Browsing by Subject "sosiaaliset normit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Sandvik, Anna (2005)
    Pro gradu-avhandlingen är en etnografisk studie som handlar om charter som ett kulturellt system, som skiljer sig från vardagen. Chartern diskuteras å ena sidan genom dens karakteristiska drag och handlingsmönster av ritualer och ett inlärt koncept, och å andra sidan som en vecka borta från vardagen, där samhällets normer och sanktioner försvagas. På charter försvinner vissa normer, en del kommer till och vissa byts ut mot andra. Charterresenärerna har en annan kultur som aktualiseras utanför det normala och hemmets kultur, tid och omgivning. Undersökningens viktigaste material har varit fältanteckningar från ett fyra månader långt fält besök på Menorca, samt temaintervjuer med individer som arbetar på ön. I undersökningen har inte funnits några på förhand uppgjorda hypoteser, utan granskningen riktar sig på det undersökta fenomenets grundkaraktär och dess egenskaper. Som metodologisk utgångspunkt används ritualteorier och teorier om turism. Centrala begrepp i avhandlingen är ritualer, liminaltillstånd och normer. I avhandlingens empiriska del granskas chartern som en en-veckas semester där normerna och konventionerna försvagas och människorna börjar bete sig och klä sig på ett sätt de inte skulle hemma. I en skiljd del behandlas också chartern som ett kulturellt system, med ritualer, förväntningar och allmänna idéer för hur chartern skall vara, genom vilka man gör systemet klart och meningsfullt. I avhandlingen diskuteras framförallt charterresenärernas viktigaste ritualer och de S som sägs höra chartern till, nämligen sol, sand, hav (sea), sex, sprit och shopping. Ur resultaten framgår att charter är ett kulturellt system, något inlärt, med vissa komponenter och ritualer som hör till. Viktigt är att det är välorganiserat, med ett urval av restauranger, barer, stränder och saker att göra. Det är viktigt att det finns ett organiserat program hela veckan. Konceptet charter gör att man kan slappna av och bjuda på sig själv, och kanske släppa ut sitt andra jag. I och med att man är borta från vardagens normer och konventioner, kan man klä sig firare och också bete sig mera skämtsamt, sexuellt friare och kanske också barnsligare. Genom vissa ritualer, normer och allmänna idéer görs chartern värdefull. Den är speciellt värdefull eftersom den skiljer sig från vardagen.
  • Wright, Henna (Helsingin yliopisto, 2017)
    In all times and in every culture, there has been mutual consensus about the norms that define what kind of features has been seen feminine, masculine or gender neutral. The purpose of this research was to describe thru applied statistic methods what kind of features Finnish parents of 0-6-years-old children consider masculine, feminine of neutral in children's clothes. Besides this question the research aimed to reveal how children's clothing is considered to effect on the development of one's identity, what is parents' view on social norms and does one's age, education or residential area effect on how they view the gender aspect of children's clothes. The research was carried out as an internet survey in Mars 2017. The link to survey was shared on Facebook, in various kinds of parenting groups as well as on private users' walls. After the raw data was defines, the sample of participant was 2130. In the analysis both SPSS 24 and Excel were used as well as manual analyzing. The research data showed that most of the participants considered survey's clothes gender neutral, but still there were some clear features that were seen gendered. E.g. darker shades of blue and vehicles were associated with masculinity, whereas different shades of pink and floral prints were connected to femininity. Furthermore, the clothes connected primarily to femininity had higher percentage of feminine answers than what those connected primarily to masculinity had answers for masculine. The statements about social norm and identity development reviled that clothes are seen to effect on child's identity, though emphasising child's own will of choice. The answers also show that the traditional norms are recognised, but simultaneously it is evident that the outlook on them is on change. The underlying factors of the participants did not seem to have remarkable effect on how they viewed the clothes. Nevertheless, those participants with higher education or who lived in Uusimaa region were slightly more likely to consider clothes gender neutral than other participants of the survey. The theme for the research could be taken further thru many ways by changing the research frame, e.g. focusing on children's clothes of different age groups or on the models and patterns of children's clothes.
  • Miettinen, Topi (2006)
    Experiments suggest that communication increases the contribution of public goods (Ledyard, 1995) and also that people trade off the benefit of lying against the harm that they inflict on others (Gneezy, 2005). We construct a two-player model of pre-play negotiation that assumes the latter and implies the former finding. We call a strategy profile agreeable if an agreement to play accordingly would not be broken and if both players have an incentive to reach such an agreement. In a symmetric game with strategic substitutes, as the standard Cournot duopoly, the trading off of benefit and harm when lying implies that players' incentives to respect an agreement decrease with its efficiency. Such conflicts may be absent in symmetric games with (weak) strategic complements. In fact, in the linear public good game or the moral hazard in teams, an efficient agreement is agreeable if and only if any non-equilibrium action profile is agreeable. JEL Classification C72, C78, Z13.
  • Sorsa, Tiia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Societal norms guide the discussion on the transition to retirement. The norms dictate how and when one should retire and how one should spend retirement days. Norms are expressed in ways to speak about retirement, that is, in the narratives of retirement. The normative narratives guide individual choices and define who has retired successfully. If individual’s retirement does not meet the criteria described in the narratives, they may feel they have failed. In this Master’s thesis, the retirement narratives are searched from Finland’s largest online discussion forum Finland24, and the narratives are compared with the narratives found in previous studies. The data are the posts, mentioning the word retirement or pension, that were written on the forum between years 2001 and 2016. As the data consists of over 300 000 conversations threads, it is, first, thematically grouped using a machine learning method called Latent dirichlet allocation topic modeling. With the help of the model, it is possible to choose from the data only the conversations that contain relevant information on retirement narratives. Because computational topic modeling and internet’s big data have yet but few applications in the Social Science research, the second research question of the thesis is, how they can be applied in the research of this discipline. There is not yet consensus on the best practices of the method’s usage, hence the analytical choices made in this thesis are described in detail. An attempt is also made to develop the interpretation of the model’s results: a system is created for labelling the modelled topics and for finding the key themes among all the topics the model outputs. As a result of the modeling, five retirement specific themes were found from the forum: Social issues, Social security system, Social development, Retirement transition, and Life and feelings. Of these themes, Retirement transition was selected for the qualitative content analysis. The discussions within the theme reveal the typically normative nature of retirement discussion on the forum. What unifies the discussions is the view that choices and chances during career define how well one succeeds in retirement. This common narrative is called in the thesis the Retirement game. Before retirement, one has to work and pay pension payments. The most widely accepted reason for retirement is achieving pension eligibility age, and those who continue working after this are seen as cheating the game, threatening the younger workers. The winner of the game is the one who survives in paid work all the way to the pension eligibility age, manages to accumulate enough pension and enjoys their freedom to control how to use their time. By combining computational topic modeling and qualitative analysis, the thesis found retirement narratives that supplement the existing knowledge of them. The expressed norms were stronger in the discussion forum, but on the other hand, there were ways to retire that were completely against the norm. The results show that using similar data and methods it is possible to find new perspectives to existing scientific knowledge of Social Sciences’ research objectives. However, topic modeling and other computational methods require interdisciplinary expertise, and further research on their best practices and application possibilities is needed.
  • Helne, Tuula (2002)
    The focus in the debate on exclusion is often placed on excluded people and their assumed characteristics: passivity, deviance, helplessness. Less attention has been paid to the society that produces this discourse. This study aims to turn the focus away from the periphery and place it on the centre, on the context in which exclusion is construed as a social problem. It asks what 'the society of exclusion' is like. How does the society that has given rise to discourse on exclusion and that this discourse produces look like? The exclusion debate is understood as a diagnosis of our time, as a horizon for investigating its sore points. The sorest pertain to the issue of community and that of the disappearing social. Exclusion is more than a social problem: it is a problem of 'the social'. This approach has been influenced by French research. The perspective is relational: exclusion is seen to arise in relation to other people, society and its institutions. The study also draws on constructionism, particularly its critical branch. It takes the disputability of the concept of exclusion as its starting point and presumes that exclusion is not a social fact or state but something that is constantly reproduced by social discourses and mechanisms. These mechanisms are ideological, linked with governance. As discourses and politics are not detached from each other, it is appropriate to criticise discourses that legitimate otherness and scapegoating by essentialising excluded people. The goal is to increase the degrees of freedom of those defined as excluded. The exclusion discourse includes numerous paradoxes. Efforts are made to include excluded people within the sphere of society and its normality. The presumption is that community is something existent and unproblematic, which the very fact that we speak about exclusion undermines. Moreover, the discourse on exclusion lays down boundaries, weakening our sense of community. The genuineness of the efforts to include excluded people can be doubted. Nor is the attitude towards the community building of the excluded positive. The concept of exclusion was brought into use as there was a need for a concept that describes processes. Nevertheless, excluded people are localised socially, spatially and symbolically. They are located in the periphery or beyond it, in a moral and spatial otherness. Drawing boundaries is, however, becoming increasingly problematic nowadays, as more and more positions are becoming uncertain. The fact that excluded people are described as passive individuals supports policies in which public policy is replaced with activation efforts. The discourse joins the trends that have undermined faith in social insurance and contributed to the shift towards neoliberal private prudentalism. Society is increasingly governed by individualisation. However, in order for a society to be a society, both a sense of community and a language for it are needed. The exclusion discourse is also aiming at these, but its language may not be ideal for the purpose. The book consists of a summary and five articles.
  • Hissa, Pinja (2006)
    Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta maallikoiden käsityksiä terveydestä, terveyden ylläpitämisestä ja sairastumisesta sekä tulkitaan näitä käsityksiä terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyvien prototyyppien avulla. Sairastuminen voi olla joko fyysistä tai psyykkistä. Terveyskäsitysten ajatellaan sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti olevan yksi versio todellisuudesta. Tutkimus kytkeytyy kulttuurintutkimukseen, sillä käsitysten oletetaan olevan kulttuurisesti yhtenäisiä sekä ajassa ja paikassa muuttuvia. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty eräässä Pohjanmaan rannikkokaupungissa vuonna 2001. Tutkimukseen osallistui 29–66-vuotiaita suomenkielisiä miehiä ja naisia yhteensä 75. Teemahaastattelut sisälsivät viisi terveyteen, terveenä pysymiseen, sairastumiseen, yksilön vastuuseen ja tunteiden ilmaisuun liittyvää kysymystä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen teorian periaatteiden mukaisesti. Tutkimustulokset osoittavat, että terveys ja sairastuminen ovat moniselitteisiä haasteita. Käsitysten mukaan terveyttä edistävät ja osaltaan voivat haitata yksilön psykofyysissosiaaliseen kokonaisuuteen liittyvät osa-alueet – henkinen, sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi. Näiden osa-alueiden tulisi olla tasapainossa keskenään, jottei terveys vaarantuisi. Myös postmoderni yhteiskunta on käsitysten mukaan terveyteen vaikuttava tekijä, sillä tietoisuus terveydestä on lisääntynyt ja samalla terveyden arvostus on kasvanut. Terveyteen katsotaan olevan mahdollista vaikuttaa monella tapaa, vaikka on myös olemassa asioita, joihin vaikuttaminen on mahdotonta. Elämä postmodernissa yhteiskunnassa ei aina ole helppoa, mikä saattaa johtaa sairastumiseen. Käsitysten ja niiden luokittelun perusteella muodostui viisi erilaista prototyyppiä, jotka ovat positiivisesti arvotetut "terveenä pysyvä" ja "hyvä sairastaja" sekä negatiivisesti arvotetut "sairastuva uhri", "liiallinen nautiskelija" ja "sairauksien hyödyntäjä". Prototyypit ilmaisevat tiivistetysti terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liitettyjen ihmistyyppien tyypillisimmät ominaisuudet. Käsitysten perusteella voidaan todeta, että haastateltujen edustamassa kulttuurissa on olemassa terveyden ja terveellisten elämäntapojen mukainen sosiaalinen normi, jota parhaiten kuvaa terveenä pysyvä prototyyppi. Terveyden sosiaalisen normin mukainen elämä on käsitysten perusteella kohtuullisuuden periaatteen mukaista, kontrolloitua, tasapainoista ja vastuunsa kantavaa. Tällöin ihmisen ajatellaan pysyvän terveenä. Tällainen terveyden sosiaalinen normi on yksi versio todellisuudesta – se on suurimman osan jakama ihanne, joka ei aina ole kovinkaan yhteneväinen käytännössä eletyn elämäntavan kanssa. Haastateltujen terveyskäsitykset osoittautuivat suurelta osin samanlaisiksi aiemmin eri kulttuureissa toteutettujen terveyskäsityksiä tarkastelleiden tutkimusten tulosten kanssa, mutta erojakin löytyi. Esimerkiksi uskonnollisuutta, jota aiemmissa tutkimuksissa on pidetty tärkeänä terveyden kannalta, eivät maininneet tämän tutkimuksen haastateltavat käsityksissään lainkaan.
  • Konkka, Jyrki (1999)
    The study focuses on collective rationality in the behavior of rational agents. The starting point is, however, at the individual rationality as an explanatory basis. In general rationality is considered as a guiding and explanatory principle from the point of view of the optimal use of resources. For instance, the model of maximizing the expected utility (= EU) provides the required basis. However, the notion of collective rationality does not reduce without a residual to the notion of maximizing the EU. If it were, the introduction of collective rationality would be would be redundant in the other than clarifying sense. In other words, collective rationality would be epiphenomenal. A closer study, however, reveals that collective rationality has certain irreducible functions. For instance, it corrects the problems of unsatisfactory and indeterminate resolutions with which rational individuals in separation would be unarmed. Hence, although the explanatory strategy of the study is in part reductive, its basic ideology is essentially non-reductive. This ambivalent feature of the study is reasonable in virtue of its subject matter. Collective rationality is expressed in terms of social habits, practices and norms. I will show that the standard game theoretical notions are inadequate in explicating all social behavior that can be attributed as rational, and they do not capture as such collective rationality expressed by the social habits. Especially, the notion of rational choice does not correctly describe the behavior of following norms, practices and rules. Instead the corresponding behavior is better described in virtue of conforming and mutually expecting conformity to a given practice. The standard solution concept, equilibrium, is substituted by a notion of 'path'. Instead of making choices that enforce equilibria the agents are conforming to a prevailing practice, and this conformity enforces a path that in turn yields suitable expectations for the future course of action. The conformity and the mutual expectations for conformity describe a social interaction situation that I will call the 'FUNK GAME'. In the funk games, and in collective rationality in general, the emphasis is on the indirect maximization of the EURational agents aim at satisfying the mutual expectations and primarily coordinating their actions, even though the maximization of the EU is at the core of rational behavior. The point of view of emphasizing the collective rationality leads us into an important constraint. Namely, the skills and capacities of the agents are limited. Especially, rationality is essentially incomplete. My study takes a hold on the collective action, its problems and e.g. free riding quite in a new light. For instance, free riding is at the first time provided with a satisfactory explication from the point of view of the rational agents. This is possible only if individual and collective rationality can be seen with an eligible coexistence with each other. And such a picture can be provided in terms of the funk games.
  • Ahtee, Kaisa Elina (2007)
    Tutkielma käsittelee korkeasti koulutettujen työssäkäyvien naisten elämää Delhissä. Vaikka naisia yhdistää nimenomaan työssäkäynti, tutkielma ei tarkastele niinkään heidän suhdettaan työhön, vaan sitä, miten he ymmärtävät intialaisen naiseuden ja miten he toteuttavat sitä omassa elämässään. Intiassa naiset symboloivat perinteisiä arvoja ja intialaisuutta. Varsinkin yläluokkaisten naisten rituaalinen puhtaus ja sen edellyttämä kotona pysyminen on nähty tärkeäksi. Naisten ollessa kodin ulkopuolella heidän nähdään samalla astuvan pois siitä roolista, joka heille on kulttuurissa varattu. Talouskasvu vaikuttaa siihen, että yhä useampi nainen kuitenkin hankkii koulutuksen ja jatkaa työssäkäyntiä myös avioitumisen jälkeen. Ryhmä, jota tutkielma käsittelee on Intiassa kuitenkin varsin marginaalinen. 2,4 % intialaisista naisista on korkeakoulututkinto ja ainoastaan 0,6 % naisista omaa korkeakoulututkinnon ja käy töissä. Useimmat naiset jäävät tutkinnon suoritettuaankin kotirouviksi. Tutkielma pyrkii vastaamaan kahteen kysymykseen. Ensinnäkin siihen, miten naisten työssäkäynti vaikuttaa heidän toimintaansa työn ulkopuolella ja toisaalta kohdistuuko naisiin ristiriitaisia odotuksia ja miten naiset toimivat, jos näitä ristiriitaisia odotuksia heihin kohdistuu? Tutkimus perustuu lähes viiden kuukauden mittaiseen kenttätyöjaksoon Delhissä. Vain neljännes haastatelluista naisista oli kotoisin Delhistä, sillä kaupunkiin muuttaa jatkuvasti paljon ihmisiä opiskelupaikan tai työnperässä. Tämän johdosta varsinkin naimattomien naisten elämää määrittää paljolti se, että he elävät erossa perheestään ja suvustaan. Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle antaa toimijuuskeskustelu (agency). Toimijuuskäsitteen avulla on mahdollista tarkastella sitä, miten kulttuurin rakenne määrittää naisten elämää ja toisaalta miten he itse muokkaavat rakennetta tai palauttavat sen ennalleen. Aineiston analysointi perustuu Tuula Gordonin (2005) luokitteluun toimijuuden tunnosta ja toimijuuden vaikutuksista. Tämän erottelun avulla naisten voi nähdä toimivan usein myös konventionaalisesti ja yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti, mutta toiminnan voi lukea, toimijuuden tuntoon viitaten, toimijuudeksi. Naisten ei voida nähdä toimivan missään elämänvaiheessa avoimesti yhteiskunnan normatiivisista säännöistä poiketen ja siten tutkimuksessa tullaan johtopäätökseen, että korkeasti koulutettujen naisten toiminta jää usein piiloon. Syyt huomiotta jäämiseen ovat naisten siviilisäädystä riippuen kahdenlaisia. Itsellisillä, naimattomilla naisilla toimijuus ilmenee naisten liminaalisuudesta johtuen kulttuurin rakenteen ulkopuolella. Aviovaimojen toimijuus jää puolestaan huomiotta siksi, että se on struktuurin mukaista ja tapahtuu henkilökohtaisella tasolla eikä sitä siksi yleensä katsota merkittäväksi. Esimerkkien avulla tutkielma osoittaa, miten naiset liikkuvat kulttuurin antamissa rajoissa kuitenkin aktiivisesti toimien ja neuvotellen itselleen mieluisan tilanteen.