Browsing by Subject "sosiaalinen kognitio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Halme, Saara (Helsingfors universitet, 2015)
    Goals: The emphatizing-systemizing theory (E-S theory) states that emphatizing and systemizing helps us understand gender differences in normal population and the causes of autism spectrum disorders. Emphatizing is the capacity to recognize and predict other people's emotions and thoughts and to respond appropriately. Systemizing is the drive to analyze nonagentive systems and create if-then rules in order to predict their behavior. In general, women have a stronger drive to emphatize and men have a stronger drive to systemize. Extreme male brain theory (EMB Theory) is an extension to the E-S theory. According to the EMB Theory, autism is a result of the extreme of the normal male cognitive profile. In recent years, it has been noticed that autistic traits can also be found in normal population. One might expect that the relationship between emphatizing, systemizing and autistic traits would also be found in healthy individuals. However, not much research has been done on this subject and the results have been somewhat mixed. There have also been some weaknesses in the methods used in previous research. In this paper, I examine the relationship between emphatizing, systemizing and autistic traits in normal population using a wide variety of measurements. The hypothesis is that low emphatizing and high systemizing are related to the amount of autistic traits. Method: 3084 participants took part in an online study. The study consisted of questionnaires and computerized tests. Results and Discussion: Low emphatizing and high systemizing were related to the amount of autistic traits. The negative relationship between emphatizing and autistic traits was bigger than the relationship between systemizing and autistic traits. Tests that measured emphatizing and systemizing abilities correlated only weakly to the amount of autistic traits. Low emphatizing was related to autism's social difficulties. High systemizing was related to the interest toward numbers and patterns associated with autism. It seems that emphatizing and systemizing are linked to different parts of the autistic phenotype.
  • Paasila, Bettina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tavoitteet. Tämän pro-gradu tutkielman tarkoituksena oli luoda katsaus siihen, millaisia kuntoutusasetelmia- ja harjoitteita on käytetty sosiaalisen kognition kuntoutuksessa virtuaalitodellisuudessa ja voiko virtuaalitodellisuus tuoda lisäarvoa kuntoutukseen. Tavoitteena oli selvittää virtuaalitodellisuudessa tehtävien kuntoutusharjoitteiden vaikuttavuutta sosiaaliseen kognitioon henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö ja kuinka vaikuttavuutta on mitattu. Lisäksi pyrittiin selvittämään yleistyvätkö nämä tulokset interventioiden ulkopuolelle. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto on koostettu tieteellisistä artikkeleista. Artikkelit ovat valikoituneet hakulausekkeen perusteella. Hakulausekkeeni ovat: (virtual* OR augmented* OR mixed* vr OR hmd* OR headset OR “head mounted” OR head-mounted* OR helmet OR glasses OR goggles OR ve OR immersive OR im-mersion OR 3d OR head-worn OR “head worn”) AND (autism* OR autism spectrum disorder* OR high functioning au-tism* OR HFA* OR Asperger* OR pervasive disorder*) AND (intervention* OR rehab* OR rehabilitation* OR therap*) AND (“social gaze” OR “social cognition” OR communic* OR social* OR gaze*) Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston perusteella voidaan todeta, että virtuaalitodellisuudella voidaan menestyksekkäästi toteuttaa sosiaalisen kognition kuntoutusta henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö, tietyin reunaehdoin. Aineiston perusteella kuntoutuksessa saavutettiin paras vaikuttavuus, kun kuntoutusharjoitteena oli suora vuorovaikutusharjoitus, kun otoksena kuntoutettavia, joilla mitattu ÄO oli >70. Lisäksi nähtiin kuntoutuksen tulosten yleistymistä niissä tutkimuksissa, joissa kontrolli oli järjestetty. Virtuaalitodellisuudella voidaan tuoda lisäarvoa kuntoutukseen, sillä laitteet voidaan viedä kuntoutujan arkeen ja näin mahdollisesti taata kuntoutuksen systemaattisuus ja riittävä intensiteetti sekä säästää terapiaresursseja.
  • Heiskanen, Inkeri (Helsingfors universitet, 2016)
    Background: Theory of mind (ToM) refers to the ability to perceive and interpret the mental states of self and others, such as desires, intentions and beliefs. ToM problems have been observed both in people suffering from chronic schizophrenia and in patients with first-episode psychosis (FEP) as well as at-risk populations. Therefore it has been thought that ToM deficits could predict the beginning of psychotic illnesses. Object: This study was the first to examine the ToM measure Hinting task in a Finnish population. The study compared the performance of FEP patients (n=42) and controls (n=38) on the task. The aims of the study were to explore group differences in Hinting task performance when controlling for neurocognitive factors as well as investigate the potential impacts of symptom severity on task performance. Data: The data is a part of an on-going project of the National Institute for Health and Welfare (THL), the Technical Research Center of Finland (VTT Oy), the University of Helsinki and Aalto University. For this study participants who had completed the Hinting task before September 2014 were selected. Results: As hypothesized, FEP patients performed significantly worse than controls on the ToM measure. Patients who met the DSM-IV criteria for schizophrenia performed weaker than other patients. There was also a significant group difference on the Hinting task between patients operating better and worse on the Global Assessment of Functioning (GAF) scale. The performance of the best operating patient quarter did not differ from the control group. The linear regression analyses revealed that the general neurocognitive deficit associated with FEP - especially problems in episodic memory and executive function - explained most (64 %) of the variance between the control and patient groups on the Hinting task. Within the patient group, neurocognition only covered 26 % of the variance between the two groups differing in overall functioning (GAF). Conclusions: These results support the growing evidence that ToM deficits can be seen in the early phases of the psychotic illness. The means and standard deviations of the patient and control groups on the Hinting task in the current study are consistent with previous findings. However, this study showed great differences in Hinting task performance between both groups and individuals. The findings of this study do not give an unambiguous answer to whether ToM problems are secondary to the neurocognitive deficits observed in FEP and symptom severity in the acute phases of the illness or whether ToM deficits can be seen as a more general and independent feature of the illness.
  • Nurmi, Timo (Helsingfors universitet, 2016)
    Social cognitive neuroscience is a novel and fast-growing field. This field studies the neural basis of social behaviour with the tools of cognitive neuroscience. Most of the research topics in social cognitive neuroscience concern social cognition. Social cognition is defined to be cognitive information processing about conspecifics such as other people. This thesis presents a new tool to localize brain regions related to social cognition in a brain imaging experiment using functional magnetic resonance imaging (fMRI). Named as Social Localizer, this tool is intended to be a pre-experiment protocol to define so-called regions-of-interest (ROIs) based on a rich set of stimuli presented to the subject during the fMRI scanning. The stimuli were videos, pictures and texts related to social cognition, including biological movement, social interaction, faces, theory-of-mind, body parts and action observation. We ran the Social Localizer with eighteen subjects in order to validate the functionality of the localizer in an fMRI experiment. We also used eye-tracking and keypad response with a one-back-task with the stimuli to make sure that subjects were attending to the stimuli. Overall, the results were promising – we succeeded in localizing many areas central to social cognition. However, the amount of data was not enough for the localizer to specify all ROIs in the individual level. Therefore we decided to combine activations from pairs of stimulus-classes to achieve more consistent results across the group of subjects. In addition, we analyzed the empirical group-level results. These group-level results revealed interesting research questions regarding social cognition that deserve further studying in order to be clarified. In conclusion the Social Localizer provides a promissing tool to define multiple regions-of-interest on social-cognitive criteria. In future studies of social cognition, this tool could be combined with other experimental manipulations to address novel questions in well-defined regions-of-interest.
  • Kortelainen, Verena (Helsingin yliopisto, 2017)
    Syömishäiriöt ovat tavallisimmin nuorilla naisilla esiintyviä mielenterveydenhäiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn häiriöitä. Syömishäiriöitä on perinteisesti tarkasteltu yksilöpsykologisia ja biologisia tekijöitä painottavasta psykiatrisesta näkökulmasta. Syömishäiriöiden sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyviä sosiokulttuurisia tekijöitä tutkimalla voidaan kuitenkin ymmärtää paremmin niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Länsimaisen laihuutta korostavan kauneusihanteen sisäistämisen on esitetty olevan yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Sosiaalinen vertailu on yksi sosiaalisen kognition prosesseista, joiden on esitetty välittävän laihuuden ihanteen sisäistämisen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välistä yhteyttä. Tässä pro gradu -tutkielmassa syömishäiriöiden sosiaalista ulottuvuutta tarkastellaan sosiaalisen vertailun teorian (Festinger, 1954) avulla. Teorian mukaan syömishäiriökontekstissa yksilö pyrkii selvittämään oman ulkonäkönsä tason vertaamalla itseään muihin. Vertailun seurauksena havaitaan eroja itsen ja usein itseä paremmaksi koetun vertailukohdan välillä. Syömishäiriöoireet ovat seurausta pyrkimyksestä kuroa havaittua eroa umpeen. Urheilijoilla esiintyy syömishäiriöoireita muuta väestöä enemmän. Syömishäiriöoireiden esiintyminen on liitetty erityisesti niin kutsuttuihin esteettisiin lajeihin. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin sosiaalisen vertailun prosesseja ja syömishäiriöoireiden esiintymistä suomalaisessa urheilukontekstissa; esteettiseksi lajiksi luokitellussa voimistelussa ja ei-esteettiseksi lajiksi luokitellussa lentopallossa. Tutkielman ensimmäinen tavoite oli selvittää, millainen sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välinen yhteys on voimistelijoilla ja lentopalloilijoilla. Tutkielmassa tarkasteltiin erikseen yleisen sosiaalisen vertailun taipumuksen sekä ylöspäin ja alaspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumuksen yhteyttä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Lisäksi tarkasteltiin, miten masennusoireiden esiintymisen vakioiminen vaikutti yhteyksiin. Tutkielman toinen tavoite oli selvittää, onko syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välisessä yhteydessä eroja voimistelussa ja lentopallossa. Tutkimuskysymysten tarkastelemiseksi suoritettiin kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto (N = 263) koostui vähintään 15-vuotiaiden naispuolisten voimistelijoiden ja lentopalloilijoiden vastauksista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, johon vastattiin anonyymisti. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Yleisen sosiaalisen vertailun taipumus, ylöspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumus ja alaspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumus olivat positiivisessa yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Kaikki yhteydet säilyivät tilastollisesti merkitsevinä masennusoireiden esiintymisen vakioimisen jälkeen. Syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välisessä yhteydessä ei ollut eroja voimistelun ja lentopallon välillä. Tulosten perusteella sosiaalisen vertailun taipumus vaikuttaa olevan laajasti yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen urheilukontekstissa. Tämä tukee käsitystä siitä, että yksilölliset erot sosiaalisen kognition prosesseissa saattavat selittää, miksi vain osalla naisista ja naisurheilijoista esiintyy syömishäiriöoireita laihuuden ihanteelle altistumisen seurauksena. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalisen vertailun prosessien muokkaamiseen perustuvien syömishäiriöiden preventio- ja interventio-ohjelmien suunnittelussa, joskin aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisessä ei ollut eroa voimistelussa ja lentopallossa. On mahdollista, että syömishäiriöoireiden esiintyminen liittyy laajemmin urheilukulttuuriin, eikä näin ole vain esteettisten lajien ongelma.