Browsing by Subject "soveltaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Hahtola, Kauko (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Mäkelä, Jouko (Suomen metsätieteellinen seura, 1968)
  • Riihinen, Päiviö (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Qvarnberg, Ville Erik (Helsingfors universitet, 2013)
    Valtion uudet palkkausjärjestelmät ovat olleet yksi keskeisimmistä valtiosektorilla tapahtuneista uudistuksista viimeisten vuosikymmenten aikana. Tutkielmassa kyseinen uudistus on sidottu osaksi laajempia NPM- tyyppisiä uudistuksia, joilla kaikilla on pyritty ennen kaikkea tehostamaan julkisen sektorin toimintaa. Kuitenkin kaikkiin uudistuksiin, myös tutkielmani kohteena olevaan, liittyy aina joitakin ongelmia, jotka vaikuttavat uudistusten käytännön toimivuuteen ja jossain tapauksissa estävät myös niiden soveltamisen alkuperäisten ideoiden mukaisesti. Tutkielmassa tarkastellaankin, kuinka hyvin kolme valtiosektorin organisaatiota pystyvät todellisuudessa noudattamaan omia ohjeitaan uusista palkkausjärjestelmistä. Tutkielmassa verrataan organisaation omia ohjeita uusista palkkausjärjestelmistä organisaation työntekijöiden näkemyksiin niiden käytännön soveltamisesta. Tutkielman varsinaiseksi tutkimuskysymyksenä onkin se, kuinka organisaatioiden omien ohjeiden pohjalta toimivat palkkausjärjestelmät ja haastateltavien kokemukset niiden käytännön soveltamisesta eroavat toisistaan? Tutkielman teossa ei käytetty vahvoja yksityiskohtaisia hypoteeseja tietyistä ongelmista, vaan oletettiin yleisellä tasolla, että joitakin poikkeamia ohjeiden ja järjestelmien soveltamisen välillä saattaisi esiintyä. Tutkielmassa on pyritty tuomaan yksityiskohtaisesti esille, miten organisaatioiden omat ohjeet ja säännöt eroavat siitä todellisuudesta, jonka organisaatioiden työntekijät kohtaavat jokapäiväisessä työssään. Poikkeamat vaikeuttavat ja estävät uusien palkkausjärjestelmien toimivuuden niiden alkuperäisen toimintaidean mukaisesti, minkä mukaan henkilökohtainen palkka määräytyisi tehtävien vaativuuden sekä henkilökohtaisen suoriutuvuuden perusteella. Tutkielmassa ei ollut tarkoitus ottaa kantaa siihen ovatko uudet palkkausjärjestelmät ylipäätänsä soveltuvia valtiolle, eikä siihen sisältyykö uusiin palkkausjärjestelmiin enemmän ongelmia verrattuna vanhaan palkkausjärjestelmään. Tutkielman aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelun ja avoimen haastattelun välimuotoon sijoittuvaa haastattelutyyppiä. Toisen keskeisen aineiston osan muodostivat organisaatioiden omat ohjeet. Tutkielman kohdeorganisaatioina käytettiin kolmea valtiosektorin organisaatiota. Tulokset tutkielmaan varten haastateltujen välillä olivat keskenään hyvinkin yhtenäisiä. Tutkielman tuloksia verrattiin myös aihetta aikaisempaan käsitelleeseen tutkimukseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkielman tulokset olivat hyvin samankaltaisia myös aikaisemman tutkimuksen kanssa. Tutkielma toi lisäksi esille joitakin muita poikkeamia, joita tutkielmassa käsitelty aikaisempi tutkimus ei ollut tuonut esille. Tutkielman perusteella keskeiset poikkeamat ja ongelmat liittyivät ennen kaikkea henkilösuhteisiin, arviontien kohteena olevien töiden ymmärtämiseen, tavoitekeskiarvojen käyttöön, vanhan palkkausjärjestelmän vaikutukseen uusien palkkausjärjestelmien käytön aikana, pisteiden väliseen siteeseen, takuupalkan käyttöön, rahan puutteeseen sekä pisteiden laskematta jättämiseen. Kaikki ongelmat ja poikkeamat vaikuttivat haastateltavien mukaan uusien palkkausjärjestelmien toimivuuteen negatiivisella tavalla.
  • Järveläinen, Veli-Pekka (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Käyhkö, Ulla-Riitta; Pölönen, Ismo; Grönlund, Elisabeth (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 18/2007
    1.9.2006 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä toimivalta päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) soveltamisesta yksittäistapauksissa siirtyi ympäristöministeriöltä alueellisille ympäristökeskuksille. Julkaisussa analysoidaan uudistunutta lainsäädäntöä sekä ympäristöministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten aikaisempia päätös- ja lausuntokäytäntöjä YVA-menettelystä yksittäistapauksissa tehtävien päätösten laadun ja yhtenäisyyden edistämiseksi. Aikaisempien soveltamiskäytäntöjen osalta tarkastelukohteena ovat ympäristöministeriön ja alueellisten ympäristökeskusten vuosina 1994–2006 tekemät YVA-menettelyn soveltamisratkaisut (yhteensä 318 kpl). Selvityksessä analysoidun aineiston perusteella YVA-menettelyn tapauskohtaista soveltamista koskevien käytäntöjen kehittämistarpeet koskevat erityisesti soveltamisharkinnan sitomista tarkemmin YVA-lainsäädännössä tarkoitettuihin harkintakriteereihin, perustelujen kattavuutta, eri hankkeista aiheutuvien yhteisvaikutusten ja hankkeen vaikutuksiin liittyvien epävarmuuksien huomioonottamista sekä vaikutusten merkittävyyden kokonaisvaltaista tarkastelua.