Browsing by Subject "sodat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Haukkamäki, Marko (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmani tarkastelee 2000-luvun aseellisissa konflikteissa ilmennyttä kristillisperäistä uskonnollistamista ja uskonnollistumista sekä konfliktien perustelukielessä että varsinaisessa sotatoimessa. Tutkielman keskeiset käsiteet ovat oikeutettu sota ja kosminen sota. Määrittelen tutkielmassani oikeutetun ja kosmisen sodan käsiteet ja tarkastelen niiden keskinäistä suhdetta. Näitä määritelmiä sovellan kahteen merkittävään 2000-luvun sotaan: Yhdysvaltojen sota Irakissa (2003-) ja Venäjän interventio Syyriassa (2015-). Sotien perustelukielestä, esitetyistä sodan syistä ja sodan käyntitavoista erottelen oikeutetun sodan ja kosmisen sodan käsitteellisiä ilmauksia. Oikeutetun sodan käsitteen jaoin läntiseen ja itäiseen teologiaan ja lähdeaineistona käytin varhaisimpia kristillisen oikeutetun sodan tekstejä. Kosmisen sodan määritelmän perustin käsitteen luojan Mark Juergensmeyerin tutkimukseen. Sotien perustelukieltä, valtiollisia intressejä ja sodan uskonnollisia ilmenemiä tarkastelin laajalla otannalla tutkimusartikkeleita. tutkimusmenetelmänäni oli lähdeaineiston systemaattinen analyysi, joka koostui erilaisista tekstianalyyttisista menetelmistä. Erittelin analysoitavasta tekstistä käsitteitä, väitteitä ja ajatuksellisia ennakkoehtoja. Oikeutetun sodan määritelmässä aikakausia ja ajattelijoita yhdistävä tekijä on sodan käsittäminen oikeustoimena. Kosminen sota taas liittyy ymmärrykseen, jossa konkreettisiin sotatoimiin liittyy samanaikainen transsendentilla tasolla tapahtuva metafyysisen hyvän ja pahan välinen taistelu. Tutkielmani mukaan oikeutetun ja kosmisen sodan käsitteiden välillä vaikuttaa keskinäinen riippuvuus- ja vuorovaikutussuhde. Oikeutetun sodan narratiivi etenkin uskonnolliseen kieleen yhdistettynä tuottaa kosmisen sodan narratiivia ja käsityksiä konfliktiin. Toisaalta oikeutetun sodan syiden puuttuessa kosmisen sodan narratiivilla on mahdollista kohdistaa pahuus ja rike haluttuun kohteeseen, josta usein seuraa myös oikeutettu syy käyttää voimaa luodun pahan voittamiseksi. Tarkasteltujen sotien valossa sotien perusteluissa käytetään edelleen oikeutetun sodan traditionaalista kristillistä sisältöä. Oikeutetun sodan narratiivi tuottaa myös kosmisen sodan sisältöä, joskin kosmisen sodan ulottuvuutta rakennetaan myös tietoisesti ja systemaattisesti. Valtion johdon poliittisuskonnollisen narratiivin havaittiin siirtyvän yhteiskunnalliseen diskurssiin ja myös asevoimiin. Asevoimissa uskonnollinen narratiivi on altis leviämään asevoimien hierarkiassa myös sotajoukkoihin. Sodissa uskonnollisuutta ilmaistaan myös taistelukentän konkreettisessa toiminnassa. Taistelukentän uskonnollistuneet käytännöt tuottavat kuvaa uskonnollisesta sodasta molempien osapuolien sotilaille ja kansalaisille. Sotien perustelukielen sisältäessä uskonnollista aineistoa, on riskinä myös sodan uskonnollistuminen, joka tuottaa ongelmia oikeudenmukaiseen sodankäyntiin sekä sodankäynnin päättämiseen tähtäävään toimintaan.
  • Raunio, Katja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Vuonna 1965 filosofi Jan Narveson julkaisi artikkelin pasifismin ristiriitaisuudesta. Sen mukaan todetessaan väkivallan moraalisesti vääräksi, pasifismi implikoi, että ihmisillä on oikeus olla kohtaamatta väkivaltaa. Pasifismi kieltää voimakeinojen käyttämisen väkivallan estämiseksi, mikä on ristiriidassa alkuperäisen väitteen väkivallan vääryydestä kanssa. Tutkielmassa tarkastellaan Narvesonin argumenttia suhteessa pasifistisiin teorioihin ja Narvesonin utilitaristiseen ajatteluun. Lisäksi käsitellään yleisimpiä Narvesonille esitettyjä vasta-argumentteja sekä transformatiivisen pasifismin tarjoamaa ratkaisua pasifismin ongelmiin. Tutkimuksen aineistona on alkuperäisen artikkelin lisäksi 24 myöhempinä vuosikymmeninä julkaistua kirjoitusta, joissa Narveson ja muut kirjoittajat väittelevät aiheesta. Kriitikot pitävät Narvesonin absoluuttista määritelmää pasifismille olkinukkena. Narvesonin ristiriita-argumentti perustuu auki kirjoittamattomille premisseille, joita muut eivät hyväksy. Näitä premissejä ovat esimerkiksi Narvesonin määritelmät oikeuden, voimankäytön ja vastustamisen käsitteille. Vuonna 1967 Narveson julkaisi kaksi kirjoitusta utilitarismista. Yhteys tekoutilitaristisen ajattelun ja Narvesonin pasifismia koskevien ajatusten välillä onkin ilmeinen. Artikkeleiden vertailu paljastaa, etteivät Narvesonin argumenttia kritisoineet kirjoittajat jaa hänen eettistä tausta-ajatteluaan ja sen vuoksi pasifismia koskevan eettisen debatin argumentit eivät kohtaa. Transformatiivinen pasifismi on kontingentin pasifismin alalaji, johon sisältyy pyrkimys väkivallattomuuteen, mutta se korostaa kieltojen sijaan aktiivista työtä väkivaltaa tuottavien rakenteiden ja kulttuurin muuttamiseksi. Tutkielmassa vertaillaan Jan Narvesonin ja Iain Atackin pasifismia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähtökohtainen kritiikki pasifismia kohtaan on samanlainen. Narveson tuomitsee pasifismin ristiriitaiseksi, mutta Atack löytää ratkaisun transformatiivista pasifismia vastaavasta määritelmästä. Jan Narvesonin tekoutilitaristisen tausta-ajattelun tarkasteleminen ja hänen pasifismiartikkelinsa vertaaminen Iain Atackin artikkeliin osoittaa, etteivät Narvesonin johtopäätökset pasifismin ristiriitaisuudesta seuraa hänen rakentamastaan olkinukesta. Pikemminkin johtopäätökset perustuvat sitoutumiselle tietynlaiseen seurauseettiseen ajatteluun sekä pasifismin negatiiviseen määritelmään. Transformatiivisen pasifismin tarjoama positiivinen rauhan paradigma on aiempia kritiikkejä tehokkaampi Narvesonin ristiriita-argumenttia vastaan.
  • Sillanpää, Miina (Väliaikainen Sos.-dem. Naisten Liittotoimikunta, 1921)
    Uusi Työläisnaisen Naistenpäivälehti
  • Suviranta, Br. (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)
  • Eloranta, Jari Antero (Palgrave Macmillan, 2018)
    Palgrave Studies in Economic History
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin Yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2004)
  • Salmenniemi, Suvi (Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura, 2003)
    Idäntutkimus
  • Thesleff, Wilhelm (Schildt, 1919)
  • Kangaspuro, Markku (Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura, 2005)
    Idäntutkimus