Browsing by Subject "sosiaalinen vertailu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Haapoja, Jesse (Helsingfors universitet, 2013)
    As the quantity of material available on the Internet grows, problems finding the right information at the right time may follow. Recommender systems have been created to tackle this problem. This study is centered on a collaborative filtering system for news and magazine articles called Scoopinion. Scoopinion collects behavioral information about the reading habits of the users with a browser plug-in. Collaborative filtering can also be called social filtering. Reasons for the use of online social filtering of news and magazine articles and the perceptions about the process of online social filtering are investigated. Analysis was conducted using grounded theory. Research material was interviews that were conducted to ten Scoopinion-users. Interviews were semi-structured. Interviewees were all native Finns. Their ages ranged from 25 to 34. The results of the data-driven analysis were linked to the prior literature on social influence and social comparison. Findings show that online social filtering of news and magazine articles is used to gain access to material that is somehow outside individual’s normal routines of news browsing, to avert possible information overload and for entertainment in situations, where one has nothing else to do. Individuals interact with the recommendation algorithm of the Scoopinion by suggesting magazines as possible sources of recommendations or simply by reading. The reading time that the service tracks was interpreted as showing interest, but it was stated that the algorithm cannot understand whether something is evaluated as important. When a recommendation can be tied to certain individual, the perceived expertise of the recommender on the topic of the recommended article handles affects how the receiver evaluates the recommendation. Lack of clear information about the way the Scoopinion’s algorithm works led to some misunderstandings. The recommendations the service offered were in some cases falsely thought to originate partly from the reading behavior of the user’s personal social network. The most central references: On recommender systems: Schafer, J. B., Frankowski, D., Herlocker, J., & Sen, S. Collaborative filtering recommender systems (2007). On social influence: Deutsch, M., & Gerard, H. B. A study of normative and informational social influences upon individual judgment (1955); Mason, W. A., Conrey, F. R., & Smith, E. R. Situating social influence processes: Dynamic, multidirectional flows of influence within social networks (2007). On social comparison: Festinger, L. A theory of social comparison processes (1954); Suls, J., Martin, R., & Wheeler, L. Three kinds of opinion comparison: The triadic model (2000). On grounded theory: Glaser, B. Basics of Grounded Theory Analysis: Emergence vs. Forcing (1992); Strauss, A., & Corbin, J. Basics of qualitative research. Grounded theory procedures and techniques (1990).
  • Auvinen, Eeva (2005)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan arviointi- ja kehityskeskuksia, sekä sitä miten niitä käytetään erilaisissa henkilöstöön liittyvissä arvioinneissa kuten henkilöstön kehittämistarpeiden arviointi. Arviointikeskuksissa käytetään usein apuvälineenä 360 asteen palauteanalyysiä. 360 asteen palauteanalyysi mahdollistaa arvioiden saamisen usealta henkilöltä arvioitavan henkilön ympäriltä, arvion antaa henkilö myös itse. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on ollut selvittää eroavatko ihmisten itsearviot muiden antamista arvioista, ja ovatko itsearviot muiden antamia arvioita parempia. Tarkoituksena on ollut myös selvittää parantuivatko ihmisten taidot kehityskeskuksen aikana. Aineisto tutkimukseen saatiin eräältä tietoliikennepalveluja tarjoavalta yritykseltä, joka käytti kehityskeskusta henkilöstönsä kehittämiseen. Aineisto on kerääntynyt vuosien 1999-2001 välillä kehityskeskusprosessin aikana. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään ensin arviointi- ja kehityskeskuksia. Seuraavaksi esitellään 360 asteen palauteanalyysiä arviointi- ja kehityskeskuksessa käytettävänä välineenä, ja sitä, kuinka sitä voidaan käyttää ihmisten välisen sosiaalisen vertailun tutkimiseen. Erityisesti keskitytään Simonin (1993) egosentriseen sosiaalisen kategorisoinnin malliin. Siinä ihmisten sosiaalinen vertailu on minäkeskeistä ja ihmisillä on taipumus nähdä itsensä parempana kuin muut. Tutkimuksen empiirisessä osassa muokataan kyseessä olevan organisaation kehityskeskuksessa käyttämää 360 asteen palauteanalyysiä pääkomponenttianalyysin avulla tähän tutkimukseen sopivaksi mittariksi. Pääkomponentin avulla saatiin viisi ulottuvuutta: toiminnan organisointi, kilpailuhenkisyys, itsensä kehittäminen, muiden kannustaminen ja yhteishengen luominen. Näillä ulottuvuuksilla tutkittiin eri arvioijien arvioiden välisiä eroja sekä kehityskeskukseen osallistuneiden henkilöiden parantuneita työsuorituksia. Vastaajaryhmien erojen tarkasteluun käytettiin keskiarvovertailuja varianssianalyysin avulla, ja parittaisten keskiarvovertailujen avulla tarkasteltiin ajassa tapahtuvaa muutosta. Tutkimuksen alkuoletuksena oli itsearvioiden olevan parempia kuin muiden antamien arvioiden, mutta tulokset eivät olleet oletuksen mukaisia. Itsearviot eivät eronneet muiden antamista arvioista. Oletusten vastaista oli myös se, että kehityskeskukseen osallistuneiden henkilöiden tulokset eivät parantuneet kehityskeskusprosessin aikana. Tärkeimmät tutkimuksessä käytetyt lähteet olivat erilaisia kansainvälisiä alan aikakausilehdissä julkaistuja artikkeleita.
  • Kortelainen, Verena (Helsingin yliopisto, 2017)
    Syömishäiriöt ovat tavallisimmin nuorilla naisilla esiintyviä mielenterveydenhäiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn häiriöitä. Syömishäiriöitä on perinteisesti tarkasteltu yksilöpsykologisia ja biologisia tekijöitä painottavasta psykiatrisesta näkökulmasta. Syömishäiriöiden sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyviä sosiokulttuurisia tekijöitä tutkimalla voidaan kuitenkin ymmärtää paremmin niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Länsimaisen laihuutta korostavan kauneusihanteen sisäistämisen on esitetty olevan yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Sosiaalinen vertailu on yksi sosiaalisen kognition prosesseista, joiden on esitetty välittävän laihuuden ihanteen sisäistämisen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välistä yhteyttä. Tässä pro gradu -tutkielmassa syömishäiriöiden sosiaalista ulottuvuutta tarkastellaan sosiaalisen vertailun teorian (Festinger, 1954) avulla. Teorian mukaan syömishäiriökontekstissa yksilö pyrkii selvittämään oman ulkonäkönsä tason vertaamalla itseään muihin. Vertailun seurauksena havaitaan eroja itsen ja usein itseä paremmaksi koetun vertailukohdan välillä. Syömishäiriöoireet ovat seurausta pyrkimyksestä kuroa havaittua eroa umpeen. Urheilijoilla esiintyy syömishäiriöoireita muuta väestöä enemmän. Syömishäiriöoireiden esiintyminen on liitetty erityisesti niin kutsuttuihin esteettisiin lajeihin. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin sosiaalisen vertailun prosesseja ja syömishäiriöoireiden esiintymistä suomalaisessa urheilukontekstissa; esteettiseksi lajiksi luokitellussa voimistelussa ja ei-esteettiseksi lajiksi luokitellussa lentopallossa. Tutkielman ensimmäinen tavoite oli selvittää, millainen sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välinen yhteys on voimistelijoilla ja lentopalloilijoilla. Tutkielmassa tarkasteltiin erikseen yleisen sosiaalisen vertailun taipumuksen sekä ylöspäin ja alaspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumuksen yhteyttä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Lisäksi tarkasteltiin, miten masennusoireiden esiintymisen vakioiminen vaikutti yhteyksiin. Tutkielman toinen tavoite oli selvittää, onko syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välisessä yhteydessä eroja voimistelussa ja lentopallossa. Tutkimuskysymysten tarkastelemiseksi suoritettiin kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto (N = 263) koostui vähintään 15-vuotiaiden naispuolisten voimistelijoiden ja lentopalloilijoiden vastauksista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, johon vastattiin anonyymisti. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Yleisen sosiaalisen vertailun taipumus, ylöspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumus ja alaspäin suuntautuvan kehoa koskevan sosiaalisen vertailun taipumus olivat positiivisessa yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen. Kaikki yhteydet säilyivät tilastollisesti merkitsevinä masennusoireiden esiintymisen vakioimisen jälkeen. Syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisen välisessä yhteydessä ei ollut eroja voimistelun ja lentopallon välillä. Tulosten perusteella sosiaalisen vertailun taipumus vaikuttaa olevan laajasti yhteydessä syömishäiriöoireiden esiintymiseen urheilukontekstissa. Tämä tukee käsitystä siitä, että yksilölliset erot sosiaalisen kognition prosesseissa saattavat selittää, miksi vain osalla naisista ja naisurheilijoista esiintyy syömishäiriöoireita laihuuden ihanteelle altistumisen seurauksena. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalisen vertailun prosessien muokkaamiseen perustuvien syömishäiriöiden preventio- ja interventio-ohjelmien suunnittelussa, joskin aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Syömishäiriöoireiden esiintymisessä tai sosiaalisen vertailun taipumuksen ja syömishäiriöoireiden esiintymisessä ei ollut eroa voimistelussa ja lentopallossa. On mahdollista, että syömishäiriöoireiden esiintyminen liittyy laajemmin urheilukulttuuriin, eikä näin ole vain esteettisten lajien ongelma.
  • Putus, Ilona (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten nuorten ja aikuisten kokemuksia siitä, millainen merkitys kännykällä on heidän sosiaalisen elämänsä yhteydessä. Tähän yhteyteen on määritelty yksilön arkinen sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalinen toimijuus ja sosiaalisuus muita kohtaan sekä yksilön ihmissuhteiden laatu. Merkitysten arvioinnissa on hyödynnetty puolestaan Ervin Goffmanin sosiaalisen vuorovaikutuksen teorioita, yksilön toimijuutta määritteleviä teorioita, Leon Festingerin sosiaalisen vertailun teoriaa sekä Bowlbyn kiintymyssuhdeteoriaa. Aihetta on tutkittu paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti kvantitatiivisista lähtökohdista, mutta kvantitatiivinen tutkimustieto ei varsinaisesti selitä sitä, miten tai miksi yksilöt ajattelevat kännykän käytön olevan yhteydessä sosiaaliseen elämäänsä. Siksi tämän tutkielman tavoitteena on antaa lisää selittävää ja yksityiskohtaista kvalitatiivista tutkimustietoa aiheesta. Tutkimusaineisto koostuu litteroidusta haastattelupuheesta, joka on kerätty kvalitatiivisen yksilö- ja ryhmähaastattelun metodeilla. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä on käytetty tulkitsevaa fenomenologista analyysia, jonka keskeisenä tavoitteena on yksilöllisten elämänkokemusten ja merkitysten psykologisen sisällön tunnistaminen ja tulkitseminen tutkimusaineistosta. Analyysin näkökulmaan on yhdistetty myös retorisen diskurssianalyysiin liittyvää kielenkäytön funktioiden tarkastelua, jolloin analyysissa huomioidaan myös yksilöiden kielenkäyttö eri merkitysten yhteydessä. Tällöin tarkastelu keskittyy siihen, miten haastateltavat asemoivat itsensä ja muut eri merkitysten yhteydessä ja millaisen vaikutelman he antavat itsestään ja toimijuudestaan kielenkäytön välityksellä. Aineiston avulla päädytään tulokseen, että haastateltavien kokemukset jakautuvat viiteen psykologiseen teemaan, joiden näkökulmasta kännykän käytölle määrittyy hyvin erilainen merkitys yksilön sosiaalisessa elämässä. Ensimmäisessä teemassa haastateltavat ilmaisevat selkeästi kielteisiä henkilökohtaisia kokemuksia kännykän käytöstä ja kokevat sen ensisijaisesti häiritseväksi välineeksi. Toisessa teemassa he puolestaan ilmaisevat myönteisiä henkilökohtaisia kokemuksia kännykän käytöstä ja kokevat sen ensisijaisesti tärkeäksi ja välttämättömäksi välineeksi. Kolmannessa teemassa haastateltavat kokevat kännykän käytön erityisesti jonkun tietyn kohderyhmän toimintana, jolloin sitä ei koeta merkitykselliseksi oman sosiaalisen elämän yhteydessä. Neljännen ja viidennen teeman yhteydessä haastateltavat kokevat kännykän käytön sekä omaan että kaikkien ihmisten sosiaaliseen elämään vaikuttavana toimintana, jolloin se määritellään joko yleisesti normaaliksi tai poikkeavaksi toiminnaksi. Analyysin avulla päädytään sellaiseen johtopäätökseen, että kännykällä voi olla nykyään samaan aikaan sekä positiivisia että negatiivisia merkityksiä yksilön sosiaalisessa elämässä. Positiiviseksi merkitykseksi voidaan tulkita se, että kännykän käyttö voi helpottaa yksilön sosiaalista toimijuutta ja oman kasvotyön hallintaa, jolloin se voi helpottaa yksilöä hallitsemaan omaa sosiaalista elämää. Negatiiviseksi merkitykseksi voidaan tulkita puolestaan se, että kännykän käyttö voi toisaalta myös liikaa määritellä ja hallita yksilön sosiaalista toimijuutta, jolloin se voi lisätä yksilön ahdistusta, epävarmuutta ja toiseuden tunnetta sosiaalista elämäänsä kohtaan.