Browsing by Subject "sosiaalitoimi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Korpela, Tuija; Heinonen, Hanna-Mari; Laatu, Markku; Raittila, Simo; Ylikännö, Minna (Kela, 2020)
    Teemakirja
  • Häyhä, Jaana (2007)
    Pro gradu –tutkielmassani tarkastelen Työvoiman palvelukeskus LYHDYN toimintaa. Lyhty on Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen työvoimatoimiston ja Kelan yhteinen palvelupiste, jossa puolet työntekijöistä on kaupungin ja puolet työhallinnon virkailijoita. Kelan virkailija on tavattavissa Lyhdyssä päivän viikossa. Tutkimustani olen taustoittanut tarkastelemalla sosiaalitoimen ja työhallinnon välisiä tehtävien yhtymäkohtia, tehtävien jakoa ja yhteistyötä aina viime vuosisadan alusta alkaen tähän päivään asti. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millaisia Lyhdyn asiakkaat ovat, mitä eri toimijat ovat odottaneet Lyhdyn palvelulta, saadaanko sosiaalitoimen ja työhallinnon yhteistyöllä työskentelyyn lisäarvoa, ja jos saadaan millaista hyötyä moniammatillisesta työstä on. Lisäksi olen selvittänyt sitä, millaisia ongelmia yhteistoiminnassa on esiintynyt. Tutkimustani varten haastattelin kolmea sosiaalitoimen edustajaa ja kolmea työhallinnon edustajaa. Osa haastatelluista työskentelee Lyhdyssä, osa on Lyhdyn ohjausryhmän jäseniä. Haastattelut muodostivat tutkimukseni pääaineiston. Haastattelujen lisäksi keräsin paikallislehdissä julkaistut Lyhtyä koskevat lehtiartikkelit, joista osaa olen käyttänyt tutkimuksessani antamaan kuvaa siitä julkisesta keskustelusta, mitä palvelukeskustoiminnasta Lahden alueella on käyty. Työvoiman palvelukeskus Lyhdyn asiakkaista suurin osa on pitkäaikaistyöttömiä ja moniongelmaisia. Työttömyyttä on monilla takana jopa 10-15-vuotta. Lisäksi suurella osalla asiakkaista on työttömyyden lisäksi fyysisiä, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia ongelmia. Yleisimpinä ongelmina ovat mielenterveyden ongelmat sekä päihdeongelmat. Eri tahojen odotukset Lyhdyn toiminnalle poikkeavat toisistaan. Lahden kaupungin päättäjistä suuri osa odottaa Lyhdyltä asiakkaiden nopeaa työhön ohjaamista. Työhallinnon päättäjien mielestä Lyhdyn tehtävä on kartoittaa asiakkaan ongelmat ja jos mahdollista, poistaa työllistymisen esteet. Jos esteitä ei voida poistaa, tulisi asiakas siirtää sosiaalitoimen asiakkuuteen. Emotoimistojen virkailijat sekä sosiaalitoimessa että työhallinnossa odottavat asiakkaiden ongelmien ratkeavan Lyhdyssä niin, että asiakas ei enää palaa takaisin emotoimiston asiakkaaksi. Lyhdyn virkailijoiden kokemusten mukaan moniongelmaisten asiakkaiden palvelu on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii yksilöllisiä ratkaisuja ja aikaa. Tuloksina virkailijat itse näkevät työllistymiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi myös elämänhallintaan liittyvät ”pienet askeleet”. Palvelukeskuksen toiminnan hyötynä on muun muassa se, että asiakas saa lähes kaiken tarvitsemansa palvelun yhdestä pisteestä. Asiakkaalla on palvelukeskuksessa omat nimikkovirkailijat, jotka suunnittelevat asiakkaan kanssa etenemispolkua työmarkkinoille sekä ovat käytettävissä ja tukemassa asiakasta koko palveluprosessin ajan. Virkailijoille on kehittynyt moniammatillinen työskentelytapa palvelukeskustoiminnan aikana. Toisen työstä on opittu työskentelytapoja ja ennen kaikkea on opittu näkemään omaa työtä myös toisen ammattikunnan näkökulmasta. Työtä kehittäessään virkailijat ovat myös saaneet merkittävästi laajennettua yhteistyöverkostoa. Lyhdyn toiminnan kehittämiskohteita ovat edelleen muun muassa asiakkaaksi ohjaamisen kriteerien selventäminen, asiakasprosessin kesto, tulosten mittaaminen ja yhteisen tietojärjestelmän kehittäminen.
  • Alhovuori, Hannu (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan sosiaalitoimessa, työvoimatoimistossa ja Kansaneläkelaitoksessa työskentelevien viranhaltijoiden kokemuksia virastojen välillä tapahtuvasta yhteistyöstä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten eri viranhaltijat toimivat yhteistyössä pyrkiessään auttamaan asiakasta saamaan tarvitsemansa palvelu. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia vaikutuksia viranomaisten välisellä yhteistyöllä on asiakkaaseen. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty teorioita tiimien välisestä toiminnasta. Tutkimusaineistona on käytetty yhteensä seitsemän eri asiantuntijan haastattelua, jotka toimivat mainituissa kolmessa virastossa. Lisäksi aineistona on käytetty Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomusta. Aineisto on analysoitu käyttämällä sisällön analyysiä, sekä yhdistämällä tulokset tutkijan omaan autoetnografiseen lähestymistapaan. Tutkimustulosten mukaan viranhaltijoiden välinen yhteistyö on pääsääntöisesti toimivaa. Yhteydet viranhaltijoiden välillä syntyvät yleensä toisen viraston ylläpitämien nettisivujen kautta. Lisäksi käytössä on joitakin virastoille yhteisiä tietojärjestelmiä, joiden avulla tiedonsiirto tapahtuu. Joissakin tapauksissa viranhaltijoiden välille on rakentunut suoria henkilökohtaisia yhteyksiä, joiden avulla viranhaltijat hoitavat asiakkaidensa asioita. Tiedonsiirto ja päätöksenteko ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, mikä johtuu yhteisten toimintatapojen ja käytäntöjen puutteellisuudesta. Tämä aiheuttaa tehottomuutta ja päällekkäistä työtä, viranhaltijoiden turhautumista ja kokemuksen yhteistyön joustamattomuudesta. Joissakin tapauksissa asiakkaalle ei pystytä järjestämään riittävää tukea, tai hän ei muuten saa tarvitsemaansa palvelua.