajan muotoiseen jumalakuvaan sekä niiden pohjalta nouseviin ristinteologisiin näkemyksiin lähimmäisyydestä. Tutkimusaineisto koostuu Benedettin teoksista ”Kliininen psykoterapia”, ”Tutkielmia skitsofreniasta” ja ”Psychotherapy of Schizophrenia”, hänen Psykoterapia–lehdessä ilmestyneistä suomenkielisistä artikkeleistaan sekä kahdesta englanninkielisestä artikkelista. Tutkimusmetodi on systemaattinen analyysi. Benedetti hahmottaa näkemystään skitsofreniasta ensi sijassa suhteessaolon häiriintymisen näkökulmasta. Skitsofrenian keskiöön nousevat autismi ja harhaluulo, jotka liittyvät integraation puutteeseen symbioottisen ja erillisen itsen välillä. Tätä kautta skitsofrenian hoidon keskiöön nousee sellainen tapa olla vuorovaikutuksessa, joka voisi mahdollistaa näiden osien integroitumisen ja siten harmonisen itsen muodostumisen. Tämän yhteyden kokemuksen saavuttaminen vaatii terapeutilta sellaista astumista sairaan maailmaan, samastumista, joka ylittää tavanomaisen eläytymisen. Benedettin samastumiskäsitys voidaan kiteyttää seuraavasti: Samastuminen on sekä tietoisella että tiedostamattomalla tasolla toteutuvaa sijaiskantamisen muotoista lähimmäisenrakkautta. Sijaiskantamisen muotoinen lähimmäisenrakkaus muodostaa kristinuskon keskeisen ytimen ja Benedettin samastumiskäsitys määrittää sitä tapaa, jolla tätä lähimmäisenrakkautta voi toteuttaa asianmukaisella tavalla myös tiedostamattomalla tasolla suhteessa psykoottiseen ihmiseen. Näin Benedettin samastumiskäsityksellä on paljon annettavaa psykoottisten sielunhoidolle ja se nousee siinä keskeiseksi ja perustavaksi ilmiöksi niin teorian kuin käytännönkin tasolla. Siten Benedettin samastumiskäsityksen tutkimuksen voidaan nähdä olennaisesti kehittävän ja syventävän myös psykoottisten sielunhoidon pastoraalipsykologista ymmärrystä. Tämä ymmärrys koskee myös luonnollisesti kaikkea sielunhoidollista toimintaa ja Benedettin samastumiskäsitykseen liittyviä huomioita voidaan varmasti menestyksellisesti hyödyntää kaikessa sielunhoidollisessa toiminnassa. Tämä koskee erityisesti suomalaista sielunhoitoa, jonka ihmiskäsitykseen Benedetti on eksistentiaalianalyyttisen ajattelunsa kautta vaikuttanut. Samastumista tiedostamattomalla tasolla kuvaavat kolme keskeistä käsitettä: myönteistäminen, progressiivinen psykopatologia ja transitionaalisubjekti. Näissä käsitteissä kuvattujen prosessien kautta psykoosi dualisoituu ja syntyy terapeuttinen symbioosi. Vain tätä kautta potilaan aito erillistyminen ja minän osien integroituminen voivat toteutua. Edellä mainitut Benedettin samastumiskäsitykseen sisältyvät ilmiöt näyttäytyvät ja sekoittuvat toisiinsa jaetuissa unissa, kanssakärsimyksessä, tietynlaisissa transferenssi–ilmiöissä sekä terapeuttisissa oivalluksissa. Tutkimuksesta käy ilmi, että Benedettin samastumiskäsitys, Hyrckin SPT–teoriaan sisältyvä Parantajan muotoinen objektimielikuva ja siihen liittyvä Sijaiskantajan muotoinen jumalakuva, sekä ristinteologiset näkemykset lähimmäisyydestä ovat hyvin samankaltaisia ja lähellä toisiaan, sillä ne kaikki pohjaavat vahvasti ajatukseen sijaiskantamisesta. Samastumisilmiötä voidaankin hahmottaa Parantajan muotoiseen objektimielikuvaan liittyvän container–funktion ja sen pohjalta muodostetun ”Sijaiskantaja”–jumalakuvan psykoosipsykoterapeuttisena ja psykoosisielunhoidollisena sovelluksena. Benedettin näkemys ja ristinteologiset näkökulmat lähimmäisyydestä voidaan parhaiten ymmärtää lähimmäisenrakkauden ja sen pohjalta syntyvien asenteiden ja tekojen kautta. Benedettin samastumisilmiön määrittäminen ja tutkiminen voidaan nähdä myös kristillisen lähimmäisenrakkauden tiedostamattomien juurien tutkimuksena, sillä samastumisen voidaan nähdä muodostavan empatian tiedostamattoman pohjan. Samastumisella on siten hyvin keskeinen ja perustava merkitys kaiken pastoraalipsykologisen ja sielunhoidollisen tutkimuksen kannalta.
  • Törnävä, Marja (Helsingfors universitet, 2012)
    Literature review: Cognitive deficits of schizophrenia include disturbances in executive functions, working memory, attention and information processing. Improved understanding of the neurobiology of these deficits depends on the availability of reliable and carefully validated animal models, which can assist the development of novel pharmacotherapies. The glutamate hypothesis of schizophrenia arises from observations that substances which block a type of glutamate receptor known as N-methyl-D-aspartate-receptor (NMDAR) induces schizophrenia-like condition. The evidence strongly supports the use of NMDAR antagonists to model schizophrenia in animals. In this literature review various cognitive animal models of schizophrenia are presented. Also heterogeneity in the effects of NMDAR antagonists, at the cognitive level, following single-dose or long-term exposure is reviewed and discussed. Experimental part: Attentional set shifting task (ASST) is a cognitive animal model, which models animal's cognitive flexibility or ability to shift attentional set. The ASST has been modified for use with mice. Validation of the test in mice is still inadequate. The main purpose of this study was to investigate whether ASST is suitable for an outbred ICR mouse strain. The current study failed to demonstrate the suitability of ICR mice in this test. Though results did prove that ICR mice are capable of performing the technical requirements of the test. The pharmacological focus of this study was to investigate in mice how a subchronically administrated NMDAR antagonist dizocilpine (MK-801) (0.03-0.1 mg/kg, 10-14 d, i.p.) influences the ability to shift attentional set. With our experimental design we could not measure the ability to shift attentional set thus we cannot conclude whether or not MK-801 influenced this cognitive domain. Results did reveal that MK-801, as administrated above, did not alter the motivation or motor functions in ICR mice. According to literature and this current study it is obvious that more research is needed to clear ASST suitability for mice. Future studies should focus to investigate how the components of the experimental arrangement in ASST affect the test performance.
  • Rissanen, Päivi (2005)
    Tutkimukseni keskeisenä tarkoituksena on pyrkiä esittämään tutkimuksen muodossa yksi puheenvuoro skitsofreniasta, sen hoidosta ja siitä kuntoutumisesta. Tutkimuksessani tarkastelen skitsofreniasta kuntoutumisen prosessia useista näkökulmista. Ensinnäkin mukana ovat omat kokemukseni skitsofreniasta ja siitä kuntoutumisesta. Toiseksi olen haastatellut kuntoutuksessani mukana olleita työntekijöitä, josta nousee tutkimuksen toinen näkökulma. Kolmas näkökulma on muodostunut asiakasuhteen, yhteistyön ja työskentelytapojen merkityksestä. Neljäs näkökulma taas valottaa vertaistuen ja yhteisöllisyyden vaikutusta eli sitä miten toiset kuntoutujat ovat auttaneet minua tässä prosessissa. Mielestäni skitsofrenian tarkastelu useista näkökulmista on perusteltua, sillä se on lunonteeltaan monimutkainen ja vaikeaselkoinen sairaus. Tarkoitukseni on ollut löytää tekijöitä, jotka ovat kohdallani vaikuttaneet ja vieneet minua tähän tervehtymisen prosessiin. Käyn läpi sitä, mitkä hoidossa ja kuntoutuksessa on auttanut minua ja millaisisa onnistuneet hoito- ja kuntoutussuhteet ovat kohdallani olleet. Tutkimus lähteekin liikkeelle kertomusmuodossa omista kokemusistani. Näitä kertomuksia olen jäsentänyt teoreettisesti esimerkiksi sosiaalityön, hoitotyön ja kuntoutuksen keskustelujen kautta. Olen siis pyrkinyt tulkitsemaan aikaisempaa tietoa skitsofreniasta ja siitä kuntoutumisesta omien kokemusteni antia hyödyntäen. Tutkimusaineiston olen kerännyt kolmella tavalla: ensinnäkin lukemalla aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia sekä terapeuttisuudesta käytävää keskustelua. Toiseksi olen käynyt läpi omia hoito- ja kuntoutuskokemuksiani käyttämällä lähteenä esimerkiksi omia päiväkirjamerkintöjäni. Ja kolmanneksi haastattelin hodossani ja kuntoutuksessani mukana olleita työntekijöitä, mistä keräsin tutkimuksen empiirisen aineiston teemahaastatteluilla. Asiakassuhteen ja vuorovaikutuksen merkitys tuli esiin omista kokemuksistani, työntekijöiden haastatteluista sekä teoreettisista keskusteluista. Itse näen hoito- ja kuntoutustyön fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena ilmiönä. Myös työntekijät hahmottivat työnsä kokonaisvaltaiseksi, ja he kokivat tärkeäksi asiakkaiden tulevaisuuden miettimisen, heidän suuntautumisensa takaisin arkeen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Eräs tutkimukseni tärkeimmistä lähteistä on Martin Buberin teos Minä ja Sinä. Muuten olen keskittynyt vertailemaan omia kokemuksiani sosiaalistyöstä, hoitotyöstä ja kuntoutuksesta käytäviin keskusteluihin.
  • Märkälä, Venla (Helsingfors universitet, 2016)
    Pro gradu-tutkielmassani analysoin kahden eri mielenterveyden häiriön representaatiota poikkeavuutena yhdysvaltalaisissa romaaneissa 'Tender Is the Night' (F. Scott Fitzgerald) ja 'The Marriage Plot' (Jeffrey Eugenides). Tarkastelen sitä, kuinka skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö kuvataan Nicole Diverin ja Leonard Bankheadin henkilöhahmojen kautta, ja analysoin ovatko nämä tulkinnat realistisia vai rakentuvatko ne stereotypioiden varaan. Analyysi ja terminologia pohjautuvat vammaistutkimuksen, sukupuolentutkimuksen sekä jälkistrukturalismin teorioihin, joita käytän tekstikeskeisen tulkinnan rinnalla. Tutkielmani osoittaa, että kummankin kirjailijan lähtökohtana mielenterveyden häiriöstä kärsivän hahmon esittämisessä on lääketieteellinen malli. Tässä mallissa psykiatrisen hoidon tavoitteena on potilaan parantuminen fyysisestä sairaudesta. Kummatkin teokset myös kuvaavat sitä, kuinka mielenterveyden häiriön määritelmä on aikaan sidottu sosiaalinen konstruktio, johon vaikuttavat syrjintä ja sosiaaliset normit. Väitän tutkielmassani, että Fitzgeraldin luonnehdinta skitsofreniasta on osin epärealistinen ja kärsii skitsofreenikon oman näkökulman puutteesta. Tämä on osittain seurausta hahmon alistetusta asemasta naisena patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Eugenideksen luonnehdinta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä on moniulotteisempi, mutta kärsii myös ylikorostetuista stereotypioista. Kumpaakin teosta yhdistää niiden kriittinen ääni psykiatrian kaupallisuutta ja valtaa, sekä diagnostisoivaa lääketieteellistä katsetta (the medical gaze) vastaan, vaikkakin Fitzgerald kuvaa aikaa, jolloin farmakologia ei ollut vielä mullistanut psykiatrista hoitoa. Fitzgerald kuvaa skitsofreniasta parantumisen symbolisesti emansipaationa naisen alistetusta asemasta, kun taas Eugenides rakentaa mieshahmolleen samanaikaisesti traagisen ja sankarillisen kohtalon. Analyysini loppupäätelmä on, että näiden todellisten mielenterveyden häiriöiden representaatiot kyseisessä kirjallisuudessa voivat osaltaan vaikuttaa lukijan mielipiteisiin ja uskomuksiin skitsofreniasta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Tästä syystä ei ole yhdentekevää millaisen kuvan kirjailijat luovat näistä sairauksista, joita he käyttävät jännitteen luomiseen normaalin ja poikkeavan välillä. Poikkeaminen mielenterveyden normista kuvataan osittain myös vahvuutena tai rikkautena, mikä tasapainottaa pääosin traagista kuvaa henkilöhahmoista ja mielenterveyden häiriöistä.
  • Sund, Reijo Tapani (2000)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yksilötason rekisteriaineistojen dynaamiseen mallintamiseen sopivia tilastollisia menetelmiä. Pääasiallisena tavoitteena on esittää nykyisestä valtavirrasta poikkeavia metodologisia näkökulmia, jotka mahdollistavat rekisteriaineistojen entistä monipuolisemman hyödyntämisen niin tutkimuksessa kuin tilastotuotannossakin. Mallintamisen lähtökohtana on tapahtumahistoria-analyysin viitekehys. Toisin sanoen kiinnostus kohdistuu useiden ajassa ilmenevien tapahtumien muodostamiin tapahtumasarjoihin. Tutkimuksessa kuvataan, kuinka dynaaminen ilmiö voidaan operationalisoida varannoista ja virtaamista koostuvaksi järjestelmäksi. Peruskäsitteet ja niiden väliset yhteydet esitetään sekä demografian että elinaika-analyysin merkintöjä käyttäen. Muilta osin rajaudutaan tarkastelemaan järjestelmän kokonaisvaltaiseen mallintamiseen soveltuvan semi-Markov-mallin muodostamiseen ja estimointiin tarvittavia ei-parametrisiä menetelmiä. Tutkimuksessa perustellaan myös, miten semi-Markov-malli on mahdollista sisällyttää Markovin ketjujen teoriakehykseen ja miksi mallin käyttö ei vaadi juuri tapahtumataulujen laskemista vaativampia toimenpiteitä. Tilastolliset menetelmät ja mallit toimivat oletusten ollessa voimassa teknisessä mielessä riippumatta sovelluskohteesta, joten käytettävä aineisto luo ne puitteet, jotka sitovat abstraktin mallin havainnoitaviin ilmiöihin. Tässä tutkimuksessa aineiston lähteenä on Stakesin ylläpitämä hoitoilmoitusrekisteri. Rekisterin ominaisuuksia, syntymekanismeja, luotettavuutta ja käyttötapoja tarkastellaan omassa luvussaan. Tutkimuksen soveltavassa osassa osoitetaan esitettyjen menetelmien soveltuvuus käytäntöön. Aineistona käytetään hoitoilmoitusrekisterin mukaan vuosien 1994-1998 aikana skitsofreniadiagnoosilla hoitoa saaneita potilaita. Potilaspopulaation yleisten ominaisuuksien tarkastelun lisäksi muodostetaan populaation liikkeitä kuvaava semi-Markov-malli sekä tarkastellaan sen validiteettia ja käyttökelpoisuutta ennustamiseen. Tärkeimmät lähteet: Bartholomew, David J. & Forbes, Andrew F. & McClean, Sally I. (1991): Statistical Techniques for Manpower Planning. Second Edition. John Wiley & Sons. Chichester. Hakkarainen, Anni (1989): Psykiatrisen potilasväestön muutokset: teoreettinen malli ja sen sovellutukset Suomessa. Lääkintöhallituksen tutkimuksia 48. Helsinki.