Browsing by Subject "sosiaalinen tausta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Gerkman, Stefan (1999)
    Avhandlingen behandlar polisernas sociala bakgrund och sammansättning åren 1985 och 1995 utgående från ett statistiskt material. Utgående från den longitudinella datafilen som innehåller uppgifter om bland annat ekonomisk verksamhet och boendeförhållanden har Statistikcentralen för denna undersökning framställt två multidimensionella tabeller för åren 1985 respektive 1995. Båda tabellerna innehåller 183 456 celler. I materialet ingår alla sysselsatta i åldern 15-64 år från folkräkningarna år 1985 och 1995. Som variabler ingår personernas kön, ålder, yrke, bostadsort, födelseort samt den socioekonomiska ställningen för hushållats referensperson då personen var 10-14 år. Avhandlingen tillgodogör sig detta material för att ge en beskrivning av poliskåren en gedigen statistisk bakgrund. Innehållet i materialet har möjliggjort olika jämförelser. Ålderstrukturen för poliskåren i Finland har förändrats. Poliserna har blivit äldre dvs. medelåldern har stigit. Medelåldern har stigit mera än vad fallet är för gruppen sysselsatta i hela landet. Detta kan förklaras av att man i rekryteringsprocessen fäster vikt vid tidigare arbetserfarenhet. Kvinnorna är väl representerade bland de sysselsatta i dagens Finland. För polisens del är situationen en annan. De kvinnliga polisernas andel är fortfarande anspråkslös jämfört med deras kolleger i andra yrkesgrupper. De kvinnliga polisernas andel är också relativt blygsam jämfört med t.ex. de kvinnliga polisernas andel i Sverige. Gruppen sysselsatta i åldersgruppen 20-29 år hade en större tendens att vara bosatta på födelseorten än poliserna dvs. de sysselsatta har en större tendens att arbeta i sitt födelselän. Resultaten visar också att det finns fog för påståendet att polisernas tendens att arbeta i sitt födelselän ökar vid stigande ålder trots att det finns variationer länsvis. Situationen varierar också mellan de granskade tidpunkterna. Forskningsresultatet ger vid handen att det finns skillnader mellan polisernas och de sysselsattas socioekonomiska bakgrund i åldersgruppen 20-29 år i hela landet. Vid en granskning av resultaten för år 1985 kan det konsteras att poliserna till enstörre del kommer från familjer där referenspersonen är högre eller lägre tjänstemän än vad är fallet för gruppen sysselsatta totalt. Det kan konstateras att skillnaderna år 1995 minskat något. Polisernas socioekonomiska bakgrund varierar emellertid regionala. Poliserna kommer från regioner dit de i något skede återvänder. Poliserna har sin bakgrund i den medelklass de också som yrkeskår representerar.
  • Mäenpää, Elina (2007)
    Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on selvittää nuorten suomalaisten naisten avoliittojen homogamisuutta eli puolisoiden ominaisuuksien samankaltaisuutta. Toisena tavoitteena on tutkia, miten homogamisuus ja puolisoiden erilaiset ominaisuusyhdistelmät vaikuttavat liittojen siirtymiin eli avoparien erilleen muuttoon ja avioitumiseen sekä edelleen avioituneiden parien avioeroon. Puolisonvalinnan teoriat pitävät liitonmuodostuksessa keskeisinä joko yksilöiden määrättyjä ominaisuuksia ja sosiaalista taustaa, hankittuja ominaisuuksia kuten koulutustasoa, tai sukupuolten välistä työnjakoa eli naisen erikoistumista kotityöhön ja miehen erikoistumista palkkatyöhön. Samojen tekijöiden, jotka tuovat puolisot yhteen, voidaan ennustaa lisäävän liiton pysyvyyttä. Puolisoiden ominaisuusyhdistelmillä voi kuitenkin olla erilainen vaikutus avo- ja avioliittojen kestävyyteen: avoliitto voidaan katsoa puolisoiden hankittuja ominaisuuksia ja sosioekonomista tasa-arvoisuutta korostavaksi liittotyypiksi ja avioliitto puolestaan määrättyjä ominaisuuksia ja traditionaalista työnjakoa suosivaksi liittomuodoksi. Samalla perusteella voidaan myös ennustaa parien valikoituvan avoliitosta avioliittoon. Tutkimuksen aineistona on 11 prosentin otos Tilastokeskuksen ja sosiologian laitoksen yhteistyössä muodostamasta yksilötasoisesta ja pitkittäisestä Palapeli-rekisteriaineistosta. Tutkimuskohteena ovat vuosina 1966–1971 syntyneiden naisten vuoden 1996 tammikuussa voimassa olleet avoliitot (puolisonvalinnan analyysin N=5 667, selittävän analyysin N=5 414). Homogamiaa on tutkittu avoliiton alkaessa ja liittojen siirtymiä seurattu vuosina 1996–2003. Määrättyjä ominaisuuksia tutkimuksessa ovat puolisoiden ikä, äidinkieli, syntymäkunnan tyyppi, lapsuuden sosioekonominen asema ja lapsuuden perherakenne. Hankittuja ominaisuuksia kuvaavat koulutustaso, avioliittohistoria, pääasiallinen toiminta ja tulot. Liittojen siirtymiä selitettäessä tarkastellaan myös puolisoiden koulutustasojen muutoksia sekä työttömyyttä. Avoliittojen homogamisuutta tutkitaan puolisoiden ominaisuuksien ristiintaulukoilla, ristitulosuhteilla sekä korrelaatiokertoimilla. Puolisoiden ominaisuusyhdistelmien vaikutusta liittojen siirtymiin tutkitaan Coxin regressioanalyysilla. Avoliittojen puolisonvalinnassa esiintyi taipumusta homogamiaan kaikissa määrätyissä ja hankituissa ominaisuuksissa. Taipumus oli voimakkainta iässä, äidinkielessä ja koulutustasoissa. Iässä ja tuloissa esiintyi myös taipumusta valita puoliso hypergamisesti eli siten, että mies on liitossa vanhempi ja suurituloisempi. Homogamialla oli vain vähän vaikutusta avoparien avioitumiseen; vaikutus oli selvin lapsuuden sosioekonomisessa asemassa, jossa homogamia kasvatti avioitumista toimihenkilöperheestä tulevilla sekä maataloustaustaisilla yksilöillä. Avioituminen oli odotusten mukaisesti vähäistä epätraditionaalisilla pareilla, joissa naisen tulot olivat korkeat ja miehen matalat, ja kun miehellä oli runsaasti työttömyyttä ja naisella ei lainkaan. Myös miehen naista korkeampi ikä vähensi avioitumista. Määrättyjen ominaisuuksien keskeisyys avioliitoissa näkyi siten, että lapsuuden sosioekonomisen aseman mukainen homogamia pienensi eroriskiä avioliitoissa, muttei avoliitoissa. Myös kaupunkimaisuudeltaan erilaisissa kunnissa syntyneillä oli hieman suurempi eroriski avio- kuin avoliitoissa. Vastaavasti hankituista ominaisuuksista pääasiallisen toiminnan mukainen homogamia pienensi eroriskiä avopareilla, muttei aviopareilla. Kummassakin liittotyypissä sen sijaan koulutushomogamia pienensi ja naisen miestä korkeampi ikä kasvatti eroriskiä. Avioliitot näyttäytyivät avoliittoja traditionaalisempina siinä suhteessa, että avioliitoissa naisen korkeammat tulot kasvattivat ja miehen korkeammat tulot pienensivät eroriskiä. Sukupuolten suhteellisten asemien merkitys näkyi myös siten, että vaikka koulutustasojen kasvu pienensi eroriskiä sekä avo- että avioliitoissa, avioliitoissa pienennys oli suurin puolisoiden muuttuessa erilaisemmiksi miehen koulutustason kasvaessa enemmän ja vastaavasti pienin puolisoiden muuttuessa erilaisemmiksi naisen koulutustason kasvaessa enemmän. Naisen työllisyyden yhdistyminen miehen työttömyyteen kasvatti kuitenkin eroriskiä kummassakin liittotyypissä, ja perinteinen pääasiallisten toimintojen yhdistelmä, jossa mies on työllinen ja nainen muu tai tuntematon – usein kotityötä tekevä – pienensi eroriskiä odotusten vastaisesti vain avoliitoissa. Lisäksi kahdella aikaisemmin naimisissa olleella puolisolla oli korkea eroriski sekä avo- että avioliitoissa. Kahdella muussa kuin kahden vanhemman perheessä kasvaneella puolisolla oli kohonnut eroriski avoliitoissa, kun taas avioliitoissa sama vaikutus selittyi analyysin muilla tekijöillä. Homogamia äidinkielen suhteen ei edistänyt liittojen pysyvyyttä. Yksilön ominaisuuden vaikutus liittojen siirtymiin riippui usein puolison vastaavasta ominaisuudesta, ja teoriat avo- ja avioliittojen pysyvyyttä selittävien tekijöiden eroista saivat tutkimuksessa osittaista tukea.
  • Saikkonen, Soili (2000)
    Tutkielmani aihe on vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutukset lapsen koulutustasoon ja niissä tapahtuneet muutokset vuosina 1956–75 syntyneillä kohorteilla. Päätarkoituksenani on selvittää missä määrin ja minkälaisia muutoksia sosiaalisen taustan vaikutuksessa koulutustasoon on tapahtunut. Kuvailen myös sukupuolen, äidinkielen ja asuinalueen vaikutusta henkilön saavuttamaan koulutustasoon. Kuvailevien tulosten jälkeen elaboroin logistisella regressioanalyysillä taustamuuttujien vaikutusta sosiaalisen taustan ja koulutustason väliseen yhteyteen. Lopuksi tarkastelen tapahtuneiden muutosten suuruutta interaktioamallien avulla. Tutkimukseni perusjoukon muodostavat vuosina 1956–75 syntyneet miehet ja naiset, jotka asuivat Suomessa vuonna 1990. Rajasin aineistoa äidinkielen, asuinpaikan ja muiden taustatekijöiden perusteella. Rajausten jälkeen aineistoni koko on 146 734. Kaikki analyysit tehtiin erikseen miehille (N = 75 012) ja naisille (N = 71 722). Tutkielman aineistona on Tilastokeskuksen ja professori Tapani Valkosen tutkijaryhmän yhteistyössä muodostama rekisteriaineisto. Aineisto perustuu vuoden 1990 väestölaskentaan, mutta siihen on lisätty tietoja muista väestölaskennoista ja rekistereistä. Eri lähteiden tiedot on yhdistetty henkilötunnusten avulla. Rekisteriaineistosta on annettu käyttööni 11 prosentin otos tutkielmaani varten. Ylempien toimihenkilöiden lapset suorittivat huomattavasti enemmän ylioppilas- ja korkeakoulututkintoja kuin muut ryhmät. Seuraavaksi eniten tutkintoja suorittivat alempien toimihenkilöiden lapset. Vähiten ylioppilas- ja korkeakoulututkintoja suorittivat työntekijöiden ja sosioekonomisen aseman luokkaan muut kuuluvien lapset. Keskeiset tulokset olivat miehillä ja naisilla samansuuntaisia, lukuunottamatta yrittäjien ja maanviljelijöiden jälkeläisten ryhmää: sekä yrittäjien että maanviljelijöiden tyttäret suorittivat kaikilla koulutustasoilla huomattavasti enemmän tutkintoja kuin pojat. Tutkimukseni keskeinen tulos oli, että vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa edelleen voimakkaasti lapsen koulutustasoon, mutta sosiaalisen taustan mukaiset erot ovat pienentyneet korkeakoulututkinnon suorittaneisuudessa vuosina 1956–60 ja 1961–65 syntyneiden kohorttien välillä. Ylioppilastutkinnon ja jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osalta sosiaalisen taustan mukaiset erot pienentyivät vuosina 1956–60 ja 1961–65 syntyneiden kohorttien välillä, mutta kasvoivat hiukan nuorempien kohorttien välillä. Sosiaalisen taustan mukaisten erojen kasvu nuorempien kohorttien välillä johtui osittain yhteiskunnan toimihenkilöistymisestä. Ruotsinkieliset suorittivat enemmän tutkintoja kuin suomenkieliset, mutta vanhempien sosioekonomisen aseman vakiointi pienensi kieliryhmien eroja voimakkaasti. Myöskin alueiden väliset erot voitiin selittää suurelta osin sosioekonomisten rakenteiden eroilla. Sen sijaan kunnan kaupungistumisasteen mukaiset erot säilyivät samansuuntaisina vaikka sosioekonominen asema ja äidinkieli vakioitiin. Tärkeimpiä käyttämiäni lähteitä olivat vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutusta lapsen koulutustasoon kuvaavat suomalaiset ja ulkomaalaiset tutkimusraportit.