Browsing by Subject "sosiaalinen representaatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Hurskainen, Juuli (2001)
    Tutkin työssäni suomalaiskansallisen identiteetin ilmaisuja Karjala-kysymystä käsittelevissä sanomalehtiteksteissä kesällä 2000. Lähtökohtaoletuksenani oli, että suomalainen identiteetti joutui Euroopan integraation ja Neuvostoliiton hajoamisen myötä murrostilaan, jossa alettiin sekä vahvistamaan vanhoja suomalaisuuden merkkejä että etsimään sille uusia ilmenemismuotoja. Tavoitteenani oli diskurssianalyysin avulla kartoittaa niitä tapoja, joilla viime vuosituhannen lopulla aktivoitunut Karjala-keskustelu oli kytköksissä kansallisen identiteetin muutosprosesseihin. Identiteettikäsitykseni nojautui varsinkin Ulla-Maija Kivikurun ja Stuart Hallin ajatuksiin. Lähestyn aihetta sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä, jossa kieli rakentaa ja rakenteistaa maailmaa. Aineistonani oli yhteensä 55 Karjala-aiheista artikkelia, jotka olivat ilmestyneet seitsemässä suomalaisessa sanomalehdessä kesän 2000 aikana. Näen median vallan olevan erityisen suuri Karjala-kysymystä koskevien ajatusten ja tulkintojen määrittämisessä, koska kyseessä on aihe, joka on suurelle osalle suomalaisista tuttu ainoastaan juuri tiedotusvälineiden kautta. Nojauduin osittain Hannu Niemisen ajatukseen median kaksoisfunktiosta suomalaisuuden määrittäjänä. Diskurssianalyysissäni seurasin Teun A. van Dijkin sosiaalis-kognitiivista tulkinnan mallia. Pyrin ottamaan huomioon muun muassa Norman Fairclough'n mallia kohtaan esittämän kritiikin ja sitomaan aineiston analyysin laajempaan sosiokulttuuriseen kontekstiin. Koska Karjala-kirjoitukset ovat kotimaan uutisten lisäksi myöskin Venäjän-uutisia, oli analyysissä otettava huomioon myös suomalaisten tiedotusvälineiden ns. suomettumishistoria. Analyysin perusteella konstruoin aineiston teksteistä neljä keskeistä diskurssia. Lopuksi vertailin Karjala-kirjoituksista löytyneitä diskursseja aikaisemmin suomalaiseen identiteettikonstruktioon kuuluneisiin merkitsijöihin ja diskursiivisiin käytäntöihin ja pyrin etsimään niitä tapoja, joilla diskurssit olivat yhteydessä niihin, toisiinsa sekä Suomessa kesällä 2000 vallinneeseen historiallis-yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
  • Linnakangas, Anna (2004)
    Tutkimuskohteena olivat inkerinsuomalaisuuden sosiaaliset representaatiot eli inkerinsuomalaisten käsitykset omasta kansallisuudestaan. Tutkimusaineisto koostui 63 inkerinsuomalaisesta paluumuuttajasta. Tutkielman tavoitteena oli tutkia inkerinsuomalaisuuden sosiaalisia representaatioita inkerinsuomalaisten omasta näkökulmasta käsin. Näitä inkerinsuomalaisten käsityksiä omasta kansallisuudestaan verrattiin myös suomalaisten käsityksiin suomalaisuudesta eli suomalaisuuden sosiaalisiin representaatioihin. Olennaista oli myös selvittää, millaisia tekijöitä inkerinsuomalaiset pitävät keskeisinä, kun määritellään suomalaisuutta ja kuinka suomalaisina inkerinsuomalaiset tämän perusteella pitävät itseään. Inkerinsuomalaiset ovat asuneet satojen vuosien ajan kahden kulttuurin, suomalaisen ja venäläisen, rajamailla, minkä voisi ajatella vaikuttavan inkerinsuomalaisten näkemykseen suomalaisuudesta. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli se, kuinka isänmaallisiksi inkerinsuomalaiset kokevat itsensä ja se, missä määrin inkerinsuomalaiset mahdollisesti samastuvat eurooppalaisuuteen. Edellä esitetyn lisäksi tutkittiin iän ja sukupuolen, samoin kuin isänmaallisuuden ja eurooppalaisuuteen samastumisen, mahdollista vaikutusta inkerinsuomalaisten käsityksiin kansallisuudestaan ja siihen, minkälaisia tekijöitä he pitävät tärkeinä suomalaisuuden määrittelyssä. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen, ja aineisto kerättiin lomakekyselynä. Inkerinsuomalaisuuden sosiaalisia representaatioita tutkittiin sana-assosiaatiomenetelmän avulla. Aineiston analyysissa käytettiin mm. pääkomponenttianalyysia, yksisuuntaista varianssianalyysia, riippumattomien otosten t-testiä ja parittaista t-testiä. Keskeinen tutkimustulos oli heimolaisuuden korostus. Heimoajattelua kuvaavat asiat olivat merkityksellisiä inkerinsuomalaisten arvioidessa kansallisuuttaan. Suomalaisuuden määrittelytekijöistä olennaisin oli polveutuminen, joka myös viittaa heimoon. Myös suomen kieli ja työ olivat keskeisiä inkerinsuomalaisuutta kuvaavia asioita kuten myös mm. itsenäisyys, vapaus ja arvo. Inkerinsuomalaisuuden ja suomalaisuuden sosiaalisten representaatioiden väliltä löytyi eroja. Iällä ja sukupuolella ei näyttänyt olevan juurikaan vaikutusta inkerinsuomalaisten käsityksiin inkerinsuomalaisuudesta tai suomalaisuuden määrittelyyn. Isänmaallisuuden ja eurooppalaisuuden suhteen todettiin, että inkerinsuomalaiset tuntevat itsensä kohtalaisen vahvasti isänmaallisiksi ja samastuvat myös eurooppalaisuuteen. Keskeisiä lähteitä olivat Nevalainen, P. & Sihvo, H.(2004) (toim.) Inkeri: historia, kansa, kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura; Miettinen, H. (2004). Menetetyt kodit, elämät, unelmat. Helsinki: Yliopistopaino; Moscovici, S. (2000). Social Representations. Explorations in Social Psychology. Cambridge, UK: Polity Press; Liebkind, K. (1988). Me ja muukalaiset. Ryhmärajat ihmisten suhteissa. Helsinki: Gaudeamus.
  • Ekman, Erja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiedekunta – Fakultet – Faculty Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Kulttuurien osasto Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track Folkloristiikka Tekijä – Författare – Author Ekman Erja Työn nimi – Arbetets titel – Title Kunnon työehdot maistuvat paremmalta Vuoden 2010 elintarvikealan lakon tulkintaa mediassa olleiden uutiskuvien pohjalta Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year 10.11.2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 72 s Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimuksen lähtökohtana on mediapalvelu Cisionin keräämä, valmis kuvallinen aineisto, joka koostuu vuoden 2010 elintarvikelakosta julkaistuista uutiskuvista. Laajasta aineistosta valitsin tutkimukseen analysoitavaksi 42 kuvaa. Tutkielmassani tarkastellaan elintarvikealan työehtosopimusneuvottelujen kulkua ja siitä seuranneita lakkoja mediassa julkaistujen kuvien kautta. Tavoitteenani oli selvittää, millaisia sosiaalisia representaatioita kuvissa rakennetaan ja millaiseksi elintarviketyöläisten julkinen identiteetti niistä muodostuu. Tutkimus sijoittuu kulttuurintutkimuksen ja mediatutkimuksen välimaastoon. Toteutin tutkimuksen käyttämällä viitekehyksenä Serge Moscovicin kehittämää sosiaalisten representaatioiden teoriaa, jossa yksilö ja yhteiskunta nähdään yhteen kietoutuneena. Käsityksemme yhteiskunnasta muodostuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikaatioissa muiden kanssa. Representaatiot eivät ole koskaan pysyviä, vaan ne muuttuvat ja saavat erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri paikoissa. (Moscovici 2000: 76.) Sosiaalisia representaatioita tutkittaessa on lisäksi huomioitava, että media ei heijasta todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan rakentaa todellisuutta omista lähtökohdistaan. Uutiskuvien avulla voidaan tuottaa erilaisia mielikuvia maailmasta ja vaikuttaa lukijaan. Tutkimukseni kannalta tärkeimpiä teoriatyökaluja olivat ankkuroinnin, objektivoinnin ja naturalisoinnin avulla vieraiden asioiden muuttaminen tutuiksi sekä representaatioiden dialogista luonnetta painottava kantateema. Elintarviketyöläisistä syntyneissä representaatioissa nähdään naisvaltainen teollisuuden ala. Mielikuva lakkolaisesta äitinä, joka tekee muiden äitien ruoat ja työskentelee tehtaassa pienellä palkalla, sai suuren yleisön suhtautumaan elintarvikelakkoon varovaisen myönteisesti. Työntekijöiden vaatimuksia kohtuullisesta palkasta ja säällisistä työajoita pidettiin oikeutettuina. Lisäksi tutkimustuloksena aineistosta nousi julkisuusvaikuttaminen. Nykyinen tiedonvälitys antaa paremmat mahdollisuudet järjestöille tuoda omaa näkemystään julkisuuteen kuin koskaan aiemmin. Sitä kautta ne voivat vaikuttaa siihen, millä tavalla niiden julkisuuskuvaa tuotetaan mediassa ja muussa julkisessa keskustelussa. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Elintarviketyöntekijä, sosiaalinen representaatio, kantateema, lakko, media Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin yliopisto, Ethesis-tietokanta Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
  • Räsänen, Annika (Helsingfors universitet, 2012)
    Tämä laadullisia tutkimusmenetelmiä soveltava pro gradu -tutkielma käsittelee naisjohtajien hyvään johtajuuteen ja naisjohtajuuteen liittämiä mielikuvia ja merkityksenantoja. Tutkielmassa naisjohtajuus hahmotetaan sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä käsin, jossa keskeistä on näkemys johtajuuden rakentumisesta prosesseissa ja diskursseissa (esim. Hosking, 2006; Uhl-Bien, 2006). Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sovellettu sosiaaliskonstruktionistisen johtajuusnäkemyksen lisäksi Moscovicin (1961/1973) ajattelusta kehittynyttä sosiaalisten representaatioiden teoriaa ja sen eräitä keskeisiä työkaluja; objektivointeja, ankkurointeja ja kantateemoja. Tutkielman aineisto koostuu kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Tutkimukseen valikoitui harkinnanvaraisen otoksen perusteella kuusi suomalaista naisjohtajaa, jotka ovat iältään 44–53-vuotiaita. Aineiston analyysimenetelmänä on sovellettu aineistolähtöistä teema-analyysiä ja sosiaalisten representaatioiden teoreettisen viitekehyksen ohjaamaa analyysiä, jossa keskeiseksi muodostui aineistossa esiintyvien merkitysten ja mielikuvien eli ankkurointien ja objektivointien liittäminen naisjohtajuuteen ja hyvään johtajuuteen. Lisäksi analyysiä ohjasi aineistosta havaittavat kantateemat eli yhteisesti jaetut arvo- ja normijärjestelmät, joista käsin sosiaalisia representaatioita tuotetaan. Tutkielman keskeiset tulokset liittyvät haastatteluissa tuotettuihin kolmeen sosiaalisten representaatioiden kantateemaan, joita ovat yksilö–yhteiskunta, feminiininen johtajuus–maskuliininen johtajuus ja tasa-arvo–epätasa-arvo. Lisäksi haastateltavat tuottivat sosiaalisia representaatioita liittyen hyvään ja huonoon johtajuuteen. Haastatteluista muodostettu hyvän johtajan prototyyppi sisältää sekä maskuliiniseksi miellettyjä piirteitä, kuten tuloskeskeisyyttä, jämäkkyyttä ja isähahmomaista tyyneyttä ja rauhallisuutta, että myös feminiiniseksi miellettyjä piirteitä, kuten keskustelevuutta ja empaattisuutta. Naisjohtajuuden yhtenä keskeisenä ankkurina voidaan pitää äitiyttä. Lisäksi keskeisiä, naisjohtajuutta kuvaavia ankkureita ovat ainokaisuus, miesjohtajuus ja naisjohtajan ruumiillistaminen. Naisjohtajat tuottivat myös tasa-arvon kantateemasta käsin niin kutsuttua tasa-arvon puheenlajia (ks. Marková, 2000), jossa korostuu sukupuolineutraali lähestymistapa johtamiseen. Toisaalta naisjohtajuuden irrottaminen omasta identiteetistä tuotti myös kielteisiä naisjohtajuuden representaatioita, kuten naisjohtajien ruumiillistamista median toimesta. Sukupuolineutraalin puheen ja toisaalta naisjohtajuuteen liitettyjen kielteisten piirteiden esille tuominen viittaa niin kutsuttuun, Jovchelovitchin (2007; 2008) esittämään kognitiivisen monimuotoisuuden käsitteeseen, jonka mukaan ihmisajattelulle on luonnollista, että puheessa tuotetaan keskenään ristiriitaisiakin näkökulmia ja tietorakenteita. Tutkielman tulokset viittaavat naisjohtajuuden ilmiön ristiriitaiseen luonteeseen. Toisaalta naisjohtajuus näyttäytyy luonnollisena ilmiönä, toisaalta sitä myös problematisoidaan. Naisjohtajuuteen ja hyvään johtajuuteen liitettiin monipuolisesti sekä kielteisiä että myönteisiä sosiaalisia representaatioita. Toisaalta naisjohtajuutta voi tämän tutkielman pohjalta tarkastella asteittain yhteiskunnassamme luonnollistuvana ilmiönä, toisaalta siihen liitetään edelleen joitakin hyvin stereotyyppisiä merkityksenantoja, kuten äitiyden myönteinen vaikutus naisjohtajuuteen ja toisaalta naisjohtajiin liitettävä tuplastandardin vaatimus, joka koskee sekä naisjohtajan pätevyyttä että myös hänen ulkonäköään.
  • Seitamaa, Antti (Helsingin yliopisto, 2019)
    The purpose of this study is to understand how Finnish educational policy experts made sense of multiculturalism in the context of vocational education and training (VET). VET is responsible for integrating migrants and students with a migrant background into Finnish working life and society. National experts have a unique perspective on how increasing cultural diversity amongst students is changing institutional and grassroots reality in VET. Social representation theory was selected as the theoretical framework for this study. Semi-structured interviews were conducted with eleven national experts from key organizations working with VET. The interview data was qualitatively first analyzed in terms of thematic content and finally in search of potential social representations and possible corresponding anchors and objectifications. All of the experts were experienced and knowledgeable about multiculturalism in VET and openly expressed their thoughts. The VET reform was a central part of the background of this study but was not itself the focus. The experts’ social representation of multiculturalism included descriptive and normative dimensions. The descriptive focused on the lived reality of multiculturalism in VET from various perspectives while the normative focused on normative institutional, organizational and cultural responses to it. Experts described different tensions, conflicts and anxieties caused by increasing cultural diversity in both VET as well as civic and working life in Finland. These descriptions were combined with critical reflections on how multiculturalism is currently being prioritized and accommodated in educational policy and practice. Finally, the experts’ speech was infused with metarepresentations about the way different social actors engage in collective struggle over the meaning of multiculturalism. Experts used their social representation of multiculturalism in order to defend and uphold the social values at the core of the Finnish education system and contribute to a better future in which everyone studying in VET can be themselves.
  • Pereira, Amy (Helsingfors universitet, 2012)
    This study considers the social representations of violence against women in Algeria. More specifically, this study considers how the media has come to understand the violent events of Hassi Messaoud, Algeria as they took place in 2001 and 2010 through the analysis of 52 newspaper articles (102 pages) in 5 French language newspapers with circulation in Algeria. The methodology was based in both practices of grounded theory and discourse analysis to study through the analysis of rhetoric the aspects of conflict, resistance and change in representations. Furthermore, this study regards representations as being historically based. Results showed that violence against women was conceptualized in terms of four contextualized thema, namely those of morality/immorality, justice/injustice, equality/inequality, and security/insecurity and one basic thema of modernity/tradition. Secondly I considered how these representations were based in the objective for the newspapers to inspire action by criticizing the status quo. I concluded by understanding that social representations are both context dependent and motivated processes which should be studied from both a historical and situational perspective. Furthermore, I suggested that research on violence should take on the objective to understand how others come to understand the violence which is happening around them.