Browsing by Subject "spektrianalyysi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Raivio, Matti-Mikael (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan analogisten miksaustyökalujen ja niitä mallintavien digitaalisten ohjelmistoliitännäisten välisiä eroavaisuuksia käyttötarkoituksen ja soinnin suhteen. Tutkimuskohteena ovat 1176- ja LA-2A-kompressorit, tarkemmin niiden analogiset laitteet ja niitä mallintavat digitaaliset ohjelmistoliitännäiset kahdelta eri valmistajalta. Teksti rakentuu analogisen soinnin ja sen mallintamisen ympärille vastaanoton näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää minkälainen rooli kyseisillä kompressoreilla on nykypäivän studiotyöskentelyssä. Lähteenä käytetään aiempia tutkimuksia, alan tutkimuskirjallisuutta ja tutkimuskohteiden käyttöohjeita. Tutkimusmenetelmät jakaantuvat subjektiivisiin haastatteluihin ja kuuntelukokeisiin sekä objektiiviseen spektrianalyysiin. Haastattelut käsittävät kompressoreihin liittyviä kokemuksia ja ajatuksia käytön näkökulmasta. Kuuntelukokeet ja spektrianalyysi tarjoaa tietoa kompressorien tuottamista soinneista ja niiden välisistä eroavaisuuksista. Tutkimusaineisto koostuu miksaajien haastatteluista ja tutkimusta varten tuotetuista ääninäytteistä. Ääninäytteet on käsitelty tutkimuksessa esiintyneillä kompressoreilla ja niitä vertaillaan keskenään spektrianalyysin ja kuuntelukokeiden avulla. Tulokset osoittavat, että analogisia kompressoreita ja niitä mallintavia liitännäisiä käytetään rinnakkain ja molempia arvostetaan omista lähtökohdistaan. Analogisten kompressorien sointia pidetään tavoittelemisen arvoisena, mutta soinnin identtisyyttä niitä mallintavissa liitännäisissä ei koeta välttämättömänä. Käyttöliittymän identtisyys koetaan kuitenkin oleellisena. Eroavaisuuksia löytyy, mutta ne ovat vaikeasti havaittavissa ja kuultavissa. Toisissa ääninäytteissä ja kompressorimalleissa eroavaisuudet kuuluvat selkeämmin kuin toisissa. Mieltymykset ovat pääasiassa subjektiivisia, eikä kokonaisvaltaisia johtopäätöksiä voi tehdä.
  • Taipalus, Katja (2005)
    Tässä lisensiaatintyössä kartoitetaan rationaalisten kuplien olemassaoloa niin USA:n kuin Suomenkin osakemarkkinoilla erilaisia yksikköjuuriperusteisia testejä hyödyntäen. Perinteisen osinko/hinta-suhteen logaritmin yksikköjuurta testaavan menettelyn lisäksi käytämme myös spektri-analyysiä kuplatilanteiden testaamiseksi, sillä jälkimmäinen menettely mahdollistaa ajallisesti lyhyempien periodien tarkastelun. Molempien testien tulokset ovat samat: Niiden mukaan rationaalisia kuplia on ollut sekä kotimaan, että USA:n osakemarkkinoilla. Edellisten testien lisäksi kehitämme vielä uuden, osinko/hinta -informaatioon perustuvan menetelmän, joka pystyy kuukausitasolla indikoimaan, ovatko markkina-arvostukset karkaamassa fundamenttien oikeuttamilta tasoiltaan. Ensimmäisten tulosten valossa tämän menetelmän tulokset vaikuttavat varsin lupaavilta.
  • Kuoppala, Jaana (Helsingin yliopisto, 2017)
    Laulamisen tyyli vaihtelee musiikinlajista ja kulttuurista toiseen. Lauluäänestä on kuitenkin määriteltävissä ominaisuuksia laulutyylistä riippumatta, vaikka lauluäänen laadun määritelmä onkin sidoksissa estetiikkaan ja sosiaalisiin käytäntöihin. Kuunteluanalyysiä ja akustista analyysiä käytetään paljon lauluäänen tutkimuksessa mutta toistaiseksi ei ole kuitenkaan muodostunut selkeää kokonaiskuvaa siitä, miten ne voitaisiin yhdistää luotettavaksi arviointimenetelmäksi, jolla voitaisiin tukea sekä terveen että tavoitellun tyylin mukaista äänenkäytön opettamista ja seurata lauluäänen ja -taidon kehittymistä. Tutkimukseni tavoitteena on saada käsitys siitä, miten muissa kuin studio-olosuhteissa äänitetyssä heterogeenisessä aineistossa kuuntelulla arvioitavissa olevat ominaisuudet heijastuvat akustisissa tekijöissä. Toisaalta tavoitteena on ollut kehittää alustavasti sellaista menetelmää, joka soveltuu lauluäänen laadun arviointiin musiikin lajityypistä ja laulutyylistä riippumatta. Aineistona on 45 soololaulunäytettä Alan Lomaxin johdolla kootusta Cantometrics-oppiaineistosta. Näytteet edustavat perinnemusiikkia eri puolilta maailmaa. Laulajista naisia on 23 ja miehiä 22. Naisista äänityypiltään sopraanoiksi tulkittavia on 18 ja miehistä baritoneja 13. Analyysimenetelminä käytin kuuntelu-, akustista ja tilastoanalyysiä. Kuunteluanalyysissä arvioin lauluäänestä 19 eri ominaisuutta: sävelkorkeutta, äänen voimakkuutta, sijoitusta nasaalisesti, kurkkuun ja taakse, tekstin selkeyttä, alukkeita, kiinteyttä, karheutta, puristeisuutta, paineisuutta, metallisuutta, sointia, sävelpuhtautta, sävelten tasaisuutta, vibratoa, tukea sekä kokonaisvaikutelmaa laadusta ja taidosta. Akustisessa analyysissä määritin perustaajuuden, äänenpainetason, äänenpainetason eron, perustaajuuden huojunnan, äänenpainetason huojunnan ja signaali-kohinasuhteen sekä keskiarvospektrin muodon ja laulajan formantin. Tutkittavien tekijöiden suhdetta toisiinsa arvioin faktorianalyysillä sekä lineaarisella ja logistisella monimuuttujaregressiolla. Keskiarvospektrin muotoa mallinsin lineaarisella, logaritmisella, eksponentiaalisella sekä toisen ja kolmannen asteen polynomisella käyrällä. Ikä, sukupuoli ja äänityyppi ovat yhteydessä suureen osaan sekä lauluäänen ominaisuuksia että akustisia tekijöitä. Faktorianalyysissä erottuu lauluäänen ominaisuuksista kuusi faktoria: voima, taito, laatu, puristeisuus, tuki ja sijoitus. Laulajan formantti on tunnistettavissa 11 keskiarvospektrissä. Monimuuttujamalleissa metallisuus liittyy äänenpainetasoon, nasaalinen sijoitus äänenpainetason eroon, sointi ja voima perustaajuuden huojuntaan, sävelkorkeus ja tekstin selkeys äänenpainetason huojuntaan sekä tuki signaali-kohinasuhteeseen. Keskiarvospektrin muototyyppejä on erotettavissa neljä. Lauluäänen ominaisuuksista keskiarvospektrin muotoa selittävät voimakkuus, tekstin selkeys, sointi ja vibrato. Saamani tulokset ovat suurimmaksi osaksi samansuuntaisia kirjallisuudessa esitettyjen tulosten kanssa. Tutkimukseni perusteella uskon, että universaalin lauluäänen mittarin tavoitteleminen on mielekästä ja myös mahdollista kehittää.