Browsing by Subject "sosiaalinen integraatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Ojapalo, Mia (2008)
    Pro gradussani keskityn haasteisiin ja mahdollisuuksiin avoimen organisaatioviestinnän ympärillä. Blogit ja muut sosiaalisen median työkalut tarjoavat uuden näkökulman dialogisen viestinnän käyttöön organisaatioissa. Myös työyhteisöjen käytännöissä on muutos uuteen aikakauteen astuttaessa. Työni konteksti on kahden verkkoviestintäyhtiön fuusio. Yhtiöllä on asiakaspohja yli 160 maassa, ja sen kymmenet tuhannet työntekijät ovat sijoitettuna ympäri maailman. 51 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu kahteen käsitteeseen. Dialogisen viestinnän teoria auttaa ymmärtämään, miten yhteisöllisyyttä ja luottamuksen ilmapiiriä voidaan luoda organisaatiossa dialogisen vuorovaikutuksen avulla. Muutoksen kontekstissa tämä teoria ei mielestäni sellaisenaan riitä: konfliktit, erimielisyydet ja valtapelit ovat todellisuutta. Tämän takia sovellan tutkimuksessani myös teoriaa viestinnän kaksoisfunktiosta. Ensimmäinen funktio korostaa viestinnän integroivaa roolia, kun taas toinen funktio viittaa kontrolloimattomaan ja johtamattomaan dissipatiiviseen viestintään.111 Empiirinen materiaalini perustuu keskusteluihin virtuaaliympäristössä, tarkoittaen esimerkiksi Web 2.0- sovelluksia kuten blogeja. Web 2.0- sovellukset ovat kohtuullisen uusi väline isojen organisaatioiden viestinnän koordinoimisessa. Tutkimusorganisaatiossani blogeja käytetään tavalla, jolla on vaikutusta kulttuurien integroitumisen prosessiin ja viestintään. Tutkimusongelmani keskittyy mahdollisuuksiin, joita ”open online communications” luo fuusion kontekstissa. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Miten “open online communications” voidaan rakentaa Web 2.0- sovellusten kautta organisaatioissa? 2. Millaisia argumentteja ja teemoja nousee esille keskusteluissa fuusion kontekstissa ja integraatioprosessin aikana? 3. Onko havaittavissa eroavaisuuksia kahden eri organisaation työntekijöiden näkemyksissä, ja jos on, johtuvatko ne menettelytapojen eroista? Vastaukset näihin keskusteluihin ovat tulosta kirjallisuuskatsauksesta ja blogi-pohjaisten keskustelujen sisällönerittelystä. Näkemystäni syvensivät avainhenkilöiden teemahaastattelut ja yhtiön itsensä tekemien survey-tutkimusten tulokset. Lopputuloksinani olivat esimerkiksi seuraavat huomiot. ”Open online communications” on isojen organisaatioiden viestinnässä tulevaisuuden työkalu. Se on tehokas väline palautteen antoon ja keskusteluun organisaation hierarkioista välittämättä. Mahdollisuudet partisipatiiviseen johtamiseen laajalla rintamalla lisääntyvät. ”Open online communications” tarjoaa mahdollisen anonyymiuden vuoksi areenan epämuodollisiin ja rehellisiin keskusteluihin. Keskustelujen kautta haetaan myös vertaistukea ja neuvoja työkavereilta erilaisiin ongelmiin. Tärkeitä lähteitä: Aula, P. 1999. Organisaation kaaos vai kaaoksen organisaatio? Helsinki: Lokikirjat and Pekka Aula. Juholin, Elisa 2007. Työelämän muutos haastaa työyhteisöviestinnän ajatusmallit. Tiedotustutkimus, (2)2007. Tammer-Paino Oy, 2007. Kent & Taylor 2002. Towards a dialogic theory of public relations. Public Relations Review, vol 28, no 1, p.21-37 Tapscott A.D. & Williams, D. 2006. Wikinomics: How Mass Collaboration Changes Everything. Penguin Group. United States of America.
  • Sirén, Mari (Helsingfors universitet, 2015)
    The aim of this study was to describe the social integration of Finnish school age children with special needs. The term social integration means children's friendships, relationships with classmates and friends, children's perception and acceptance by classmates and friends (Koster ym. 2009, 135). The purpose of this study was to build the model of social integration for Finnish children with special needs and also study different perspectives of social integration and factors effecting into those. Previous studies have shown that pupils with special needs are less popular, lonelier, less accepted and they have less friends in school (f. ex. Pijl ym. 2008, Szekeres 2014, Pijl & Skaalvik, 2010). On the other hand, it has been shown that pupil with special needs is as often a group member and is as often outsider as other children (Avramidis, 2010). The research was a quantitative survey study and the research data was collected with association how support guardian of children with special needs. 107 guardians took part in this study. The research data was analyzed by SPSS-computer program. Exploratory factor analysis, correlation and analysis of variance were used as analysis methods. The model of social integration was not completely in-line with previous studies. This study showed that friendships and interactions with friends, problems with peer relationships, acceptance by classmates, interaction with classmates during free time as well as loneliness and difference were major parts of the model of social integration. This study showed that children with special needs had some friends, they didn't have statistically significant problems with peer relationships and they are relatively well accepted by their classmates. Despite friendships and acceptance, the children with special needs didn't have so much interaction with classmates during free time and they felt loneliness and difference. Especially the children with special needs and with special support in school had challenges to create interaction with friends outside school. The children with behavioral challenges observed had more problem with peer relationships compared to the children with delays of development.
  • Kinnunen, Laura (Helsingfors universitet, 2016)
    The study presents international academics working in the University of Helsinki and their access to the work environment language-wise. The transformations encountered by the higher education systems, like the University of Helsinki, have changed the face of the academic profession. Many of the goals of internationalization, such as increased international cooperation and ability to operate in international and intercultural environments, are connected to the need to use languages. This is why the meaning of language has come relevant to the access to different work environments. The data for the study came from the research subproject "Foreign professional's access to Finnish labour market" in the project "Opening up pathways for competence and employment for immigrants" by the University of Jyväskylä and the University of Helsinki. The questionnaire survey was carried out among employees from abroad on the payroll or on a grant (n=236) at the University of Helsinki in spring 2010. The method to analyze the data was quantitative for closed questions and statistical analysis was utilized. For open-ended questions qualitative analysis was used. The study subject was approached from the theoretical point view of second language acquisition, international communication competence, and concept of stranger. The research questions address more closely on what are the perceptions of the foreign academic professionals on their current level of language skill as well as learning and using language, what conditions related to language limit the access and possibilities to the commitment in the work environment of the University of Helsinki, and what are the perceived needs and development suggestions related to language that would improve the commitment to the work environment of the University of Helsinki. The study showed that there has not really been development in the Finnish skill during the time and to attend Finnish language courses did not have remarkable affect especially to the usage of Finnish in more official work situations. The most used language at work was English and change using Finnish came around after ten years in Finland. For accessing the work environment, Finnish language barrier, difficulties in finding ways to participate in decision making and social sphere, and difficulties in understanding one's rights and obligations in the working environment were evident among the international academics working at the University of Helsinki. The improvements on how international academics perceive working environment would language-wise require systematic changes in the University of Helsinki that go beyond surface level actions that have taken place, despite of the existing discussion on internationalization of higher education, strategic plans, and policies. The language policy in a multilingual work environment works in an excluding manner by blocking access of certain employees without sufficient Finnish skill.
  • Oksanen, Emmi (2010)
    Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Kasvaneen yksinäisyyden tarinavirta – Nuorten sosiaalinen luottamus ja integraatio Suosikin Jammu- ja Kimppa-palstojen kirjeissä vuosina 1997-1998 ja 2007-2008 nuorten kokemaa sosiaalista luottamusta ja integraatiota. Aineistooni kuuluu 48 lehden palstaa ja 347 nuoren kirjettä. Valtaosa kirjeistä on tyttöjen kirjeitä, mutta aineistooni kuuluu myös poikien kirjeitä ja neljänneksen verran sellaisia kirjeitä, joista kirjoittajan sukupuoli ei käy ilmi. Suurin osa aineistoon kuuluvista nuorista on 12–16-vuotiaita. Tutkin, kuinka nuoret ovat integroituneita perheeseen, vertaisryhmään, kouluun ja yhteiskuntaan. Näkökulmani mukaan lähiyhteisö on nuorten portti yhteiskuntaan integroitumisessa, jolloin kuva nuorten sosiaalisesta integraatiosta ja heidän kokemastaan luottamuksesta tai epäluottamuksesta piirtyy selkeimmin esiin juuri lähiyhteisön muodostavan perheen, vertaisryhmän ja koulun avulla. Tarkastelen erityisesti integraation ja sosiaalisen luottamuksen heikentymistä, horjumista tai pettämistä. Analysoin aineistoani sisällönanalyyttisen teemoittelun ja diskurssianalyyttisen subjektiposition käsitteen avulla. Olen teemoitellut nuorten kokemat huolet erilaisiksi huolityypeiksi, heidän saamansa sosiaalisen tuen erilaisiksi tuen lähteiksi ja heidän kirjoittamansa kirjeet erilaisiksi tarinatyypeiksi. Subjektipositioiden analyysissä olen analysoinut nuorten tekemiä kategorisointeja perheen, ystävyyssuhteiden ja itsen alueella, tarinalinjoja tarinatyypeittäin sekä nuoren asemoitumista perheessä, vertaisryhmässä ja yhteiskunnassa. Kartoitan tutkielmassani kuvaa nuorten huolista, heidän kokemastaan sosiaalisesta luottamuksesta ja integraatiosta sekä sosiaalisen luottamuksen ja integraation horjumisesta tai pettämisestä. Esitän tutkielmassani, kuinka nuorten sosiaalinen luottamus ja integraatio ovat tarkastelujaksolla heikentyneet. Hahmotan tekemäni analyysin perusteella neljä erilaista nuoren yhteiskuntaan asemoitumisen tyyppiä. Nämä tyypit ovat pettynyt, pelokas, kyseenalaistava ja luottavainen. Esitän myös, kuinka nuorten kokemien huolien painotus on muuttunut, ja keskittyy 2000-luvun aineistossa 1990-luvun aineistoa voimakkaammin itseen liittyviin vakaviin huoliin, kuten itsetuhoisuuteen. Analyysini valossa myös nuorten perheeseen kohdistuvat huolet näyttävät lisääntyneen ja muuttaneen painotustaan, samoin nuorten ystävyyssuhteet ovat tulkintani mukaan 2000-luvulla 1990-lukua pinnallisempia ja kilpailuhenkisempiä. Aineistostani piirtyy myös tendenssi nuorten kokeman sosiaalisen integraation ja luottamuksen polarisoitumiseen. Tutkielmani teoreettisen kehyksen muodostavat Talcott Parsonsin (Parsons & Bales 1955) sosialisaatioteoria, Émile Durkheimin (1985) teoria itsemurhasta ja anomiasta sekä Robert K. Mertonin (1966) tekemä anomian käsitteen laajennus ja esittämät sopeutumistavat siihen.
  • Ilomäki, Immi (Helsingfors universitet, 2014)
    Yleisen sosiologian alaan kuuluva pro gradu -tutkielma käsittelee venäjänkielisten nuorten sosiaalista integraatiota Helsingissä. Tutkielmassa on tarkoitus selvittää, miten kieli kulttuurisena järjestelmänä toimii venäjänkielisten nuorten sosiaalisen integraation prosesseissa. Maahanmuuttoa pidetään yhtenä suomalaista yhteiskuntaa nopeasti muuttavana ilmiönä. Julkisessa keskustelussa kannetaan huolta maahanmuuttajien kiinnittymisestä yhteiskuntaan. Erityisesti ollaan kiinnostuneita ns. toisen polven maahanmuuttajista ja heidän kiinnittymisestään. Huoli sosiaalisen kiinnittymisen ongelmista nousee esiin esimerkiksi puheessa nuorten syrjäytymisestä tai yhteiskunnallisen rauhan säilymisestä ja on sanottu, että maahanmuuttajien lasten kohdalla mitataan suomalaisen yhteiskunnan kyky tarjota tasavertaiset mahdollisuudet ja integroida tänne tulevat henkilöt. Venäjänkieliset ovat Suomen suurin kielivähemmistö, vuonna 2013 Suomessa asui 66 379 venäjänkielistä henkilöä. Helsingissä heistä asui 15 341, mikä on reilu viidennes Helsingin vieraskielisistä. Tutkimuksen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi ja kulttuurintutkimus. Tutkimusteoreettinen lähtökohta on nuorisotutkimus ja maahanmuuttotutkimus. Tutkimuksen keskeiset teoreetikot ovat integraatiota tutkiva funktionalisti Talcott Parsons sekä kulttuuria ja identiteettiä analysoiva Stuart Hall. Parsonsin sosialisaation käsitettä suhteutetaan maahanmuuttotutkimuksessa käytettyyn akkulturaation käsitteeseen, jonka avulla kuvataan rakenteellisia seikkoja. Hallin identiteettiteoretisoinnilla paikannetaan erityisesti tutkimuksen subjektia. Näiden teorioiden avulla rakennetaan viitekehys tutkimuksen empiirisen osan perustaksi. Tutkimus on toteutettu aineistolähtöisesti ja teoriasidonnaisesti. Tutkimukseen haastateltiin Spinnu-toiminnassa mukana olleita nuoria. Spinnu on kohdennettua nuorisotyötä, johon valikoituvien nuorten on arvioitu olevan syrjäytymisriskissä sosiaalisen integraation ongelmien vuoksi. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemän venäjänkielisen nuoren puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen mukaan kieli kulttuurisena merkitysjärjestelmänä toimii ryhmärajaajana inklusiivisesti, eksklusiivisesti ja integratiivisesti sosiaalisen kiinnittymisen prosesseissa. Merkitykselliset ihmissuhteet sekä mahdollistavat että vaikeuttavat sosiaalisten sidosten ja syntymistä ja vahvistumista. Venäjänkielisten nuorten tapauksessa äidinkieli yhtäältä liittää perheeseen, sukuun sekä laajempaan venäläisyyteen kasvokkain ja abstraktimmin. Toisaalta kieli toimii eksklusiivisena: suomalaisuus rakentuu kielen, kansallisuuden ja kansalaisuuden yhteenkietoutumaksi, joka näyttäytyy usein suljettuna kategoriana. Integratiivisesti kieli toimii silloittavana, jolloin se näyttäytyy esimerkiksi resurssina muiden kulttuurien ymmärtämisessä. Sosiaalinen integraatio vuorovaikutteisina prosesseina on tilannesidonnaista. Integraation kannalta keskeistä on henkilön oma tulkinta tilanteesta, tässä tutkimuksessa erityisesti kielitaustaan liittyvät tulkinnat. Haastatellut nuoret tunnistavat vallitsevia kulttuurisia hierarkioita ja pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan muovaamaan niitä. Keskeistä on identiteetin joustavuus ja tilannesidonnaisuus, mikä mahdollistaa sosiaalisen kiinnittymiseen.
  • Johansson, Jan (2005)
    Työ tarkastelee näkökulmia T. H. Marshallin kansalaisuuskäsitteen merkityksestä Talcott Parsonsin yhteiskunnallisessa yhteisössä. Olen tarkastellut ensin elementtejä (civil, political ja social), joista Marshallin kansalaisuuskäsite muotoutuu. Kansalaisuusteoria on keskittynyt yhteiskunnan arvomuutoksiin ja yleiseen demokratiakehitykseen. Pyrin hahmottamaan kansalaisuuden systematiikkaa ja mekanismeja. Lähemmän tarkastelun kohteena on kansalaisuus yhteiskuntaa integroivana elementtinä. Erityistä huomiota olen kiinnittänyt sosiaaliseen integraatioon, ja koulutukseen sen välineenä. Marshallin teorian julkaisusta on kulunut yli 50 vuotta ja tarkastelen kansalaisuuden eroosiota, globaalin kehityksen seurauksena. Talcott Parsonsin yhteiskunnallista yhteisöä on tarkasteltu kansakunnan, etnisyyden, rodun ja uskonnon kautta. Tarkastelen ensin järjestelmäteoreettisesta näkökulmaa, jonka keskiössä on yhteiskunnallisen yhteisön asema yhteiskuntajärjestelmän ytimenä. Seuraavana tarkastelun kohteena on yhteiskunnallisen yhteisön evolutionaalinen kehitys. Tarkastelun painopisteenä on integraatio-ongelmat yhteiskunnallisen yhteisön ja kulttuurin välillä. Pyrin osallistumaan keskusteluun, joka koskee Parsonsin ajatteluun kohdistuvaa kritiikkiä. 1980-luvulta alkaen on ilmestynyt useita Parsonsin tuotantoa uudelleen arviovia teoksia ja keskityn Parsons-kritiikissä lähinnä "uuteen" Parsons-keskusteluun. Tutkielman kolmannessa osassa pohdin näkökulmia kansalaisuuden merkityksestä yhteiskunnallisessa yhteisössä. Tarkastelen eriytymisen ja inkluusion prosesseja. Tarkastelun kohteena on afro-amerikkalaisten syrjäytymismekanismit ja keskustelu kulminoituu 1960-luvun Yhdysvaltoihin. Tarkastelen syntipukkimekanismien kautta tuotettua aggressiivisuutta ja arvojen yleistymisen vaikutuksia niihin. Lähemmän tarkastelun kohteena on piilevä aggressio, jossa luokka, rotu, kansalaisuus tai uskonnollinen suuntautuneisuus sanelevat aggression kohteen. Tässä tilanteessa yhteiskunnan sosiaaliset instituutiot hajoavat tai heikentyvät radikaalisti.Tästä on seurauksena se, että sosiaalinen säätely heikkenee, eivätkä kansalaiset tiedä, minkä normien mukaisesti tulisi toimia. Työ on pitkälti teoreettinen, mutta muutamia empiirisiä esimerkkejä on poimittu, 1960-luvun amerikkalaisesta yhteiskunnasta. Tärkeimmät teokset, jotka panivat alulle tämän tutkielman muodostumisen, ovat Uta Gerhardtin Talcott Parsons. An Intellectual Biography (2002) ja T.H. Marshallin Class, Citizenship and Social Development. With an introduction By Seymour Martin Lipset (1964). Gerhardt pyrkii kirjassaan osoittamaan Parsonsin ajattelun monipuolisuuden ja käyttökelpoisuuden. Kirja avaa monimuotoisuudessaan useita sosiologisia teemoja, joita en ole aiemmin Parsonsin ajatteluun yhdistänyt. Marshallin kirja on toiminut teoreettisena innoittajana koko tutkielmalle.
  • Männikkö, Kerttu (Helsingin yliopisto, 2022)
    Social integration consists of the four following elements: interaction, friendships, the student’s own perception and acceptance by classmates. The subject is relevant in developing special education system, as social integration is known to play a key role in pupils’ education and wellbeing. It is also known that the level of social integration is weaker within students with special education needs, than with other students. The aim of this master’s thesis was to find out how social integration appears in a certain primary school in Helsinki from the teaching staff’s point of view. The participants in this master’s thesis were a principal, a special needs teacher and six class teachers from grades 1-6. The research data was collected by interviewing the participants with a thematic interview in May 2020. The data was transcribed and then analysed qualitatively with both theory-based and material-based content analysis. The results of this study showed that the level of social integration within students with special needs is described to be lower than within other students. However, the teachers were aware of the methods supporting social integration, and were implementing these actions in their classroom work. The participants felt it was one of their most important tasks to support students’ social integration, and according to this study, the ways of supporting it were for example pedagogical co-working with colleagues, mutual pedagogical structures in teacher committee, and practical classroom work.
  • Papatheocharous, Sofia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Common methods of social integration research are questionnaires and interviews. Pupils’ social integration has not been studied much through observation of drama lessons. Previous literature shows that social participation is a key aspect when studying the occurrence of social integration. The aim of this study is to investigate whether drama lessons can possibly support the occurrence of pupils’ social integration. The research questions were (1) what kind of pupils’ participation occur in the videotaped data and to what degree, and (2) in what ways could the videotaped drama lessons provide opportunities to promote pupils’ social integration. This thesis is part of the KEHU program (www.kehuprogram.fi). The archived data used in this study was five videotaped drama lessons of three teachers, and it was conducted for the purposes of the Challenge of empty space -program of University of Helsinki in the year 2014. The research method was secondary analysis based on observation of videotaped data and the research design was based on elements of exploratory content analysis (data-driven and theory-driven) and data quantification. The analysis provided information about pupils’ participation type and degree. Pupils’ participation can be defined as non-participative, partially participative, and fully participative. Pupils’ social participation was defined through partial and full participation, and the analysis shows that pupils participate socially almost half of the time of each drama lesson. The drama lessons provide opportunities of promoting pupils’ social integration through activities that require pupils to play and work together, and by combining activities that require mandatory and voluntary pupil participation. Further research is needed to study pupils’ personal perspective of social integration occurrence in drama lessons.
  • Taskinen, Mirja (Helsingfors universitet, 2017)
    Integration is realized at its best on social and psychological level i.e. through positive and approbative relationships. In Finland and around the world people with intellectual disabilities have been one of the most discriminated groups. In this study we concentrate on how the people classified as disabled have themselves experienced the realization of social integration i.e. the becoming accepted and integrated with the mainstream population. The study questions are: 1. What kinds of matters and experiences have reinforced the people classified as disabled becoming accepted and integrated with mainstream population? 2. What kinds of matters and experiences have undermined the people classified as disable becoming accepted and integrated with mainstream population? 3. What are the wishes of people classified as disabled have for the mainstream population in order to be able to experience they belong to the community better? The study material was acquired by interviewing seven people classified as disabled with by unstructured interview. The material was analysed and classified by utilizing material based content analysis. The results show that the realization of social integration still faces big challenges and also individual differences can be seen. It seems to happen through work life or hobbies especially with individuals that have worked for a long time in a normal workplace, or have friends belonging to the mainstream population. Several of the interviewees have no friends with no disabilities. Some interviewees have frequent contacts and socialized with their immediate family, but some of them, on the other hand, have no contact with their family or contact is very unfrequent. The professionals in the area, e.g. the directors of the particular housing unit, are the only sole or closer contact to the mainstream population for many interviewees. Other factors undermining the social integration are experiences of harassment and the use of the term 'retarded'. The wishes toward the mainstream population are mainly focused on human relations and interaction, like getting new friends, a closer contact with one's old friends and members of the family, as well as good and friendly treatment.
  • Näkki, Pirjo (2006)
    Tutkimuksessa tarkastellaan vankilasta vapautuvien vankien sosiaalista integraatiota ja sitä, mikä merkitys vankien veloilla on yhteiskuntaan integroitumisessa. Tutkimus tuottaa myös tietoa siitä, miten vapautuvien vankien tukijärjestelmiä tulisi kehittää. Aihetta lähestytään tarkastelemalla hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalisen integraation murrosta ja haasteita sekä velkaongelmista käytyä teoreettista keskustelua. Tutkimuksen tuloksia vertaillaan osin vuonna 1991 tehtyyn vankien velkaselvitykseen. Tutkimuksessa sovelletaan aineistotriangulaatiota. Tutkimuksen aineiston muodostaa 470 vapautuvan vangin kyselyaineisto sisältäen myös laadullista aineistoa. Lisäksi tutkimuksen aineistona on yhdeksän vapautuneen vangin haastattelut. Vangit olivat sosiaaliselta taustaltaan monella eri mittarilla mitattuna huono-osaisia. Absoluuttisen asunnottomia oli ollut ennen vankilaan joutumista 13 % tutkituista. Koulutustaso oli alhainen; puolella ei ollut ammatillista koulutusta. Työttöminä ennen vankilarangaistuksen suorittamista oli ollut 37 % eikä työelämässä ollut mukana koskaan ollut 12 % tutkituista. Toimeentulon rakenne muodostui enimmäkseen sosiaaliturvasta, ja 40 % oli saanut toimeentuloa myös rikoksista. Lastensuojelutausta oli tutkituista 22 %:lla. Psyykkisten rasitusoireiden määrälliset osuudet olivat korkeita ja itsemurha-ajatuksia oli ollut vapautuvista vangeista 17 %:lla. Velkaantuneita vapautuvista vangeista oli 81 %. Velkaantumisen rakenne painottui rikosperusteisiin korvauksiin ja maksamattomiin sakkoihin samoin kuin vuoden 1991 selvityksessä. Vuokravelat olivat lisääntyneet runsaassa kymmenessä vuodessa lähes kolmenkertaisesti. Takausvelat eivät sen sijaan enää kuuluneet velkaantuneen vangin velkaprofiiliin. Tutkimuksessa tuli esiin myös laittomien velkojen osuus; näitä velkoja oli 15 %:lla tutkituista. Velkoihin kohdistuneet perintätoimet olivat lisääntyneet edellisen selvityksen ajankohdasta. Velkojen kokemisessa oli tapahtunut myös muutoksia: ainoastaan 8 % tutkituista koki, ettei heillä ollut merkittävää velkaongelmaa, kun vastaavasti vuonna 1991 määrä oli 23 % eli velkaantumisen ongelmat ovat lisääntyneet vapautuvien vankien keskuudessa runsaassa kymmenessä vuodessa. Velkaantuneista vangeista 38 % ilmoitti siirtyvänsä vapautumisen jälkeen tekemään töitä harmaan talouden puolelle, koska ulosmittaus palkasta koettiin kohtuuttomaksi. Velkaantuminen oli yleensä alkanut päihteiden käytöstä ja siihen liittyvästä rikoskierteeseen joutumisesta. Päihdeongelmista huolimatta vapautuneet vangit eivät kiinnittyneet nykyisiin päihdekuntoutuspalveluihin. Vapautuvista vangeista 86 % oli motivoitunut selvittämään velkaongelmiaan, ja kaikkein motivoituneimpia olivat huumerikoksista tuomitut. Velkojen selvittelyyn oli vankilahenkilökunnalta saanut apua ainoastaan 6 % tutkituista. Ylipäänsä vankila-aikaista tukea saatiin eniten vankilan sosiaalityöntekijöiltä ja –ohjaajilta, sen sijaan muilta ammattiryhmiltä saatu tuki oli vähäistä. Vangit kokivat jääneensä vaille psykososiaalista tukea vankila-aikanaan. Vangit toivat rikoksettoman elämän esteinä esiin teemoina päihteiden käytön ja muun huono-osaisuuden, päihteisiin ja kaveripiiriin kiinnittymisen, velkaantumisen sekä tekojen vastuullisuuden. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että velkaantuneet vangit vapautuvat joko sosiaaliturvariippuvuuteen tai siirtyvät tekemään usein työtä ilman verokirjaa vahvistaen yhteiskunnan harmaata taloutta. Myös laittomaan toimintaan liittyvät velat pitävät huolta siitä, että osa vapautuvista vangeista pysyy kiinni rikoskierteessä maksaakseen takaisin näitä velkoja. Tutkimuksessa esitetään keskeisemmäksi uudeksi kriminaalipolitiikan keinoksi rikosperusteisille korvauksille nykyisen yksityishenkilön velkajärjestelyn kaltaista järjestelmää.