Browsing by Subject "sosiaalisaatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Lappalainen, Merja (1999)
    Tutkielmassa on tarkasteltu vanhempien ja lasten välisen kiintymyksen merkitystä nuoren sosialisaatiossa ja elämäntavan muotoutumisessa. Aluksi tarkastellaan nuoruus käsitteenkehittymistä. Nuorisotutkimus käynnistyi toisen maailmansodan jälkeen. Sosialisaatioon liittyvät kysymykset ovat edelleen suurin yksittäinen teoreettinen viitekehys nuorisotutkimuksessa. Nuorten uskonnollisuus on ollut viimevuosina joidenkin tutkimusten kohteena, mutta nuorten mukanaolo uskonnollisissa yhteisöissä on varsin niukasti tutkittu alue. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostaa kaksitoista touko-kesäkuussa 1996 Kotkassa tehtyä teemahaastattelua, jotka suoritettiin parihaastatteluina uskovaisen ja ei-uskovaisen nuoren kanssa. Haastattelujen avulla etsittiin viitteitä seuraaviin ongelmiin: Kuinka kasvattajan ja kasvatettavan välinen tunneside vaikuttaa kasvatettavan nuoruuden elämäntapaan, ja onko vanhempien kasvatustyylillä merkitystä sen muotoutumisessa? Lisäksi etsitään viitteitä siihen, mikä saa nuoren kiinnittymään uskonnolliseen yhteisöön. Aineiston analyysi on kvalitatiivista sisältöanalyysiä. Haastattelujen perusteella aineisto jaettiin kolmeen kiintymystyyppiin Bowlbyn kiintymysteorian mukaan. Analyysissä tarkastellaan eri kategorioihin lukeutuvien nuorten maailmankuvaa, elämäntapaa ja yhteiskunnallista kiinnostusta. Tuloksena todetaan mm., että turvallisesti kiintyneillä nuorilla on usein samankaltainen elämäntapa ja maailmankatsomus kuin heidän vanhemmillaan. Heille uskoontulo on useimmiten kasvamista uskoon. Näyttää siltä, että tämän ryhmän nuoret eivät useinkaan tule uskoon muulla tavoin. Epävarmasti ja torjutusti kiintyneiden nuorten elämäntavat ja maailmankuva saattaa olla täysin erilainen kuin heidän vanhemmilla. Näistä kategorioista löytyy ne, jotka tulevat nuoruudessa uskoon. He hakevat uskoontulon kautta rakkautta, turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kavereiden kanssa. Elämäntavoissa on selviä eroja. Kenelläkään uskovaisista nuorista ei ollut suutelua enempää seksikokemuksia, kun taas ei-uskovaisista kaikki olivat olleet vähintään yhden partnerin kanssa sukupuolisuhteessa. Päihteiden käytössä erot olivat myös jyrkät. Uskovaiset kertovat olevansa täysin raittiita, toisin kuin ikätoverinsa. Vapaa-aikana molemmat tapasivat kavereita. Uskovilla nuorilla kavereiden merkitys korostuu, heidän elämäntapaansa vaikuttaa voimakkaasti seurakunnan voimakas opetus niidenkin nuorten kohdalla, jotka eivät ole saaneet kotona uskonnollista kasvatusta. Yhteiskunnallinen kiinnostuneisuus on kaikilla hyvin vähäistä. Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa ovat haastatteluaineiston lisäksi John Bowlbyn teokset: Parent-children. Attachment and Helthy 1988 ja The Making and Breakin of A Affectional Bonds 1979, sekä Mäki-Kulmala Airi: Nuoruus on nuoruus 1989 ja Pulkkinen Lea: Nuoret ja kotikasvatus 1984.