Browsing by Subject "sosiaalinen korporatismi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Murto, Mikko (2006)
    Tutkielmassa käsitellään suhtautumista ammattiyhdistysliikkeeseen. Miten eri tekijät, kuten sukupuoli, ikäluokka ja koulutus vaikuttavat suhtautumiseen? Työn teoreettisena viitekehyksenä on yksilöllistyminen. Kollektiivisuutta on sanottu ay-liikkeen vahvimmaksi tueksi. Yksilöllistymistä on puolestaan pidetty pahimpana uhkana ay-liikkeen tulevaisuudelle. Tutkielmassa käsitellään myös sosiaalista korporatismia, sillä ay-liikkeellä on ollut siinä suuri rooli. Tutkimuskysymyksenä on työssäolevien suhtautuminen ammattiyhdistysliikkeeseen 1990-luvun loppupuolella. Vielä muutama vuosikymmen sitten ay-liikkeen jäsenmäärät olivat suuria ja ammattiliittoon kuulumista pidettiin tärkeänä. 1990-luvun alun laman jälkeen ay-liikkeen jäsenmäärät ovat kuitenkin kääntyneet selvään laskuun. Syitä tälle on useita. Työllisyyden parantuessa järjestäytymisinto näyttäisi vähenevän. Ay-liikettä ja hyvinvointivaltiota on myös kritisoitu varsin paljon. Lisäksi yksilöllistyminen on vaikuttanut ihmisten suhtautumiseen ay-liikettä kohtaan. Suhtautumista tarkastellaan poikkileikkausaineistolla, joka on vuodelta 1999. Aineisto on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen arkiston julkaisema "Työelämän suhteet, luottamus ja työorganisaatioiden suorituskyky 1999", joka on luovutettu tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön vuonna 2003. Aihetta tarkastellaan tilastollisin menetelmin eri asennekysymysten kautta. Tutkielmassa tarkastellaan suhtautumista ammattiyhdistysliikkeeseen. Tutkimustulosten perusteella voidaan havaita, että naisten asennoituminen ay-liikettä kohtaan on myönteisempää kuin miesten. Lisäksi vanhemmilla ikäluokilla suhtautuminen on myönteisempää kuin nuoremmilla ikäluokilla. Korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden suhtautuminen ay-liikettä kohtaan on verrattain kielteistä. Näillä ryhmillä on myös havaittavissa yksilöllistymistä suhteessa ay-liikkeeseen.