Browsing by Subject "strateginen johtaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Pesonen, Milla (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaation toimitusjohtajat viestintäjohtajansa näkevät ja millaisia odotuksia toimitusjohtajat viestintäjohtajaan kohdistavat. Tutkimuksen avulla pyrittiin myös hahmottamaan viestintäjohtajan roolia organisaatiossa strategisen viestinnän lähtökohdista tarkasteltuna. Tässä tutkimuksessa on vahva strateginen näkökulma, sillä viestinnästä on tulossa yhä strategisempi osa organisaatioiden toimintaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää viestintäjohtajan työn, siihen vaadittavan osaamisen sekä yleisesti viestinnän tärkeyden laajempaan hahmottamiseen. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu organisaatioiden viestinnän eri osa-alueista, strategisesta viestinnästä ulottuvuuksineen sekä johtamisesta ja strategisesta johtamisesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltyjä teemoja yhdistää niiden linkittyminen viestintäjohtajan strategiseen rooliin organisaatiossa. Strategisen viestinnän muodostaessa tutkielman punaisen langan, liittyy organisaatioiden johtaminen ja viestintä oleellisesti viestintäjohtajan rooliin organisaatiossa. Tutkielma edustaa laadullista tutkimusta ja sen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä suomalaisen yrityksen toimitusjohtajaa. Heidän edustamiensa organisaatioiden joukossa oli niin Helsingin pörssissä noteerattuja kuin noteeraamattomia yrityksiä. Tutkimuksen tulosten perusteella toimitusjohtajat näkevät viestinnän ja viestintäjohtajansa elimellisenä osana organisaatiotaan. Vaikka viestintä lukeutuu organisaatioiden tukitoiminnoksi, on sillä tärkeä rooli organisaation menestyksen kannalta. Tukitoiminnossa toimiessaan viestintä auttaa organisaatioita toimimaan, sillä ilman hyvin toimivaa tukea ei organisaation menestyminen olisi mahdollista. Viestintää arvostetaan ja sen arvo organisaatioille tunnistetaan. Viestinnän ja viestintäjohtajan rooli organisaatiossa näyttäytyi tulosten perustella hyvin strategisena, sillä viestinnän rooliksi nähtiin organisaation suunnan näyttäminen ja toimintaympäristön luotaaminen. Toisaalta toimitusjohtajat odottivat viestintäjohtajien olevan strategisia partnereitaan ja haastajiaan. Viestintäjohtajasta piirtyi tutkimuksen aikana hyvin moninainen kuva. Toimitusjohtajat odottavat viestintäjohtajansa olevan monitahoisia strategisia toimijoita. Viestintäjohtajalta odotetaan viestinnällisen osaamisen ohella niin liiketoiminnallista kuin johtamiseen liittyvää osaamista.
  • Pyy, Anna Elli Helmiina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Maatalouden kannattavuus on ollut pitkään heikkoa. Maataloudessa käytettävien tuotantopanosten hinnat ovat kehittyneet epäedulli-seen suuntaan eikä maatalousyrittäjillä ole keinoja vaikuttaa niihin. Maataloustuotteiden, kuten maidon, hinnat määräytyvät markkinoilla. Keskeisin keino kannattavuuden lisäämiseen on tuotos-panossuhteeseen eli tuottavuuteen vaikuttaminen. Samaan aikaan Suomessa on käynnissä maatalouden rakennekehitys, jonka seurauksena tilakoot suurenevat ja tilamäärä vähenee. Tilojen työmäärän lisääntyessä kaikkea ei voida tehdä enää yrittäjän tai yrittäjäpariskunnan kesken, vaan palkataan työntekijöitä tai hankitaan uutta tuotantoteknologiaa, kuten koneita. Maataloustyöntekijöiden osaamistarve kasvaa. Maatalousyrittäjillä tulisi olla osaa-mista henkilöstöjohtamisesta. Lean on virtaustehokkuuteen ja asiakaskeskeisyyteen liittyvä toimintastrategia. Kaiken perusta on ymmärtää arvo, jota luodaan asiak-kaalle. Leanissa tuotantoprosesseja hiotaan niin, että prosesseista tulee sujuvia: tuotetaan enemmän tuotetta pienemmillä resursseilla ja samalla tuotteen laatu paranee. Leanissa tuotantoprosesseja tarkastellaan yhdessä työntekijöiden kanssa ja niistä pyritään löytä-mään arvoa tuottamattomia toimintoja ja poistaa niitä. Leanissa on viisi keskeistä periaatetta, joiden mukaan toimitaan. Henkilöstön käytettävissä on yli 50 lean-työkalua ja tekniikkaa, jotka esimerkiksi parantavat viestintää ja työnjakoa, ohjaavat tekemään jatkuvia parannuksia ja keskittyvät standardisointiin sekä ylläpitävät järjestystä. Työntekijät ovat merkittävässä roolissa, sillä leanin keskiössä on henkilöstö, heidän osallistumisensa ja sitouttamisensa. Lean vastaa hyvin edellä esiteltyihin kannattavuuden ja henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Erityisesti maitotiloille on järjestetty viimeisen viiden vuoden aikana lean-koulutuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, soveltuuko lean käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Tavoitteena oli saada tietoa, miten leanin käyttöönotto on sujunut, minkälaisia lean-työkaluja on käytössä tiloilla sekä kuinka lean on vaikuttanut tilojen talouteen ja työhyvinvointiin. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina neljälle maatalous-yrittäjälle, joista kolme oli maitotilallisia ja yksi emolehmätilallinen. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi lean-johtamismenetelmä, jota tarkasteltiin strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lean-johtamismenetelmä soveltuu käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Johtopäätöstä tukee se, että leanin nähtiin vaikuttaneen jokaisella tilalla talouteen sekä työhyvinvointiin positiivisesti. Tutkimuksessa käsitellyt lean-työkalut sopivat tarkasteltuihin tuotantomuotoihin hyvin. Yksittäisiä haasteita työkalujen käytöstä nousi kuitenkin esiin. Käytössä olevien työkalujen määrässä havaittiin myös tilojen välisiä eroja. Työkalujen määrä oli pienin tilalla, jossa ei ollut palkattuja työntekijöitä. Tutkimus toteu-tettiin yhteistyössä ProAgria Keskusten liitto ry:n kanssa, jolle saadut tutkimustulokset antavat tietoa siitä, mikä on leanin nykytila maito- ja emolehmätiloilla sekä miten lean-koulutuksia ja -asiantuntijapalveluita tulisi kehittää tulevaisuudessa.
  • Liimatainen, Markus (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksessa perehdytään Espoon kaupungin ympäristötavoitteisiin sekä ympäristöjohtamiseen. Teoreettisena viitekehyksenä on kestävä kehitys, joka on monimuotoinen ja usein vaikeasti määritettävä käsite, kuten tutkimuksessa havaitaan. Tavoitteena on löytää vastaus siihen, milloin Espoo on ottanut kestävän kehityksen mukaan tavoitteisiinsa, mitä termillä on tarkoitettu eri aikoina ja millaisia toimenpiteitä tämän seurauksena on tavoitteisiin asetettu. Tätä seurataan myös vasten kansallista ja kansainvälistä keskustelua aiheesta. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten Espoon ympäristötavoitteet ovat sisällöllisesti muuttuneet ajan myötä, ja millä tavalla ympäristöasioiden hallinto on muuttunut erityisesti sen jälkeen, kun vuoden 1995 kuntalaki ohjasi kunnat johtamaan toimintaansa uudella tavalla strategioiden kautta. Aineistona ovat Espoon kaupungin tuottamat ympäristöohjelmat vuodesta 1979 vuoteen 2000 sekä kaupungin strategiat siitä eteenpäin vuoteen 2017 asti. Näitä analysoitiin erilaisilla laadullisilla menetelmillä, erityisesti sisällön-, diskurssi- ja retorisella analyysilla. Tuloksena selviää, että kestävä kehitys näkyy ensimmäisen kerran Espoon tavoitteissa jo pian termin yleistymisen jälkeen, ja termin sisältö seuraa ajan myötä hyvin kansallista sekä kansainvälistä keskustelua aihepiiristä. Tavoitteet ja toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi kuitenkin vaihtelevat ajan myötä, ja jotkut ongelmat, erityisesti liikenne, pysyvät tavoitteissa koko ajan. Ympäristöohjelmien sisältö muuttuu ja kehittyy ajan kuluessa, mutta siirtyminen strategioihin vuonna 2000 aiheuttaa selkeän muutoskohdan ympäristötavoitteissa, kun laajat ympäristöohjelmat vaihtuvat suppeisiin strategioihin, jotka eivät palvele ympäristönsuojelua samaan tapaan. 2000-luvun kuluessa strategiatkin kehittyvät, ja sen myötä ympäristöasioidenkin näkyvyys ja hallinto palaavat osin vanhaan malliin. Tavoitelistauksista koostuvien strategioiden muuttuminen tarinallisiksi Espoo-tarinoiksi vuonna 2013 on ollut selkeä muutos kaupungin tavassa viestiä itsestään ja tavoitteistaan. Espoo-tarinatkin kuitenkin sisältävät avoimesta luonteestaan huolimatta paljon retoriikkaa, jolla peitetään usein ideologisia valintoja. Johtopäätöksinä voi esittää, että Espoo on tavoitteissaan osoittanut jo varhain kestävän kehityksen olevan sille tärkeää, mutta kaikilta osin tämä ei ole siirtynyt toimintaan. Ympäristöjohtaminen Espoossa on ollut suuressa muutoksessa 2000-luvulla, ja kaupungilla on ollut paljon opettelua asian suhteen. Strategiamalli siinä muodossa kuin se Espoossa otettiin käyttöön, ei selkeästikään ole ollut toimiva ympäristöasioiden hoidon suhteen. Ongelmat on kuitenkin tiedostettu, ja niihin on vastattu esimerkiksi ottamalla ympäristöohjelmia taas käyttöön sekä luomalla pitkäaikainen ympäristöpolitiikka. Nämä eivät kuitenkaan ole jääneet pysyviksi käytännöiksi, joten tällä hetkellä tahtotila asiassa on epäselvä. Ympäristöasioiden hoito on joka tapauksessa selkeästi aiempaa hajautuneempaa.
  • Karhu, Eeva-Kaisa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Toimintaympäristön nopeatahtinen muutos on haastanut seurakuntia pohtimaan perustehtävänsä toteuttamisen turvaamista ja taloudellista kestävyyttään tulevaisuudessa. Harvaan asuttujen alueiden seurakuntien toimintaympäristöön on eniten vaikuttanut muuttoliike ja väestön ikääntyminen. Maan sisäinen muuttoliike on ollut voimakasta ja seurakuntien alueellinen erilaistuminen on ollut jatkuvaa viime vuosikymmenten aikana. Myös ihmisten elämäntapa on muuttunut. Ihmiset liikkuvat paljon ja kaupunkimainen, hyvin yksilöä ja yksilön vapautta korostava elämäntapa on yleistynyt. Kirkolla pitkät perinteet suomalaisen paikallishallinnon ja pitäjien syntyhistoriassa, mutta kirkon asemaa yhtenä maaseudun toimijana ei ole tunnistettu kuin vasta viime vuosina. Seurakuntien toiminta kattaa koko Suomen. Ne ovat maaseudulla merkittäviä työllistäjiä, ja tarjoavat sekä ostavat palveluja paikallisesti. Lisäksi seurakunnat osaltaan lisäävät paikallista sosiaalista ja henkistä hyvinvointia ja vahvistavat yhteisöllisyyttä paikkakunnalla. Seurakunnat toimivat osana paikallista yhteisöä ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa. Seurakuntaa ei voisi olla olemassa ilman ympärillä olevaa toimintaympäristöä. Toimintaympäristön muutokset ja erityisesti muutoksista johtuva taloudellinen tilanne pakottaa seurakuntia tarkastelemaan omia toimintatapojaan, rakenteitaan ja kehittämään uusia yhteistyömuotoja sekä ratkaisuja toiminnan uudelleen organisointiin. Harvaan asutulla maaseudulla seurakunnat joutuvat pohtimaan miten turvata seurakunnan perustoiminnot tulevaisuudessakin. Seurakuntalaisen kannalta oleellista on, että seurakunnan elämä ja palvelut tapahtuvat lähellä seurakuntalaista. Seurakuntarakenteisiin vaikuttavia päätöksiä tehtäessä on huomioitava, että näitä päätöksiä ei voi tehdä vain talous ja hallinto edellä. Yritysmaailmasta poiketen seurakuntien taloudenpidon tavoitteena ei ole voiton maksimointi, vaan se, että tulot kattavat menot. Strategisen, pitkän aikavälin, johtamisen tarve seurakunnissa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksen kautta pienen, harvaan asutun maaseudun seurakunnan selviytymisen keinoja muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristössä vaikuttavia tekijöitä, kuten väestön muutos ja verotulojen kehitys, tarkastellaan vähintään 10 vuoden ajanjaksolla menneisyyteen, ja tulevien vuosien kehitystä vuoteen 2030 saakka. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi seurakuntaliitoksen mahdollisuutta ja uuden seurakunnan tulorahoituksen kehitystä vuoteen 2030 saakka. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa tarkastellun kahden pienen seurakunnan yhteenliittymä ei tuo riittävää taloudellista pohjaa toiminnalle ilman merkittävää kulujen leikkaamista. On pyrittävä löytämään laajempi alueellinen ratkaisu, joka luo taloudelliset edellytykset toiminnalle myös tulevaisuudessa.
  • Kilappa, Janne (2006)
    Viime vuosina kilpailu on kulutustavarakaupan alalla lisääntynyt uusien toimijoiden saapuessa markkinoille. Markkinoille on saapunut suuria kauppaketjuja, jotka toimivat maailmalaajuisesti yhtenäisen konseptin mukaisesti. Suomen Euroopan unioniin liittymisen myötä eurooppalaisten kauppaketjujen Suomeen kohdistuva kiinnostus on lisääntynyt. Tässä pro gradu -työssä tutkitaan, millä ohjausmekanismeilla Kesko Oyj:n tytäryhtiössä Interwell Oyj:ssä keskusjohto ohjaa tulosyksiköitään muuttuvassa toimintaympäristössä. Ohjausmekanismeja tutkitaan Michael Gooldin ja Andrew Campbellin esittelemän kolmikohtaisen jaottelun pohjalta, jossa ohjausmekanismit esitellään kolmella tavalla: A) strateginen suunnittelu, B) taloudellinen kontrolli ja C) strateginen kontrolli. Organisaation rakenne, toimintatavat ja tehtävät ovat organisaation johdon päätettävissä. Tämän pro gradu -työn lähtökohta on se, että organisaatio voi muotoilla ja johtaa omaa toimintaansa ja rakennettaan. Interwellin strategista johtamista tutkitaan keskusteorian viitekehyksen kautta. Keskusteorian avulla selvitetään, miten ohjausmekanismit vaikuttavat strategian johtamiseen ja strategialla johtamiseen. Tutkin Gooldin ja Campbellin teorian näkökulmasta Interwellin organisaation johtamiskäytäntöjä ja –malleja. Tutkimukseni empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla organisaation johtajia. Haastattelujen ja dokumenttien tulosten analyysin perusteella pyrin selvittämään vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimukseni rakenne on seuraava. Luku yksi on johdanto. Luvussa kaksi esitetään tutkimuksen tausta, organisaatioita käsitteleviä aikaisempia tutkimuksia, strategisen johtamisen taustoja ja tutkimuskysymykset. Luvussa kolme analysoin tutkimusmenetelmät, aineiston keräysmenetelmät ja aineiston käsittely- ja tulkintamenetelmät. Lisäksi kuvaan Interwellin organisaatiota ja toimialuetta kaupan alalla. Luvussa neljä pohdin keskeisiä tutkimustuloksia ja analysoin organisaation ohjausmekanismeja keskusteorian näkökulmasta. Luvussa viisi esitellään tutkimukseni johtopäätökset. Tulosten mukaan Interwellin keskusjohto käyttää erilaisia keskusteorian mukaisia ohjausmekanismeja tulosyksiköiden johtamiseen. Yhteistoiminnan rakenteet ovat tulosten mukaan keskeneräiset. Organisaation yhtenäisen toiminnan kehittäminen perustuu suullisiin sopimuksiin. Organisaatiolla on resursseja ja osaamista toiminnan kehittämiseksi. Tutkimus on ollut laadullinen yhden tapauksen tapaustutkimus. Aineisto koostuu Interwellin johtajien haastatteluista ja Keskon julkaisuista. Keskeisiä lähteitä: Goold, Michael & Campbell, Andrew (1987): Strategies and styles, the role of the centre in managing diversified corporations. Haastattelut
  • Paloheimo, Eetu (2007)
    Tutkimuksessa tarkastellaan johtokunnan asemaa tulosohjauksessa. Yhteiskunnallisesti mielekkääksi tutkimuskohteeksi tulosohjauksen ja johtokunnan strategisten vaikutusmahdollisuuksien tutkiminen muodostuu ennen kaikkea siksi, että johtokunnan roolin tarkastelu tulosohjauksessa on ollut vähäistä. Tutkimuskysymykset rakentuvat tutkielmassa tulosohjauksen toteutumisesta ja johtokunnan strategisesta roolista laitoksen ohjauksessa tämän järjestelmän sisällä. Tarkat tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Minkälaiseksi johtokunta kokee roolinsa tulosohjausjärjestelmän puitteissa? 2) Toteutuvatko strategisen johtamisen periaatteet Kuluttajatutkimuksen johtokunnan ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisessä yhteistyössä? 3) Onko johtokunta lisäresurssi, joka parantaa tulosohjauksen vaatimaa strategista tavoitteen asettelua ja kiinteyttää yhteistyötä ministeriötason kanssa? Tutkielma perustuu menetelmältään kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen, tarkemmin tapaustutkimukseen Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Pohjatyönä on tehty dokumenttianalyysi Kuluttajatutkimuskeskuksen strategia-asiakirjoista, johtokunnan pöytäkirjoista, tulosohjausneuvotteluiden pöytäkirjoista ja talous- ja toimintasuunnitelmista. Dokumenttianalyysin jälkeen tehtiin puolistrukturoitu teemahaastattelu johtokunnan jäsenille ja kauppa- ja teollisuusministeriön tulosohjaajalle. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytetään strategista johtamista. Tutkimuksessa esitellään erityisesti julkiselle sektorille kohdistunutta strategian tutkimusta ja pyritään näiden mallien kautta muokkaamaan määritelmää strategiselle johtamiselle, jonka avulla voidaan arvioida strategisen johtamisen periaatteiden toteutumista tulosohjauksen kehikossa. Tutkimuksessa johtokuntaa käsitellään ohjausvälineenä ja selvitetään sen strategista merkitystä keskittyen tulosohjaukseen. Johtokunta työskentelyä käsitellään erityisesti ministeriöohjauksen ja liiketaloudellisen näkökulman kautta. Myös tulosohjauksen eri piirteitä selvitetään ja avataan. Päätelmissä todetaan tämän kyseisen tapauksen suhteen, että johtokunta kokee vaikutusmahdollisuutensa tulosohjauksen kehikossa liittyvän erityisesti strategiseen johtamiseen, mutta se kokee varsinaisten vaikutuskeinojensa olevan vähäiset. Tulosohjauksen tämänhetkisissä raameissa johtokunnalla ei ole oikeastaan mahdollisuuksia tehdä muuta kuin ministeriön linjausten mukaisia päätöksiä. Aitoa ohjausvaikutusta ei synny. Päätelmien perusteella myöskään strategisen johtamisen periaatteet eivät toteudu tämänhetkisessä tilanteessa. Johtokunnan voidaan tutkimuksen perusteella katsoa olevan lisäresurssi, joka tuo tulosohjaukseen mukaan strategista näkemystä yhteiskunnan ja tieteenkentän eri osilta. Johtokunta myös kiinteyttää yhteistyötä ministeriön kanssa, koska tässä järjestelmässä säilytetään jatkuva keskusteluyhteys ministeriön edustajan kanssa. Mutta johtokuntaa ei tämän tapaustutkimuksen perusteella voida pitää missään nimessä ainutlaatuisena lisäresurssina. Lisäksi päätelmissä tuodaan esiin yhtäläisyyksiä aikaisempaan tutkimukseen, pohditaan tutkimuksen yleistettävyyttä ja esitetään jatkotutkimuksen aiheita.
  • Nousiainen, Timo (2004)
    Tutkimuksessa selvitetään strategian tekemisen prosessia kaupungin yhteisstrategioiden muodostamisessa. Tutkimuskohteena ovat Helsingin kaupungin strategiaprosessit valtuustokausilla 1997–2000 ja 2001–2004. Tutkimustehtävänä on tiedon hankinta julkisen sektorin strategisista johtamiskäytännöistä strategiaprosessissa. Tehtävää lähestytään neljästä näkökulmasta tutkimuskysymyksillä, jotka ovat 1) Minkälainen on strategiaprosessin ulkoinen olemus? 2) Mitä prosessista syntyneet yhteisstrategiat sisältävät? 3) Miten viranomaisten ja poliitikkojen roolijaot ilmenevät prosessissa? 4) Miten yhteisstrategiat liittyvät kaupungin johtamisjärjestelmään? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on strategisen johtamisen teoria. Tutkimuksessa muodostettiin strategiaprosessille teoreettinen viitekehys kuvaamalla erilaisia strategisen johtamisen koulukuntia ja näkökulmia. Tutkimusaineisto koostuu 11 prosessiin osallistuneen virkamiehen tai luottamushenkilön puolistrukturoidusta teemahaastattelusta sekä strategia-asiakirjoista ja prosessiin liittyvistä esityslistoista ja muistioista. Tutkimuksessa kuvaillaan strategiaprosessin eteneminen kokonaisuudessaan painottaen strategian muodostamista. Prosessin vaiheittaisen tarkastelun avulla selvitetään, mistä ja miten asiat nousevat strategiaan. Samalla tutkitaan mitä ja minkälaista strategisen ajattelun näkökulmaa prosessissa painotettiin. Lisäksi selvitetään itse strategian sisältöä ja merkitystä: minkälaisia asioita yhteisstrategioihin nostetaan, mistä ne sisällöllisesti tulevat ja mitä ne heijastavat. Tutkimuksessa tarkastellaan myös viranomaisten ja luottamushenkilöiden välistä vallanjakoa ja rooleja prosessissa. Lopuksi pohditaan yhteisstrategioiden merkitystä kaupungin johtamisjärjestelmässä. Strategiaprosessista esille nousevat selvät erilliset vaiheet, jotka vastaavat ulkoisesti strategiateorioissa esiteltyjä prosesseja. Sisällöltään vaiheet painottuvat prosessin alkuosaan, jossa strategia saa sisältönsä virkamiesten rajauksen pohjalta. Yhteisstrategioihin nousevat koko kaupunki-organisaation kohtaamat haasteet toimintaympäristössään. Sen sijaan niissä ei määritellä kaupungin ydintehtäviä. Kaupungin suunnittelijoiden rooli painottuu yhteisstrategioiden sisällön muodostuksessa. Luottamushenkilöillä on mahdollisuus vaikuttaa strategioihin prosessin perustavaiheissa kaupunginhallituksen, valtuuston puheenjohtajiston sekä ryhmien puheenjohtajien kautta. Yksittäisillä valtuutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa strategiaan strategiaseminaareissa. Luottamushenkilöiden vaikutus strategiaan on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Tähän on vaikuttanut se, että strategioiden agenda on jo luottamushenkilöille tullessaan valmiina. Yhteisstrategioiden merkitys kaupungin johtamisjärjestelmässä on lähinnä ohjaava. Hallinnonalat ottavat omissa suunnitelmissaan huomioon niitä itseään koskevat strategiat. Yhteisstrategioiden valmistelun tarkoituksena on viestiä kaupunginhallinnolle johdon kulloinkin tärkeinä pitämät haasteet ja suunnata eri yksiköiden ponnistelut niihin vastaamiseen.
  • Ryhänen, Matti; Sipiläinen, Timo; Ryhänen, Matti; Sipiläinen, Timo (Tempest oy, 2018)
  • Aho, Elina (2003)
    Strateginen ajattelu yritysten johtamisessa on hakenut eri aikoina hieman erilaisia painopisteitä ja näkökulmia. Painopisteen siirtyminen perinteisestä strategiasta osaamisstrategioihin liittyy yleistyvään käsitykseen siitä, että liiketoiminnan menestys perustuu yrityksen kykyyn toteuttaa liiketoimintansa ydintehtävät. Ydintehtävien toteuttaminen edellyttää sellaista henkilöstöä, jolla on yrityksen tuloksen kannalta strateginen ydinosaaminen hallussa. Kun yrityksen ydintehtävistä johdettujen ydinosaamisten systemaattinen kehittäminen linjataan strategiaa tukevaksi, voidaan puhua strategisen osaamisen johtamisesta. Osaamisstrategialla tarkoitetaan strategiaa, joka perustuu ajatukseen osaamisesta tärkeänä kilpailuedun lähteenä. Osaamisstrategia tähtää kilpailuedun saavuttamiseen yrityksen ydintehtävistä johdettuja ydinosaamisia systemaattisesti kehittämällä. Tutkimusongelmana on selvittää, miten osaamisstrategia toimeenpannaan ja mitkä ovat toimeenpanon onnistumisen edellytykset. Tutkimusongelmaan etsitään vastauksia arvioimalla Okopankki Oyj:n osaamisstrategian toimeenpanoprosessia. Tutkimusmenetelmänä on kvantitatiivinen, yhden tapauksen arviointitutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto (n=237) on kerätty henkilöstölle suunnatulla lomaketutkimuksella. Lisäksi tutkimusaineistona on käytetty tapausorganisaation kirjallisia dokumentteja. Toimeenpanon onnistumista arvioitiin henkilöstön mielipiteen perusteella ja nojaamalla Kirjavaisen ja Laakso-Mannisen (2001) menetelmäteoriaan. Tutkimusongelma on operationalisoitu viideksi Okopankkia koskevaksi tutkimuskysymykseksi, jotka käsittelevät osaamisen hallintajärjestelmän toimeenpanoa, sisältöä, käytännön soveltamista, kehittämistä ja merkitystä. Lähtökohtana osaamisstrategian toteuttamiselle pidetään osaamisen hallintajärjestelmän käyttöönottoa. Toimeenpanoprosessissa strategiset ydinosaamiset konkretisoidaan osaamisalueiksi ja osaamisiksi mallintamisprosessin avulla. Yksilön osaaminen arvioidaan kehityskeskustelujen yhteydessä yhdessä esimiehen kanssa ja asetetaan osaamistavoitteet suhteessa tehtäväkohtaisiin tavoiteprofiileihin. Koko prosessi päättyy henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien laatimiseen ja niiden toteutumisen seurantaan. Tutkimustulosten perusteella toimeenpanoprosessin voidaan Okopankissa arvioida onnistuneen hyvin. Okopankin henkilöstö oli prosessiin yleisesti hyvin tyytyväinen. Tulosten perusteella merkittävin kehittämiskohde liittyy pääkonttorin tukiyksiköissä työskentelevien osaamisen kartoittamiseen. Voidaan perustellusti arvioida, ettei Okopankin nykyinen osaamiskartoitusväline sovellu tukiyksiköissä työskentelevien työtehtäviin. Koska suurin osa vastaajista piti osaamisen kartoittamista työnsä kannalta hyödyllisenä ja lähes jokainen piti osaamisen kartoittamista tärkeänä, voidaan arvioida merkityksen luomisen onnistuneen kiitettävästi. Myös osaamiskartoituksen viestimisen henkilöstölle osana strategian toimeenpanoa voidaan arvioida onnistuneen, sillä lähes jokainen koki osaamisen kartoittamisen tukevan pankin strategian toteutumista. Tutkimustulosten ja teoreettisen viitekehyksen perusteella tutkielman johtopäätöksissä muotoillaan osaamisstrategian toimeenpanoa kuvaava ideaalimalli, joka ohjeistaa organisaatioita osaamisen hallintajärjestelmien käyttöönotossa ja jonka avulla osaamisstrategian toimeenpanoa voidaan käytännön työelämässä jatkossa kehittää.
  • Janzon, Max Albert (2008)
    This study adopts a case study research strategy to a public bureaucracy with a military organization structure. This study investigates the logics of action of strategy process from a governance perspective. Strategy process refers to the process dimension of strategic issues management (sensing, deciding, executing). The governance models used in the study are agency theory and stewardship theory. The primary objective of the study is to explore the relationship between the forms of governance and the logics of action of strategic issues management. In this study the literature review was complemented with a pilot study. The material obtained in the pilot study (N 114, n 72) was then analyzed by means of discourse analysis. The objective of the pilot study was to complement the literature review and thus immediately from the beginning incorporate qualitative organization-based empiria. However, in order to explore the study's main concern, a quantitative approach was deployed. The statistical technique used was correlation analysis. The material for the statistical analysis was gathered by means of survey (N 136, n 72). The questionnaire was sent to the key executives and managers, and experts of the public agency in question (the Border Guard of Finland). For measurement purposes, the Spearman rank correlation coefficient was computed. The study focused on a statistically significant (p<0,01) and very significant (p<0,001) correlation. The study shows that stewardship theory is a more efficient governance form than agency theory from a strategic issues management perspective. The stewardship theory based governance behaves clearly more advantageous in the analysis and constituted a significantly positive correlation to the logic of action, which actively identifies strategic issues in the organization's external environment. Agency theory did not show a corresponding correlation. Stewardship theory showed a statistically very significant correlation to each of the decision-making logics of action, and the correlation was the strongest to the decision-making logic of action, which suits most appropriately the demands of strategic issues management. Agency theory did not show a correlation with equivalent strength. With respect to implementation, stewardship theory constituted a statistically very significant correlation to the executing logics of action required by holistically natured strategic issues, whereas agency theory based governance constituted a statistically very significant correlation merely to the formal modes of implementation.
  • Sorsa, Virpi; Pälli, Pekka; Vaara, Eero; Peltola, Katja (Svenska handelshögskolan, 2010)
    Research Reports
    Strategisen johtamisen oppi on tunkeutunut nykyään lähes kaikenlaisiin organisaatioihin suuryrityksistä julkisorganisaatioihin ja kolmannelle sektorille. Siitä on muodostunut suosittu johtamiskäytäntö, jota pidetään yleisesti jopa välttämättömyytenä ja itsestään selvänä tapana johtaa ja tehdä päätöksiä. Tässä kirjassa tuodaan esille, miten strategiapuhe ei kuitenkaan ole mikään viaton tai neutraali tapa tuottaa todellisuuttamme; se pitää sisällään erilaisia valtarakennelmia ja vaihtoehdottomuutta. Tutkimus antaa myös mielenkiintoisen näkökulman erityisesti isossa kaupunkiorganisaatiossa tehtävään strategiatyöhön. Kirja tarjoaa näköaloja ja tutkimuksellisia avauksia erityisesti strategian retoriikkaan, keskustelukäytäntöihin, strategian kääntämisen ilmiöön, osallistumisen problematiikkaan sekä strategian ja maineenhallinnan yhteyteen.
  • Ojanen, Eija (2008)
    Tutkielmassa tarkastellaan strategian muodostusta ja strategista johtamista. Tarkastelu tapahtuu yhden strategiaohjelman eli sisäisen turvallisuuden strategian ja yhden tutkimusorganisaation eli sisäasiainministeriön näkökulmasta. Strategisen johtamisen tutkimus on tärkeää, jotta saamme tietoja, joiden perusteella valtionhallinnon johtamista voidaan kehittää yhä ammattimaisemmaksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Henry Mintzbergin, Bruce Ahlstrandin ja Joseph Lampelin (1998) esittämän kymmenen strategisen koulukunnan pohjalle. Muotoilu-, suunnittelu- ja asemointikoulukunnat pyrkivät löytämään erilaisten mallien ja kaavioiden avulla strategisen suunnittelun ihannemalleja. Yrittäjyys-, kognitiivinen-, oppimis-, valta-, kulttuuri- ja ympäristökoulukunnat ovat deskriptiivisiä koulukuntia ja pyrkivät kuvaamaan strategian muodostamista. Konfiguraatiokoulukunta pyrkii yhdistelemään kaikkien edellä mainittujen koulukuntien näkemyksiä. Keskeisinä käsitteinä esitellään organisaation, johtamisen, strategian ja strategisen johtamisen käsitteet. Arjen turvallisuuden ohjelmaan kuuluva sisäisen turvallisuuden strategia on poikkihallinnollinen strategiaohjelma, jonka avulla on tarkoitus lisätä kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta. Kyseinen strategia rakentuu erilaisista tekijöistä, joista tutkielmassa tarkastellaan rikollisuutta, onnettomuuksia, maahanmuuttoa sekä terrorismia ja rajaturvallisuutta. Tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen ja se toteutettiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina olivat kaikki sisäasiainministeriön osastopäälliköt ja apulaisosastopäälliköt – yhteensä tehtiin kahdeksan haastattelua. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen, millaista strategian muodostaminen ja strateginen johtaminen ovat sisäasiainministeriössä. Keskeiset tutkimuskysymykset olivat: Miten sisäisen turvallisuuden strategiaa valmistellaan sisäasianministeriössä osastopäälliköiden näkemysten mukaan? Millainen on osastopäälliköiden tehtävä kyseisen strategian valmistelussa? Miten osastopäälliköt johtavat sisäisen turvallisuuden strategian avulla ministeriössään osastoaan eli millaista strateginen johtaminen sisäasiainministeriössä on? Empiirisen aineiston analyysi toteutettiin etsimällä haastatteluaineistosta erilaisia teemoja. Tutkimus nojasi faktanäkökulmaan ja tutkimusote oli ymmärtävän hermeneuttinen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkä teoreettisessa viitekehyksessä esitetyn koulukunnan tai koulukuntien näkemykset soveltuvat kuvaamaan tämän tutkimuksen kohdetta ja tutkimusorganisaatiota. Keskeiset tutkimuksen tulokset kertovat, että sisäasiainministeriö on vahvasti asiantuntijaorganisaatio, jossa strategian muodostus noudattelee pitkälti oppimisteoreettisen koulukunnan näkemyksiä. Myös valtakoulukunnan näkemykset politiikan ja vallan merkityksestä strategian luonnissa tulivat ilmi aineistosta. Sisäisen turvallisuuden strategian muodostaminen on aineiston perusteella prosessi, johon kaikki organisaation jäsenet voivat osallistua. Kyseinen strategia on osastopäälliköille toimiva ja tehokas työkalu, jonka avulla strategista johtamista on helpompaa toteuttaa. Tärkeimmät lähteet: Mintzberg, H. & B. Ahlstrand & J. Lampel (1998). Strategy Safari: The Complete Guide Through the Wilds of Strategic Management. Hirsjärvi, S. & H. Hurme (2000). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
  • Byström, Vilja (Helsingin yliopisto, 2020)
    This thesis investigates strategy formation and its use in the Saint Petersburg contemporary dance community. In Russia the 1920s was the golden era of contemporary dance, however, this period only lasted for a few years. As the development of the industries, modern and contemporary forms were hindered by political and societal changes. During these ambiguous times, only classical ballet and folk dance were widely accepted in the country. Still today, there is inequality in the Russian dance field between different genres since classical ballet as well as folk dance are provided government support both financially and through educational opportunities. As a result, restrictive policies and uncertainty appear in the everyday life of contemporary dance practitioners and they are part of a somewhat divided community. The main research question of this thesis is ‘How do actors in the Saint Petersburg contemporary dance industry understand their mission and what kind of strategies do they have in their use to pursue this?’. This study aims to understand their strategic planning processes; to identify the community’s current engagements in strategic management and how the actors utilize operational tools such as SWOT analysis or the inspection of goals and mission statements within the organizations. In addition, the study analyzes how these objectives can be transformed for the benefit of the industry. This research is a qualitative case study and its primary data are five semi-structured interviews conducted in Saint Petersburg in July 2019 with local contemporary dance practitioners and professionals. The materials are analyzed using applied thematic analysis and grounded theory. This study contributes to the theoretical discussions of strategic management in arts organizations and oversees how the power of a mission statement is understood and operational planning tools are used. There is still a need for actions in building sustainable infrastructure in order to ensure the continuation of financial support for contemporary dance. The main results of this research suggest that the organizations have become aware of the tools they need to use to influence and ensure the future of contemporary dance in Russia. An objective of the dance community is to increase individual engagement of contemporary dance in order to elevate this visibility of the discipline amongst decision-makers and new audiences. By not focusing on internal competition, the actors in Saint Petersburg can turn their skills into resources for the whole industry. This thesis will help to demonstrate the attempts of these professionals and the whole community and lastly, bring new topics of advocacy into discussion among the actors in the Saint Petersburg contemporary dance community, institutions and the whole cultural and creative sector in Russia.
  • Väisänen, Lassi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tarkastella strategista johtamista pohjoissavolaisilla kasvinviljelytiloilla. Tavoitteena oli selvittää strategisen ajattelun, suunnittelun ja strategian toteuttamisen ilmenemistä. Lisäksi tarkasteltiin resursseja sekä toimintaympäristöä, koska haluttiin saada havainnollinen kokonaiskuva toimintaympäristöstä sekä maatalousyrityskohtaisista tekijöistä. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto hankittiin teemahaastatteluilla tammi- helmikuussa 2018. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa pohjoissavolaista maatalousyrittäjää, joiden päätuotantosuunta oli kasvinviljely. Tutkituissa tapauksissa strategiatyö painottuu ajattelu- ja suunnitteluasteelle, joten puutteita on eniten strategian toteuttamisessa ja kontrolloinnissa. Strateginen johtaminen ei ole niin ennalta määriteltyjen toimintamallien mukaan etenevää toimintaa kuin suurissa yrityksissä. Tulosten perusteella strateginen johtaminen on valtaosin samantyylistä toimintaa kuin muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa maatalousyrityksissä. Vaikka maatilojen välistä yhteistyötä jo harjoitettiin, siinä nähtiin edelleen merkittäviä mahdollisuuksia. Usein uhkaksi mainittiin jokin taloudellinen tekijä kuten mm. panos- tai tuotehintojen muutos ja pellon hinnan nousu. Henkilöresurssit nähtiin yrityksissä keskeisenä vahvuutena: yrittäjien osaaminen painottui tuotannolliseen yritystoimintaan. Lisäksi suurimmatkin kasvinviljelytilat näkivät keskeiseksi heikkoudeksi yrityksen toimimisen suurelta osin yhden henkilön varassa.
  • Piesala, Essi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Maidontuotannon tulee olla pitkällä aikavälillä kannattavaa ja tuottajan on pyrittävä reagoimaan ennakoivasti toimintaympäristön jatkuvaan muutokseen. Strategisessa johtamisessa tuottajan on tärkeä tunnistaa toimintaympäristöstä tulevat muutostarpeet, muokata strategiaa uutta toimintaympäristöä vastaavaksi ja tunnistaa uusien innovaatioiden hyödyntämismahdollisuudet. Innovaatioiden merkitys korostuu etenkin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa toiminnan laajentaminen ja mittakaavaetujen tavoittelu ei enää riitä takamaan kilpailukykyä. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, kuinka luomumaidontuottajat ovat omaksuneet luomuinnovaation ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tuottajien päätökseen siirtyä luomumaidontuotantoon. Päätöksentekoprosessissa keskityttiin tarkastelemaan innovaation eri ominaisuuksien vaikutuksia siirtymispäätökseen. Tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat: Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tuottajan päätökseen siirtyä luomumaidontuotantoon ja onko innovaation käyttöönotto tuonut tavoiteltua hyötyä. Tutkimuksen teoriana on innovaatioiden leviämisen teoria ja näkökulmana on maitotilan strateginen johtaminen. Tuloksien perusteella strategian vaihtaminen on tuonut haastateltaville tiloille tavoiteltua hyötyä luomuinnovaation käyttöönoton myötä. Vastauksista nousi esiin, että taloudelliset tekijät ovat olleet merkittävin syy siirtymiselle, mutta eläinten hyvinvointi, kestävä viljely sekä kuluttajamarkkinoiden seuraaminen ovat olleet myös päätökseen vaikuttaneita tekijöitä. Luomuinnovaation omaksumista heikentävinä tekijöinä ilmenivät luomutuotannon byrokratia ja yhteensopivuus yhteiskunnan normien kanssa.
  • Sankola, Antti (2007)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan strategisen johtamisen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) suhdetta liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) väylähallinnossa. Väylähallinnon laitoksista tarkastellaan Tiehallintoa ja Ratahallintokeskusta. Tarkastelun kohteena on strategisen johtamisen ja t&k-toiminnan hahmotettu luonne tarkasteltavissa organisaatioissa sekä LVM:n strateginen johtaminen laitoksiin nähden. Lisäksi selvitetään minkälainen asema ja merkitys t&k-toiminnalla on tutkimuskohteena olevien organisaatioiden strategiselle johtamiselle. Tutkimusongelmaan pureudutaan kvalitatiivisesti, puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Tausta-aineistona on organisaatioiden monipuolinen asiakirja-aineisto. Haastatteluiden ja asiakirja-aineiston perustella t&k-toiminta on vahvassa tukiroolissa kaikkien tarkasteltavien organisaatioiden strategisessa johtamisessa. T&k-toiminnalla on huomattava vaikutus organisaation sisäiseen ja ulkoiseen strategiseen johtamiseen. Sisäisessä strategisessa johtamisessa organisaation t&k-toiminnan tärkein tehtävä on henkilöstön osaamisen ja kompetenssien ylläpitäminen. T&k-toiminnan avulla halutaan varmistaa se, että organisaation henkilöstö on tietoinen toimintaympäristön uusimmasta kehityksestä sekä henkilöstön osaaminen on riittävää organisaation tehtävien suorittamiseksi. T&k-toiminnan vaikutukset ulkoisen strategisen johtamisen osalta jakaantuvat kolmeen eri tasoon: lyhyeen aikavälin strategiaan, pitkän aikavälin strategiaan ja strategiaparadigmaan. Lyhyen aikavälin strategian osalta t&k-toiminnan vaikutus on pitkälti strategian tehostamisessa ja implementoinnin helpottamisessa. Pitkällä aikavälillä t&k-toiminnan avulla pyritään johtamaan yleisstrategioita ja ennakoimaan mahdollisia toimintaympäristön sekä yhteiskunnan muutoksia, jotta organisaatiot voisivat toteuttaa mahdollisimman hyvin niiden päätehtävät myös tulevaisuudessa. T&k-toiminnan vaikutus strategiaparadigmaan on harvinaisin, jolloin organisaation strategisen ajattelun tapa voi muuttua tutkimustiedon kautta. Seurauksena voi olla uuden strategiaparadigman syntyminen tai vanha paradigman hylkääminen. Lisäksi t&k-toiminnalla on välillisempää merkitystä ministeriön tulosohjauksessa ja väylähallinnon strategisen ohjauksen johtoryhmän toiminnassa. Saadut tulokset ovat linjassa Collier ym.:iden, Mintzbergin, Sydänmaanlakan ja Kirjavaisen tekemien tutkimusten kanssa strategisesta johtamisesta ja strategisen osaamisen johtamisesta. Collier ym. keskittyvät julkisen sektorin strategiseen johtamiseen, ja loput käsittelevät strategioita ja strategista johtamista yleisemmällä tasolla. Nämä ovat tutkielmassa myös pääasialliset teoreettiset lähteet. Sekundaarisina lähteinä ovat Choo ja Bean ym. Organisaatioiden taustan ja strategisen tilanteen selvittämisessä liikenne- ja viestintäministeriön, Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen asiakirja-aineisto on tutkielman tärkein lähde
  • Mäkijärvi, Essi (Helsingfors universitet, 2012)
    Strategian avulla voidaan saavuttaa yrityksessä asetetut tulevaisuuden tavoitteet. Yhä nopeammat ja arvaamattomammat muutokset toimintaympäristössä tekevät kuitenkin tulevaisuudesta yhä epävarmemman. Kriittisiä vaiheita ennakoimalla voidaan tarvittaessa muuttaa strategiaa siten, että tavoitteet on edelleen mahdollista saavuttaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia maatilayrityksen ennakointijärjestelmää ja ennakoinnin lähestymistapoja osana liiketoimintaosaamista. Tutkimusaineistona käytettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kannattavuuskirjanpitoaineiston tilivuosia 2004–2008. Tutkimuksessa käytettiin aineistona myös vuonna 2007 suoritettua viljelijäkyselyä kannattavuuskirjanpitotiloille. Tilat poimittiin tutkimukseen sen mukaan, että ne olivat sekä vastanneet vuoden 2007 viljelijäkyselyyn että olleet mukana kannattavuuskirjanpitopaneelissa vuosina 2004–2008. Havaintoaineistossa oli mukana 260 kirjanpitotilaa. Tutkimusongelmina oli selvittää, minkälaista tulevaisuuden suunnittelu on maatilayrityksissä, minkälaista on yritysten taloudellinen menestyminen ja rakenteellinen kehitys erilaisissa tulevaisuuden tavoite –ryhmissä sekä mitä tekijöitä ja menestymisen konsepteja tilojen tulevaisuuden suunnittelussa on löydettävissä. Maatilayrittäjien tavoitemuuttujia analysoitiin faktorianalyysin avulla. Klusterianalyysissa hyödynnettiin faktorianalyysin tuloksena syntyneitä faktoripisteitä. Näiden pisteiden avulla mahdollisimman samankaltaiset muuttujat yhdistettiin ryhmiksi. Syntyneet ryhmät nimettiin seuraavasti: Ympäristö- ja hyvinvointitietoiset, taloussuuntautuneet sekä kehittymis- ja kasvuhaluiset. Kyselyyn vastanneiden maatilayrittäjien tulevaisuuden suunnittelu painottui strategiselle tasolle. Muutokseen suhtaudutaan lähinnä reaktiivisesti ja preaktiivisesti. Tiedonhaku painottui kansalliselle ja paikkakunnan tasolle. Ympäristö- ja hyvinvointitietoiset tilat olivat pieniä ja vakavaraisia, mutta niillä oli todella heikko kannattavuus. Ennakointi oli vähäisempää kuin muissa ryhmissä. Taloussuuntautuneet tilat olivat suurimpia ja ne olivat kasvaneet tasaisesti viiden vuoden aikavälillä. Niissä tiedonhaku oli aktiivisinta ja tulevaisuuteen suhtautuminen preaktiivista. Suunnittelu ulottui operationaaliselta tasolta visionääriselle tasolle. Kehittymis- ja kasvuhalukkaat tilat olivat muiden ryhmien tiloja keskimäärin kannattavampia. Suhteellinen velkaantuneisuus oli kuitenkin suuri. Näillä tiloilla ennakoitiin melko aktiivisesti.
  • Siivonen, Ville (2002)
    Vaikka strategisen johtamisen tutkimus on pitkään ollut keskeinen organisaatiotutkimuksen alue, strategian toimeenpanoon keskittynyt tutkimus on ollut huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi strategiseen suunnitteluun ja strategian muotoiluun kohdistuva tutkimus. Tämän seurauksena strategian toimeenpanon tutkimuksesta on tullut varsin hajanainen tutkimuskenttä. Tämä tutkimus vastaa tutkimuksen fragmentaatioon valitsemalla verkostonäkökulman, joka integroi useita, aikaisemmissa tutkimuksissa itsenäisinä käsiteltyjä näkökulmia strategian toimeenpanoon: viestinnän, strategian diffuusion ja strategisen konsensuksen. Kiinnostus kohdistuu toimeenpantavaa strategiaa koskevien mielipiteiden ja käsitysten muodostumiseen organisaatiossa. Mielipiteiden ja käsitysten syntymiseen vaikuttavat monenlaiset sosiaaliset prosessit. Nämä prosessit taas perustuvat sosiaalisiin mekanismeihin, jotka toimivat organisaation sosiaalisessa verkostossa. Tutkimusongelma kuuluu, mitkä toimeenpanoon vaikuttavat sosiaaliset prosessit ovat ja millaisten sosiaalisten mekanismien perusteella nämä prosessit toimivat. Aikaisemmasta tutkimuksesta johdettujen sosiaalisen vaikutuksen prosessien (tartunnan, ryhmäpaineen ja sopeutumisen) ja mekanismien (suoran yhteyden, klikkijäsenyyden, rakenteellisen vastaavuuden ja roolivastaavuuden) toimintaa tarkastellaan tutkimuksen kohdeorganisaatiossa, LEL Työeläkekassassa, jossa tutkimuksen aikana oli käynnissä asiakkuusstrategian toimeenpano. Tutkimuksen aineisto on koottu lomakekyselyllä kohdeorganisaatiossa. Aineisto on analysoitu määrällisin menetelmin käyttäen faktorianalyysiä, regressioanalyysiä ja sen erikoistapauksia, autokorrelaatiomalleja, sekä sosiaalisen verkostoanalyysin menetelmiä. Tutkimustulokset osoittavat, että sosiaalisesti läheiset toimijat vaikuttavat yksilön mielipiteisiin ja käsityksiin, jotka liittyvät toimeenpantavaan strategiaan. Vahvin sosiaalisen vaikutuksen prosessi oli sopeutuminen: mielipiteet lähenivät toisiaan selvimmin niillä toimijoilla, jotka joutuivat sopeutumaan samanlaisiin sosiaalisiin rooleihin viestintäverkostossa. Sosiaalisen vaikutuksen relationaaliset mekanismit, suora yhteys ja klikkijäsenyys, tulivat esiin heikommin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että verkostovaikutus saattaa vaihdella eri organisaatiotasoilla. Tutkimuksen aineisto ei riittänyt tämän ilmiön tarkempaan erittelyyn, mutta mahdollisuus verkostovaikutuksen vaihtelusta työntekijäryhmittäin tai organisaatiotason mukaan nousee keskeiseksi jatkotutkimuksen kohteeksi. Strategian toimeenpanon kannalta sosiaaliset verkostovaikutukset ovat tärkeä, mutta vaikeasti hallittava ilmiö. Verkostoanalyysi tutkimusmenetelmänä voi tarjota hyödyllisiä työkaluja sosiaalisen vaikutuksen havaitsemiseksi ja hallitsemiseksi pantaessa strategiaa toimeen. Laajemmin ottaen verkostonäkökulman hyödyt strategian toimeenpanon ymmärtämisessä ovat ilmeiset: näkökulma ulottuu organisaation virallisen rakenteen taakse ja ottaa huomioon esimerkiksi poikkeamat muodollisesta hierarkiasta ja konfliktit ja ristiriidat strategian toimeenpanossa.