Browsing by Subject "somalit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Johtela, Kaija-Mari (Helsingfors universitet, 2010)
    The purpose of this thesis is to examine Somalis who live in Finland through their memories. These memories are interpreted as subjective experiences emphasizing the significance of the past and religion in these memories. On the other hand, these memories are understood as a part of collective social memory of Somalis. This study also constructs a comparative perspective for practising Islam in Somalia and Finland. The methodological framework is based on theories of social memory, oral history and narrative analysis. The empirical data is collected by interviewing Somalis living in Finland. The interviews were conducted by using the method of half-structured thematic interview. The data consists of seven interviews. The interviewees are in the focus of this study since their experiences are considered as the main sources of information for this study. The empirical data of the study reveals that Somalis have maintained strong relations to Somalia. The relationship to Somalia is mainly constructed on positive memories. Memories from Somalia have acquired a significant role in the lives of the interviewees. Those memories will define their relation to both past and the present. In the context of religious memories, Islam is described as a way of living which provides advice and defines the terms of everyday life. As a part of those religious memories, the transmitting of Islamic and Somali values plays a significant role in the lives of Somalis in Finland. In such transmitting process of the values, the social religious memory has acquired a significant role. In the context of Islam in Finland, the religious education of children is mentioned as one of the most important features of the Islamic faith by the interviewees. In general, the practice of Islam does not create any major problems for the interviewees in Finland. The interviewees describe their practice of Islam quite similar when compared to their religious life in Somalia. The empirical data also points out the fact that the meaning of Islam has not changed after moving to Finland.
  • Kaikkonen, Miia Tuulia (2003)
    Tutkielma on tapaustutkimus helsinkiläisestä somalinuorten perustamasta yhdistyksestä, Kanava nuoriso ry:stä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ja miksi Kanava nuoriso ry on syntynyt, millaisena toiminnan välineenä ja tilana yhdistys jäsenilleen toimii ja minkälaisia tehtäviä se jäsenilleen toteuttaa. Tutkimusote on etnografinen. Tutkielman pääaineisto koostuu kolmentoista yhdistyksen jäsenen teemahaastattelusta, joiden yhteydessä on tehty myös yhdistystoimintaan liittyvää havainnointia. Lisäksi aineistona on käytetty yhdistykseen liittyvää kirjallista materiaalia. Kanava nuoriso ry syntyi sen perustajina olleiden somalinuorten omasta aloitteesta. Yhdistyksen perustamisen taustalla olivat suomalaisen ja somalialaisen kulttuurin välillä kasvavien somalinuorten koulu- ja perheongelmat sekä maahanmuuttajanuorten oleskelu Helsingin keskustassa ja asematunnelissa. Yhdistyksen perustajajäsenet halusivat puuttua näihin ongelmiin ja löytää niihin ratkaisuja. Tutkimuksessa selvisi, että yhdistyksen keskeisimpiin tehtäviin kuului erilaisten palvelujen, henkilökohtaisen avun ja tuen sekä vapaa-ajan viettomahdollisuuksien tarjoaminen jäsenilleen. Yhdistys pyrki toiminnallaan edistämään somalinuorten yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia ohjaamalla heitä esimerkiksi koulutukseen. Toiminnalla oli henkilökohtaisten palvelujen tarjoamisen rinnalla myös koko somaliyhteisön etuja ajavia päämääriä. Yhdistyksen kautta etenkin somalimiehille tarjoutui mahdollisuus ylläpitää sosiaalisia kontakteja oman etnisen ryhmänsä sisällä. Naisia toimintaan osallistui vähemmän. Yhdistys toimi somaleille myös laajempana diasporisen yhteisöllisyyden ylläpitämisen välineenä: yhdistys mahdollisti kontaktit myös muissa maissa ja Somaliassa asuviin somaleihin. Keskeiseksi diasporisen yhteisöllisyyden ylläpitämisen väyläksi osoittautui internet. Kävi ilmi, että yhdistys oli verkostoitunut muiden Suomessa ja ulkomailla toimivien somali- ja muiden maahanmuuttajanuorisojärjestöjen kanssa. Haastateltavien suhtautuminen muihin Suomessa toimiviin somalijärjestöihin osoittautui kuitenkin ristiriitaiseksi. Yhdistystoiminta ei ollut kuitenkaan tarkoitettu pelkästään somaleille, vaan se oli avointa myös muille maahanmuuttajaryhmille sekä suomalaisille. Tämän lisäksi Kanava teki aktiivista yhteistyötä suomalaisten järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Yhdistys toimi somaleille oman uskonnon ja kulttuurin säilyttämisen välineenä. Yhdistyksen kautta somalikulttuurin mukaisia tapoja siirrettiin Suomessa kasvaneille somalinuorille. Haastatteluissa yhdistys määrittyi somalinuorten ”omana paikkana” , joka miellettiin vastakohtana tai vaihtoehtona Helsingin keskustassa ja rautatieasemalla oleskelulle.
  • Rundgren, Anna (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa asuvien somalialaistaustaisten maahanmuuttajien rahalähetyksiä sosiaalisessa kontekstissa. Keskeisenä osana tutkimusta ovat somalialaisten transnationaaliset eli ylirajaiset suhteet, jotka muodostavat perustan rahalähetyksille. Rahalähetykset ovat merkittävä osa kaikkea siirtolaisuutta. Erittäin merkittäviä ne ovat yleisesti diasporassa eläville siirtolaisille, joiden perheet tai sukulaiset saattavat elää edelleen epävarmoissa oloissa. On hyvin tavallista, että Somalian ulkopuolella asuvat somalialaiset lähettävät rahaa kotimaahansa. Tutkimuksen tehtävä on tuottaa tietoa rahalähetyksistä erityisesti somalialaistaustaisten maahanmuuttajien itsensä eli lähettäjän näkökulmasta. Tutkimuksen pääasiallinen tutkimuskysymys on: Miten somalialaistaustaiset maahanmuuttajat kokevat rahalähetykset? Tutkimuksessa vastataan myös kysymyksiin: Miksi rahaa lähetetään ja miten lähetettävä summa määräytyy? Ovatko rahalähetykset vapaaehtoisia vai pakollisia? Miten niitä perustellaan itselle ja muille? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii transnationalismi sosiologisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Transnationaalisia suhteita ja rahalähetyksiä tarkastellaan erityisesti jakautuneena huolenpitona sekä sosiaalisesti pakottavana transnationalismina. Myös diasporan käsite kulkee keskeisesti mukana läpi koko tutkielman. Tutkielman aineisto koostuu yhdeksästä puolistrukturoidusta teemahaastattelussa. Kaikki haastateltavat ovat ensimmäisen polven somalialaistaustaisia maahanmuuttajia, jotka ovat asuneet Suomessa alle kymmenen vuotta. Haastattelut on toteutettu kolmella eri paikkakunnalla suhteellisen kaukana pääkaupunkiseudusta ja ne toteutettiin suomen kielellä. Kukaan haastateltavista ei ole palkkatöissä, joten haastateltavien toimeentulo muodostui erinäisistä toimeentulo-, kotoutumis- ja opintotuista. Haastateltujen kertomat asiat otetaan analyysissa vastaan faktatietona, mutta niitä peilataan myös haastattelutilanteiden vuorovaikutustilanteiden läpi. Aineisto on teemoiteltu teorioiden perusteella luotujen kategorioiden alle. Tutkimuksen tuloksena esitetään, että rahalähetyksillä on hyvin merkittävä asema somalialaistaustaisten maahanmuuttajien transnationaalisissa suhteissa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että rahalähetykset ovat hyvin tavallisia somalialaistaustaisille maahanmuuttajille siitä huolimatta, että lähettäjien tulot perustuvat ainoastaan sosiaalietuuksiin. Seitsemän yhdeksästä haastattellusta kertoi lähettävänsä rahaa niin paljon kuin vain pystyi. Rahaa lähetetään lähisukulaisille, kuten omille lapsille tai vanhemmille sekä sisaruksille. Rahan lähettäminen kuvataan pakolliseksi ja erittäin merkitykselliseksi perheenjäsenten pärjäämisen kannalta. Se, miten paljon jokainen pystyy lähettämään, määräytyy lähettäjän ja vastaanottajan henkilökohtaisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten asioiden perusteella. Kertomansa mukaan kukaan haastateltavista ei pysty lähettämään niin paljon rahaa sukulaisilleen kuin haluaisi. Odotukset ovat kotimaassa usein epärealistiset ja sen ymmärtäminen, ettei Suomessa asuvilla sukulaisilla olisi rahaa lähetettäväksi, voi olla vaikeaa. Ristiriidan kokeminen saa haastateltavat tuntemaan olonsa stressaantuneiksi, syyllisiksi ja surullisiksi. Joskus Somaliasta tuleviin puheluihin ei vastata, jotta ei jouduta kohtaamaan näitä ristiriitaisia tilanteita. Sen enempää rahalähetyksiä kuin transnationalismiakaan ei tulisi nähdä yksiselitteisesti esteenä integraatiolle. Jokaisella lähettäjällä on omat henkilökohtaiset syynsä rahan lähettämiseen, mutta kaikkia mainittuja rahalähetysten syitä yhdistää myös yleisemmän tason selitykset: moraali, uskonto ja kulttuuri. Rahalähetyksiä kuvataan usein pakottavin termein. Pakonomaista transnationalismia ei muodosta niinkään mikään rahalähetyksiä vaativa taho, vaan haastateltavien oma käsitys oikein toimimisesta. Omat ja rahalähetyksiä vastaanottavien sukulaisten taloudelliset ja sosiaaliset tilanteet olivat niin epätasapainoiset, että rahalähettäjät kokevat jopa syyllisyyttä omasta turvallisesta ja hyvinvoivasta asemastaan Suomessa ja velvollisuus omia sukulaisia ja läheisiä kohtaan koetaan pakottavaksi. Tutkielmassa ehdotetaan suomen kielellä kirjoitettaessa pakkotransnationalismi-termin sijasta käytettäväksi termiä sosiaalisesti pakottava transnationalismi. Sosiaalisesti pakottava transnationalismi on terminä neutraalimpi sekä informatiivisempi. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että haastateltaville rahalähetysten keskiössä ei ole niinkään raha, vaan yhteydenpito, välittäminen ja huolenpito. Rahalähetykset voidaan nähdä lahjana, jonka ydin on sosiaalisuus. Transnationaalisia suhteita, moraalisia velvoitteita ja hyvänä muslimina, isänä, poikana tai tyttärenä toimimista ei voi mitata rahassa. Tutkielma tuottaa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa rahalähetyksen merkityksestä transnationaalisten suhteiden ylläpidossa hiljattain Suomeen muuttaneiden somalialaistaustaisten maahanmuuttajien keskuudessa.
  • Vidović, Mauri (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tämä tutkielma käsittelee nuorten noin 25–30-vuotiaiden somalien käsitystä omasta klaanista ja suhdetta muihin somaliklaaneihin somalialaisessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielma perustuu yhdeksästä haastatteluista koostuvaan kvalitatiiviseen tutkimukseen, johon osallistui joukko ikäluokkaan kuuluvia Suomessa asuvia somaleja. Tämän ohella tuli haastateltua somaliyhteisön piirissä toimivia järjestöjä. Tarkoituksena oli saada selville kunkin haastateltavan mielipiteet klaanijärjestelmään liittyen. Vaikka Suomen somalit ovatkin varsin näkyvä osa Suomalaista nyky-yhteiskuntaa, on heidän klaanijärjestelmänsä monelle varsin tuntematon. Usein esille tuodaan somaleille ominainen Islamin usko, joka kuitenkin sekin voi olla klaanijärjestelmän muokkaamaa. Tarkoituksena oli tuoda esille, millä tavoin klaanijärjestelmä näkyy jokapäiväisessä elämässä, ja miten se rajoittaa tai edistää ja tukee somalien sosiaalista liikkuvuutta Suomessa. Tutkimus osoittaa klaanin toimivan perhejärjestelmänä, joka tarjoaa turvaa somaleille ja auttaa kartoittamaan henkilökohtaisia sukujuuria. Tämän perusteella se on auttanut monia somaleja aloittamaan uuden elämän diasporassa. Klaani on myös yhä vahvemmin poliittinen instituutio, jonka perusteella Somalia on jaettu omiin hallinnollisiin alueisiin, ja joka vaikuttaa myös diasporassa asuvien somalien poliittisiin mielipiteisiin ja identiteettiin. Klaani perustuu varsin patriarkaaliseen järjestelmään, joka erottaa naisten ja miesten mielipiteitä ja mahdollisuuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen yhteisön sisällä. Klaanin merkityksen politisoituminen on myös aiheuttanut tutkimuksen perusteella eroja eri ikäluokkien välille, auttanut niin klaaneihin perustuvan regionalismin kuin somalialaisten yhtenäisyyttä tukevan kansallismielisyydenkin kasvua.
  • Kilpelä, Matleena (Helsingfors universitet, 2011)
    Pro Gradu tarkastelee somalialaistaustaisista tytöstä muodostuneen draamaryhmän harjoitusprosessia ja esitystä antropologisen teatteri- ja esitystutkimuksen valossa. Tutkimuskohteena on Kassandara ry:n järjestämä monikulttuurinen tyttöjen draamatoiminta helsinkiläisen lähiön asukastilalla. Tutkimuksen aiheena ovat draamaprosessin sosiaaliset merkitykset sekä draaman tarinan merkitys monikulttuurisen lapsuuden näkökulmasta. Aineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista ja teemahaastatteluista. Työ analysoi draamaprosessin sosiaalisia ja yhteisöllisiä merkityksiä. Aineistoa tarkastellaan sukupuolisen segregaation sekä toimijuuden ja sen mahdollistumisen näkökulmista. Toimijuutta lähestytään Victor Turnerin liminaalisuus -käsitteen avulla sekä liminoidisena toimintana, joka mahdollistaa kapmoinnin ja kulttuuristen vaihtoehtojen tutkimisen. Draamakerho määritellään tyttöjen omaksi fyysiseksi ja ajalliseksi tilaksi. Näkökulmaa laajennetaan tytöistä heidän äiteihinsä, joita käsitellään vanhempina ja esityksen katsojina. Lisäksi analyysi kohdentuu teatteriesitykseen liittyviin lisärakenteisiin, kuten haijoitusjaksoon, esitykseen valmistautumiseen ja esityksen jälkeiseen tapahtumaan, josta aineistossa muodostui äitien ja tyttärien yhteinen juhla. Työssä tutkitaan myös draamaryhmän luoman fiktiivisen tarinan merkityksiä monikulttuurisen lapsuuden näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee draaman ja sen tekijöiden kokemusmaailman suhdetta. Teatteri käyttää todellista elämää raakamateriaalinaan ja päinvastoin. Tutkimus lähestyy teatteria tilana, jossa todellisuuden ilmiöitä tai ongelmia voidaan tutkia ja tarkastella turvallisesti fiktion suojassa. Richard Schechnerin käsite käyttäytymisen toisinto kuvaa olemassa olevaa käytöstä, joka toimii mallina esitystilanteessa. Turnerin ja Schechner ovat yhdessä hahmotelleet ajatusta sosiaalisen elämän toimintojen käyttämisestä raakamateriaalina esteettisen draaman luomisessa. Tulkintakehyksenä sovelletaan Jean Rouchin antropologisen elokuvan etnofiktio -menetelmän lähestymistapaa. Etnofiktiossa tutkittavat henkilöt improvisoivat kameralle kohtauksia vastaavia ryhmiä edustavien fiktiivisten päähenkilöiden elämistä. Keskusteluun liitetään Johannes Sjöberg ajatuksia etnofiktion-menetelmän mahdollisuuksista tarkastella ongelmia ja niiden ratkaisuhorisontteja. Monikulttuuriset nuoret ovat usein ikä- ja kansalaisuuskategorioiden välimaastossa, jolloin taustatekijöillä sekä kontekstilla on erityinen merkitys toimijuudelle ja sen mahdollistumiselle. Toiminta kiinnittyy ennen kaikkea ihmissuhteiden verkkoon. Teatteri ja sen lisärakenteet vahvistavat tekijöidensä sekä katsojiensa sosiaalisuutta kuin myös yhteisöllisyyttä. Tyttöjen transkulttuurinen lapsuus heijastui tarinaan, johon materiaalia kumpusi kolmesta osittain keskenään sekoittuneesta alueesta: koti, kouluja elokuvallinen haavetodellisuus. Tutkimus vahvisti ajatusta, että draamaa tehdessään ihmiset käyttävät arkielämän kokemusmaailmaansa raakamateriaalinaan Teatteriesityksillä on erityistä merkitystä kulttuurin ilmaisijoina. Teatteri kehystää ja kontrolloi ihmisten vuorovaikutuksen ongelmallisimpia tilanteita. Draaman avulla kerrotaan omien ja muiden kokemuksiin pohjautuvia tarinoita, joiden kautta yritetään ymmärtää ympäröivää maailmaa.
  • Smeds, Charlotta (Helsingfors universitet, 2013)
    Den centrala forskningsfrågan för pro gradun är: 'Hur upplever de somaliska kvinnorna anpassningsprocessen till det finländska samhället samt vilka strategier använder de för att hantera processen och de utmaningar de möter?' Syftet med studien är att bidra till en större förståelse inom socialt arbete för den process som en somalisk kvinna genomgår när hon blir tvungen att bygga upp ett liv i Finland med olika kulturella referensramar. Genom narrativ metod d.v.s. livsberättelser har jag gett kvinnorna möjlighet att med egna ord berätta om processen. Informanterna är fem kvinnor i åldrarna 20-48 som har upplevt hemlandet i olik utsträckning; allt från endast barndom till största delen av livet. Kvinnorna har bott i Finland 6-18 år. Kvinnor har gått i skola i Somalia och studerar eller arbetar i Finland. Fyra av kvinnorna har minst ett barn och av dem är två gifta och två skilda. En kvinna är ogift utan barn. De centrala teman som kvinnorna reflekterade kring i livsberättelserna är; familjen som stöd eller källa till konflikt, egen barnuppfostran med antingen kontinuitet av kultur eller nya värderingar och bi-kultur som mål, en kontrollerande eller stödjande relationen med den somaliska gruppen samt även vikten av att studera och arbeta för att uppnå självständighet. Vidare så lyfte de i reflektionen kring tillhörighet upp antingen upp bi-kulturell tillhörighet eller den etniska identiteten som främsta utgångspunkt. Relationen till myndigheterna var ett tema som oftast kom upp i externa frågor efter huvudberättelsen. Relationen var ofta förknippad med strategin misstro på grund av opersonlig kontakt eller rädsla för att olika uppfattningar om kultur skulle leda till missförstånd och felbedömningar. En del hade dock ett relativt gott förtroende för myndigheter eftersom kontakten med myndigheter hade upplevts som rättvis. Reflektioner kring kvinnorollen var genomgående i flera teman; en del förespråkade större jämlikhet och avskaffande av gamla traditioner medan andra förespråkade traditionellt levnadssätt t.ex. gällande samlevnad. Den slutsats som har kunnat dras från analysen av livsberättelserna är att kvinnorna kämpar för att kunna hantera de krav som omgivningen Ställer på dem; en del upplever att de uppmanas från samhället att anpassa sig i t.ex. arbetsliv eller också så väljer de själva att anta strategin Anpassning för att passa in med jämnåriga. Detta medan familjen och den somaliska gruppen för en del har fordrat att de skall sträva efter kontinuitet av kultur istället för anpassning. För många har familjen även varit en viktig resurs i anpassningen. En dialogisk kamp (dialogiskt perspektiv, Hajdukowski-Ahmed 2008) för att ordna de intryck som omger dem blir tydlig. Kvinnorna har haft olika uppfattningar om vad som är utmaningar och vad som är stöd under processen och de har antagit olika strategier för att klara av dem. Kvinnorna har för det första ett starkt aktörsskap som underlättat processen. En del av kvinnorna har antagit huvudstrategin självständighet för att bli fri från krafter som försöker påverka dem medan andra har antagit huvudstrategin kontinuitet där tron och den etniska identiteten blir extra stark i exil för att leda dem rätt (modell över aktiv överlevnad, Raghallaigh & Gilligan 2010). En heterogen grupp med varierande stark anknytning till det finländska samhället och den etniska gruppen framträder där alla värdesatte båda kontexterna men i olika grad (integrerad strategi, Berry 1997). Kvinnorna i min studie omskapar uppfattningar om vad som är somaliskt, muslimskt och finländskt. Deras uppfattning om kultur blir en smältdegel där de väljer det de vill ha kvar, det de vill förändra och ta till sig.
  • Weiste-Paakkanen, Anneli (Helsingfors universitet, 2011)
    Somalian migrant women living in Finland give up breastfeeding easily in favour of bottle-feeding their babies even though breastfeeding is given a high value in Somalian culture. The lack of support and knowledge related to breastfeeding is often referred as the reason for the frequency of bottle-feeding. My aim is conduct a participatory research on the knowledge systems which the Somalian mothers perceive as authoritative. I look at the concept of authoritative knowledge as put forward by the anthropologist Brigitte Jordan in the light of various ethnographic case studies. I use the theory of Jean Pierre Olivier de Sardan on local popular knowledge systems and how they meet scientific technical knowledge in the context of development. I also analyse how Somalian mothers’ knowledge systems encounter Finnish health care system’s breastfeeding information. The aim of participatory methods is to make the voices of the weak and oppressed populations heard. I use semi-structured interviews and Rapi Rurad Appraisal (RRA) -methods such as Venn-diagrams and score ranking in data collection. The informants of my research are seventeen Somalian migrant mothers and one Finnish maternity health care unit nurse. The result of my research is that Somalian migrant mothers’ breastfeeding-related knowledge system consist of three knowledge systems which are the traditional health-related knowledge produced by family networks, the Islamic health norms and the scientific health knowledge produced by the Finnish health care system. There is no contradiction between these three knowledge systems regarding breastfeeding. The major difficulties related to breastfeeding occur as a result of the breakdown of family networks and communication problems with the Finnish health care system.