Browsing by Subject "spoken language"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Stjernvall, Minna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää oppilaiden epäröinnin vaikutusta opettajien yläkoulun englannin suullisen kokeen arviointiin. Tutkimuksen teoriaosuudessa kartoitetaan kommunikatiivisen kompetenssin osatekijöitä sekä kielen testausta ja arviointia. Lisäksi käydään läpi suullisen kielitaidon arviointia Suomessa eurooppalaisen viitekehyksen (2001) ja peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (2014) kautta sekä käydään läpi suullisen kielikokeen tehtävätyyppejä. Epäröinnin luokittelutavoista tämän tutkimuksen tarkoituksiin valikoitui Hieken (1981) laatima luokitus. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen ääneenajattelumenetelmää. Seitsemälle englanninopettajalle näytettiin videonauhoitus (HY-Talk projektin aineistosta) kahdesta englannin suullista koetta suorittavasta yläkoulun oppilaasta. Opettajia pyydettiin samanaikaisesti ajattelemaan ääneen, kun he suorittivat kokeen arviointia ja myös antamaan oppilaille kouluarvosana videonauhoituksen päätyttyä. Oppilaiden erilaiset epäröinnit laskettiin videonauhoituksen litteraatista ja näin saatua kvantitatiivista aineistoa verrattiin kvalitatiiviseen aineistoon. Litteroidusta ääneenajattelusta analysoitiin ne opettajien kommentit, jotka osoittivat heidän huomioineen oppilaiden erilaiset epäröinnit. Tuloksista käy ilmi, että opettajien suullisen kokeen arviointiin eniten vaikuttavat epäröinnit olivat täytetty tauko sekä hiljainen tauko. Täytetyt tauot koettiin yleisesti ottaen hyväksyttävämmiksi kuin hiljaiset tauot paitsi liiallisesti käytettyinä, jolloin ne vaikuttivat opettajien arviointiin negatiivisesti. Samoin negatiivisesti vaikuttivat liiallisen pitkät hiljaiset tauot. Muita epäröinnin lajeja opettajat eivät tuntuneet juurikaan erikseen huomioivan.
  • Wiklund, Mari (2018)
    In certain languages and in certain types of data, prosodic features are used to group prosodic units called by some scholars spoken sentences into larger units, often called speech paragraphs. The onsets of the first spoken sentences of these units are marked by a raised pitch level compared to the beginning of the preceding spoken sentence. The prosodic units that are formed typically correspond to topical entities. Prosodic means are also used to indicate relationships between spoken sentences belonging to the same speech paragraph. A new spoken sentence generally starts at a higher pitch compared to the end of the preceding spoken sentence. However, if two consecutive spoken sentences are closely related, the second begins at a lower pitch vis-à-vis the end of the previous spoken sentence, but the subsequent syllable of the new spoken sentence displays raised pitch. This phenomenon of sentence-initial lowered pitch indicates, on one hand, a close discourse relationship with the preceding spoken sentence but, on the other, the beginning of a grammatically independent spoken sentence. The data are in Finnish, and they come from conference-like, monologous presentations that are translated by speech-to-text interpreters to allow the speech to be accessed by the deaf and hard-of-hearing. The analyses are performed using instrumental phonetics methodology.
  • Hoegaerts, Josephine; Wiklund, Mari (2021)
  • Jauhiainen, Tommi; Lennes, Mietta; Marttila, Terhi; Digitaalisten ihmistieteiden osasto; Centre of Excellence in Ancient Near Eastern Empires (ANEE); Kieliteknologia (Vake Oy, 2019)
  • Karjalainen, Meri (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielma käsittelee haastattelusitaattien kääntämistä suomesta englantiin. Materiaalina toimii haastattelusitaatit omasta käännöksestäni, joka on tehty Salla Ikäheimon, Sanna Aaltosen ja Päivi Bergin tutkielman “Nuoret luukulla – Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä” (2015) satasivuisesta tiivistelmästä. Tutkielma on luonteeltaan retrospektiivinen käännöstutkimus. Tutkielman tavoitteena on eritellä puhuttua kieltä haastattelusitaateissa ja kuinka näitä piirteitä voidaan kääntää. Hypoteesina on, että akateemisessa tekstissä esiintyvien haastattelusitaattien kieli neutralisoituu skopos-teorian ja standardinmukaistumisen vuoksi. Tämän lisäksi oletuksena on, että puhekieliset piirteet vähenevät kohdetekstissä. Skopos-teorian mukaan käännöksen tarkoitus määrittelee kääntäjän toiminnot. Se on erityisen toimiva teoria informatiivisille teksteille, sillä niissä sisältö on usein muotoa tärkämpi. Skopokseen vaikuttaa myös käännöksen kohdelukijat, ja tässä tapauksessa oletettavasti kulttuurisesti moninainen (tutkijataustainen) lukijakunta vaikutti lopputulokseen. Standardinmukaisuuden lisääntyminen taasen pätee puhekielisyyden kääntämisen tutkimiseen varsinkin kirjoitetussa muodossa akateemisessa kontekstissa. Analyysin perusteella haastattelusitaattien kieli neutralisoitui. Analyysi kuitenkin osoitti, että käännökset voivat vaihdella kääntäjän prioriteettien mukaan. Tästä huolimatta oli huomattavaa, että haastattelusitaatteja kääntäessä puhekielisyyden vaaliminen ja informaatiosisällön välittäminen ovat usein toisensa poissulkevassa asemassa. Tutkielmani perusteella ei voida vetää kaiken kattavia yleistyksiä, mutta voitaisi ehdottaa, että haastattelusitaattien kääntämisessä tulisi ottaa huomioon 1) kohdeyleisö ja heidän oletettu tietotaso aiheesta ja/tai olennaisesta erikoiskielestä, 2) haastattelusitaattien käyttötarkoitus (eli tutkimuksen ala), 3) käännöksen skopos kahteen ensimmäiseen kriteeriin perustuen, 4) haastattelusitaattien olennaisin informaatiosisältö ja 5) kuinka paljon puheenomaisuutta halutaan säilyttää käännöksessä.