Browsing by Subject "slangi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 62
  • Marttila, Emma (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmassa tarkastellaan identiteetin rakentamisen kielellisiä keinoja aikakauslehtien henkilöjutuissa. Tavoitteena on selvittää, miten toimittajan kielelliset valinnat vaikuttavat haastateltavasta muodostuvaan kuvaan. Tutkielman teoreettinen tausta on diskurssintutkimuksessa ja sosiolingvistiikassa, jonka suuntauksista hyödynnetään variaationtutkimusta sekä kansanlingvistiikkaa. Aineistona tutkielmassa on yhdeksän henkilöjuttua kolmesta eri aikakauslehdestä: Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, Imagesta sekä Trendistä. Haastateltavina jutuissa ovat muusikot Alma Miettinen, Michael Monroe ja Antti Tuisku, rap-duo JVG, entinen huipputason taitoluistelija Kiira Korpi, jääkiekkoilija Patrik Laine, jääkiekkoasiantuntija Juhani Tamminen, kansanedustaja, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä ulkoministeri Timo Soini. Työn tutkimusote on kvalitatiivinen. Analyysissä tarkastellaan haastateltavien sitaattien kielenpiirteitä sekä toimittaja-kertojan käyttämää metakieltä ja niiden merkitystä haastateltavien identiteetin konstruoinnissa. Lisäksi analysoidaan haastateltavien muun sosiaalisen tyylin kommentoimista ja tyylillisiä muutoksia haastateltavien sitaattien kielimuodoissa. Tutkielmassa osoitetaan, että sitaattien kielimuodolla on mahdollista rakentaa haastateltavalle yhtä tai useampaa sosiaalista identiteettiä. Esimerkiksi Li Anderssonin jutussa sitaattien kielimuoto on poliittisessa diskurssissa yleiskielinen ja yksityisessä diskurssissa puhekielinen. Sitaattien kielellisillä piirteillä voidaan myös korostaa haastateltavan sosiaalista taustaa tai tiettyyn alakulttuuriin samastumista. Kielellisten piirteiden ohella metakielelliset kommentit muokkaavat haastateltavista muodostuvaa kuvaa. Esimerkiksi Patrik Laineen puhetyylin nimeäminen keskivahvaksi tampereeksi vahvistaa jutun jääkiekkodiskurssia. Toisaalta jutun jääkiekkodiskurssi vahvistaa Tampereen seudun puhekieleen liitettyä maskuliinisuutta. Tutkielmasta selviää myös, että muun sosiaalisen tyylin kuvailulla voidaan rakentaa haastateltavan sosiaalista identiteettiä: Michael Monroen meikkaamista ja korujen käyttöä toistuvasti kommentoimalla alleviivataan jutun rockdiskurssia. Tyylilliset muutokset haastateltavien sitaateissa puolestaan voivat kertoa vaihtelevista identiteeteistä. Esimerkiksi Kiira Korven sitaattien tyylilliset muutokset viittaavat yksityisen ja julkisen identiteetin vaihteluun jutussa.
  • Kärki, Katja (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämä tutkielma käsittelee koodinvaihtelua englanniksi Facebookin ranskalaisissa ja quebeciläisissä kiipeilyryhmissä. Tutkimuksen tavoite on tutkia koodinvaihtelujen sanaluokkia, lainatyyppejä ja funktiota eli tarkoitusta. Lisäksi pyritään selvittämään, mitkä lainat ovat vakiintuneita ja mitä eroja Ranskan ja Québecin välillä on. Hypoteesin mukaan maiden välillä on sanastollisia eroja ranskan kielen erilaisista asemista johtuen. Tutkimuksen teorialuvussa esitellään koodinvaihtelun ja lainasanojen määritelmiä sekä erilaisia luokitteluja. Koodinvaihtelu tarkoittaa kielten, eli koodien, vaihtelua saman diskurssin aikana. Englannin lainasanoja eli anglismeja voidaan pitää koodinvaihtelun alalajina sillä erotuksella, että lainasana on joidenkin tutkijoiden mukaan kieleen vakiintunut sana ja koodinvaihtelu voi olla henkilökohtaisempaa ja spontaania. Teoriaosassa esitellään myös slangin ja jargonin käsitettä sekä sen yleispiirteitä, internetin kieltä, neologismeja eli uudissanoja sekä ranskan kielen asemaa ja kielipolitiikkaa tutkimuksen kohteena olevissa maissa. Korpus koostuu noin 200 Facebook-viestistä, joita kerätään suunnilleen saman verran jokaisesta neljästä ryhmästä, joista on kaksi Québecin provinssista ja kaksi eri puolilta Ranskaa. Tutkimusta varten poimitaan viestejä, joissa on säilytetty englannin kielen elementtejä. Näiden viestien sanat ja ilmaukset luokitellaan kolmeen kategoriaan aiheen mukaan, joita ovat kiipeilyn slangi, internetin kieli ja yleiskieli. Analyysissa koodinvaihtelua tutkitaan näissä kategorioissa, joissa ne jaetaan vielä neljään lainatyyppiin, jotka perustuvat teorialuvussa esiteltyihin luokitteluihin: suora laina, morfologinen laina, valeanglismi ja hybridilaina. Tutkimuksessa hypoteesi osoittautuu oikeaksi. Ranskan ja Québecin väliset erot tulevat ilmi niin oletetuissa funktioissa kuin sanastollisellakin tasolla. Quebeciläisten käyttämä koodinvaihtelu on monipuolisempaa ja käsittää useita lainatyyppejä. Ranskalaisten käyttämä koodinvaihtelu on lähes kokonaan yksisanaista arkista kieltä. Molemmissa kielen varianteissa suurin osa koodinvaihtelusta on suoria lainoja ja substantiiveja. Joitakin morfologisia lainoja ja hybridilainoja esiintyy, mutta valeanglismeja ei ole ollenkaan. Yleisin funktio ranskalaisilla vaikuttaa olevan sanaston aukkojen täyttäminen, kun taas quebeciläisillä koodinvaihtelu johtunee lähinnä tyylillisistä seikoista tai kaksikielisestä identiteetistä. Lisätutkimusta voisi tehdä koodinvaihtelusta internetin kielessä yleensä ilman tietyn slangin tuomaa kontekstia.
  • Pietilä, Pia (Helsingfors universitet, 2003)
    Tutkielmassa on analysoitu lukijoiden lukukokemuksia ja sitä, millainen kieli koetaan sopivaksi, hauskaksi, vieraaksi ja läheiseksi nuorille ja nuorille aikuisille suunnatussa käännössarjakuvassa. Tutkimusaineistona on ruotsalaisen Martin Kellermanin Rocky-sarjakuva, joka kertoo nuorten aikuisten elämästä Tukholmassa. Sarjakuva on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille ja se on tyyliltään humoristinen. Tutkimusmenetelminä on käytetty tekstianalyysiä, käännösanalyysiä ja tutkimuskyselyä. Tutkielman teoriaosuudessa on käsitelty globaaleja ja paikallisia käännösstrategioita ja keskitytty erityisesti kolmeen globaaliin käännösstrategiaan: normalisoimiseen, vieraannuttamiseen ja kotouttamiseen. Lähtötekstin analyysissä kuvaillaan sarjakuvan yleistä kielimuotoa ja tyyliä. Analyysissä on perehdytty erityisesti puhekielisyyteen ja kulttuurisidonnaisiin elementteihin. Lähtötekstin analyysi keskittyy pääosin neljään sarjakuvastrippiin, jotka on valittu käännettäväksi aineistoksi. Käännösanalyysissa kuvataan käännösaineistosta tehtyä kolmea suomenkielistä käännöstä. Yksi käännöksistä on tehty normalisoivan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu neutraaliin ympäristöön ja sen kieli on neutraalia yleiskieltä. Toinen käännöksistä on tehty vieraannuttavan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu Tukholmaan ja kieli on yleispuhekieltä. Kolmas käännös on tehty kotouttavan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu Helsinkiin ja kieli on helsinkiläistä puhekieltä. Tutkimuskysely toteutettiin käännöksen laatututkimuksena neljässä suomalaisessa lukiossa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 102 lukiolaista Helsingistä, Iisalmesta, Tampereelta ja Turusta, joista 59 oli tyttöjä ja 43 poikia. Laatutututkimuksessa keskityttiin erityisesti lukiolaisten kokemuksiin hyvästä, hauskasta vieraasta ja omaa puhetyyliä lähellä olevasta käännöksestä. Tutkimuksessa käy ilmi, että maantieteelliset erot vaikuttavat odotettua vähemmän nuorten vastauksiin, mutta sukupuolella on jossain määrin merkitystä käännöksiä arvioitaessa. Kotouttavaa (helsinkiläistä) käännöstä pidettiin ehdottomasti hauskimpana joka paikkakunnalla (74 % kaikista vastanneista) ja sitä pidettiin myös parhaimpana käännöksenä (45,10 % kaikista vastanneista) Iisalmea lukuun ottamatta. Tutkimustulokset osoittavat, että normalisoiva käännös tuntuu nuorille vieraimmalta (43,63 % kaikista vastanneista), vaikka turkulaisista kotouttava käännös tuntui hieman vieraammalta ja iisalmelaisistakin yhtä oudolta kuin normalisoiva käännös. Vieraannuttava käännös oli lähimpänä nuorten omaa puhetyyliä (58,33 % kaikista vastanneista) joka paikkakunnalla. Tutkimustulos puhuu kotouttavan käännöksen puolesta tätä sarjakuvaa käännettäessä, jos kohderyhmän halutaan pysyvän samana. Tutkimustulosta ei kuitenkaan voida pitää yleispätevänä, niin että se koskisi kaikkea sarjakuvakääntämistä.
  • Liuttu, Pentti (1951)
  • Numminen, Sara (Helsingfors universitet, 2016)
    Helsinkiläiset Herttoniemen ala-asteen koulu ja Siilitien peruskoulu yhdistettiin, ja uusi koulu aloitti toimintansa Hertsikan ala-asteen kouluna elokuussa 2015. Kouluissa järjestettiin nimiäänestys uudesta nimestä syksyllä 2014. Tutkielmassa selvitetään syitä nimenmuutokselle ja kuvataan prosessi oppilaan ja kaupungin nimistösuunnittelijan näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaaa nimenvaihdoksesta noussutta keskustelua sekä perinteisessä mediassa että sosiaalisessa mediassa. Teoreettisena ja metodisena viitekehyksenä on ennen kaikkea sosio-onomastinen paikannimien tutkimus. Tutkimusta varten on haastateltu entisen Herttoniemen ala-asteen koulun oppilasta, joka oli mukana järjestämässä äänestystä oman koulunsa ja siihen sittemmin yhdistyneen Siilitien peruskoulun tulevasta yhteisestä nimestä. Lisäksi on haastateltu Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelijaa, joka toi ensisijaisesti esiin Hertsikan ala-asteen koulun nimenvaihdoksen kaupungin ja nimistönsuunnittelun näkökulmasta. Opetusvirasto pyysi nimistölautakunnalta lausuntoa slangiasuisesta nimestä, jota lautakunta ei puoltanut. Opetuslautakunta kuitenkin hyväksyi nimen 4.11.2014 äänin 6–3. Mediatekstien osalta aineistona ovat Helsingin Sanomien artikkelit, kahden blogikirjoittajan tekstit ja verkkopalvelu Vauva.fi:n keskustelupalsta. Keskustelua käytiin nimen sopivuudesta ja äänestystuloksen kunnioittamisesta. Slangin käyttö yleistyy virallisessa nimistössä. Helsingissä uusia kauppakeskuksia on nimetty mm. Itikseksi ja Lauttikseksi ja helsinkiläinen ammattioppilaitos on nimeltään Stadin ammattiopisto. Hertsikan ala-asteen koulu on osoitus slangin vähittäisestä hyväksymisestä myös virallisten ja perinteisinä pidettyjen nimimallien kohdalla.
  • Joki-Pesola, Orvokki (1993)