Maatalouden kannattavuus on ollut pitkään heikkoa. Maataloudessa käytettävien tuotantopanosten hinnat ovat kehittyneet epäedulli-seen suuntaan eikä maatalousyrittäjillä ole keinoja vaikuttaa niihin. Maataloustuotteiden, kuten maidon, hinnat määräytyvät markkinoilla. Keskeisin keino kannattavuuden lisäämiseen on tuotos-panossuhteeseen eli tuottavuuteen vaikuttaminen. Samaan aikaan Suomessa on käynnissä maatalouden rakennekehitys, jonka seurauksena tilakoot suurenevat ja tilamäärä vähenee. Tilojen työmäärän lisääntyessä kaikkea ei voida tehdä enää yrittäjän tai yrittäjäpariskunnan kesken, vaan palkataan työntekijöitä tai hankitaan uutta tuotantoteknologiaa, kuten koneita. Maataloustyöntekijöiden osaamistarve kasvaa. Maatalousyrittäjillä tulisi olla osaa-mista henkilöstöjohtamisesta. Lean on virtaustehokkuuteen ja asiakaskeskeisyyteen liittyvä toimintastrategia. Kaiken perusta on ymmärtää arvo, jota luodaan asiak-kaalle. Leanissa tuotantoprosesseja hiotaan niin, että prosesseista tulee sujuvia: tuotetaan enemmän tuotetta pienemmillä resursseilla ja samalla tuotteen laatu paranee. Leanissa tuotantoprosesseja tarkastellaan yhdessä työntekijöiden kanssa ja niistä pyritään löytä-mään arvoa tuottamattomia toimintoja ja poistaa niitä. Leanissa on viisi keskeistä periaatetta, joiden mukaan toimitaan. Henkilöstön käytettävissä on yli 50 lean-työkalua ja tekniikkaa, jotka esimerkiksi parantavat viestintää ja työnjakoa, ohjaavat tekemään jatkuvia parannuksia ja keskittyvät standardisointiin sekä ylläpitävät järjestystä. Työntekijät ovat merkittävässä roolissa, sillä leanin keskiössä on henkilöstö, heidän osallistumisensa ja sitouttamisensa. Lean vastaa hyvin edellä esiteltyihin kannattavuuden ja henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Erityisesti maitotiloille on järjestetty viimeisen viiden vuoden aikana lean-koulutuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, soveltuuko lean käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Tavoitteena oli saada tietoa, miten leanin käyttöönotto on sujunut, minkälaisia lean-työkaluja on käytössä tiloilla sekä kuinka lean on vaikuttanut tilojen talouteen ja työhyvinvointiin. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina neljälle maatalous-yrittäjälle, joista kolme oli maitotilallisia ja yksi emolehmätilallinen. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi lean-johtamismenetelmä, jota tarkasteltiin strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lean-johtamismenetelmä soveltuu käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Johtopäätöstä tukee se, että leanin nähtiin vaikuttaneen jokaisella tilalla talouteen sekä työhyvinvointiin positiivisesti. Tutkimuksessa käsitellyt lean-työkalut sopivat tarkasteltuihin tuotantomuotoihin hyvin. Yksittäisiä haasteita työkalujen käytöstä nousi kuitenkin esiin. Käytössä olevien työkalujen määrässä havaittiin myös tilojen välisiä eroja. Työkalujen määrä oli pienin tilalla, jossa ei ollut palkattuja työntekijöitä. Tutkimus toteu-tettiin yhteistyössä ProAgria Keskusten liitto ry:n kanssa, jolle saadut tutkimustulokset antavat tietoa siitä, mikä on leanin nykytila maito- ja emolehmätiloilla sekä miten lean-koulutuksia ja -asiantuntijapalveluita tulisi kehittää tulevaisuudessa.

Toimintaympäristön nopeatahtinen muutos on haastanut seurakuntia pohtimaan perustehtävänsä toteuttamisen turvaamista ja taloudellista kestävyyttään tulevaisuudessa. Harvaan asuttujen alueiden seurakuntien toimintaympäristöön on eniten vaikuttanut muuttoliike ja väestön ikääntyminen. Maan sisäinen muuttoliike on ollut voimakasta ja seurakuntien alueellinen erilaistuminen on ollut jatkuvaa viime vuosikymmenten aikana. Myös ihmisten elämäntapa on muuttunut. Ihmiset liikkuvat paljon ja kaupunkimainen, hyvin yksilöä ja yksilön vapautta korostava elämäntapa on yleistynyt. Kirkolla pitkät perinteet suomalaisen paikallishallinnon ja pitäjien syntyhistoriassa, mutta kirkon asemaa yhtenä maaseudun toimijana ei ole tunnistettu kuin vasta viime vuosina. Seurakuntien toiminta kattaa koko Suomen. Ne ovat maaseudulla merkittäviä työllistäjiä, ja tarjoavat sekä ostavat palveluja paikallisesti. Lisäksi seurakunnat osaltaan lisäävät paikallista sosiaalista ja henkistä hyvinvointia ja vahvistavat yhteisöllisyyttä paikkakunnalla. Seurakunnat toimivat osana paikallista yhteisöä ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa. Seurakuntaa ei voisi olla olemassa ilman ympärillä olevaa toimintaympäristöä. Toimintaympäristön muutokset ja erityisesti muutoksista johtuva taloudellinen tilanne pakottaa seurakuntia tarkastelemaan omia toimintatapojaan, rakenteitaan ja kehittämään uusia yhteistyömuotoja sekä ratkaisuja toiminnan uudelleen organisointiin. Harvaan asutulla maaseudulla seurakunnat joutuvat pohtimaan miten turvata seurakunnan perustoiminnot tulevaisuudessakin. Seurakuntalaisen kannalta oleellista on, että seurakunnan elämä ja palvelut tapahtuvat lähellä seurakuntalaista. Seurakuntarakenteisiin vaikuttavia päätöksiä tehtäessä on huomioitava, että näitä päätöksiä ei voi tehdä vain talous ja hallinto edellä. Yritysmaailmasta poiketen seurakuntien taloudenpidon tavoitteena ei ole voiton maksimointi, vaan se, että tulot kattavat menot. Strategisen, pitkän aikavälin, johtamisen tarve seurakunnissa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksen kautta pienen, harvaan asutun maaseudun seurakunnan selviytymisen keinoja muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristössä vaikuttavia tekijöitä, kuten väestön muutos ja verotulojen kehitys, tarkastellaan vähintään 10 vuoden ajanjaksolla menneisyyteen, ja tulevien vuosien kehitystä vuoteen 2030 saakka. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi seurakuntaliitoksen mahdollisuutta ja uuden seurakunnan tulorahoituksen kehitystä vuoteen 2030 saakka. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa tarkastellun kahden pienen seurakunnan yhteenliittymä ei tuo riittävää taloudellista pohjaa toiminnalle ilman merkittävää kulujen leikkaamista. On pyrittävä löytämään laajempi alueellinen ratkaisu, joka luo taloudelliset edellytykset toiminnalle myös tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa tarkastellaan johtokunnan asemaa tulosohjauksessa. Yhteiskunnallisesti mielekkääksi tutkimuskohteeksi tulosohjauksen ja johtokunnan strategisten vaikutusmahdollisuuksien tutkiminen muodostuu ennen kaikkea siksi, että johtokunnan roolin tarkastelu tulosohjauksessa on ollut vähäistä. Tutkimuskysymykset rakentuvat tutkielmassa tulosohjauksen toteutumisesta ja johtokunnan strategisesta roolista laitoksen ohjauksessa tämän järjestelmän sisällä. Tarkat tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Minkälaiseksi johtokunta kokee roolinsa tulosohjausjärjestelmän puitteissa? 2) Toteutuvatko strategisen johtamisen periaatteet Kuluttajatutkimuksen johtokunnan ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisessä yhteistyössä? 3) Onko johtokunta lisäresurssi, joka parantaa tulosohjauksen vaatimaa strategista tavoitteen asettelua ja kiinteyttää yhteistyötä ministeriötason kanssa? Tutkielma perustuu menetelmältään kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen, tarkemmin tapaustutkimukseen Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Pohjatyönä on tehty dokumenttianalyysi Kuluttajatutkimuskeskuksen strategia-asiakirjoista, johtokunnan pöytäkirjoista, tulosohjausneuvotteluiden pöytäkirjoista ja talous- ja toimintasuunnitelmista. Dokumenttianalyysin jälkeen tehtiin puolistrukturoitu teemahaastattelu johtokunnan jäsenille ja kauppa- ja teollisuusministeriön tulosohjaajalle. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytetään strategista johtamista. Tutkimuksessa esitellään erityisesti julkiselle sektorille kohdistunutta strategian tutkimusta ja pyritään näiden mallien kautta muokkaamaan määritelmää strategiselle johtamiselle, jonka avulla voidaan arvioida strategisen johtamisen periaatteiden toteutumista tulosohjauksen kehikossa. Tutkimuksessa johtokuntaa käsitellään ohjausvälineenä ja selvitetään sen strategista merkitystä keskittyen tulosohjaukseen. Johtokunta työskentelyä käsitellään erityisesti ministeriöohjauksen ja liiketaloudellisen näkökulman kautta. Myös tulosohjauksen eri piirteitä selvitetään ja avataan. Päätelmissä todetaan tämän kyseisen tapauksen suhteen, että johtokunta kokee vaikutusmahdollisuutensa tulosohjauksen kehikossa liittyvän erityisesti strategiseen johtamiseen, mutta se kokee varsinaisten vaikutuskeinojensa olevan vähäiset. Tulosohjauksen tämänhetkisissä raameissa johtokunnalla ei ole oikeastaan mahdollisuuksia tehdä muuta kuin ministeriön linjausten mukaisia päätöksiä. Aitoa ohjausvaikutusta ei synny. Päätelmien perusteella myöskään strategisen johtamisen periaatteet eivät toteudu tämänhetkisessä tilanteessa. Johtokunnan voidaan tutkimuksen perusteella katsoa olevan lisäresurssi, joka tuo tulosohjaukseen mukaan strategista näkemystä yhteiskunnan ja tieteenkentän eri osilta. Johtokunta myös kiinteyttää yhteistyötä ministeriön kanssa, koska tässä järjestelmässä säilytetään jatkuva keskusteluyhteys ministeriön edustajan kanssa. Mutta johtokuntaa ei tämän tapaustutkimuksen perusteella voida pitää missään nimessä ainutlaatuisena lisäresurssina. Lisäksi päätelmissä tuodaan esiin yhtäläisyyksiä aikaisempaan tutkimukseen, pohditaan tutkimuksen yleistettävyyttä ja esitetään jatkotutkimuksen aiheita.

This study adopts a case study research strategy to a public bureaucracy with a military organization structure. This study investigates the logics of action of strategy process from a governance perspective. Strategy process refers to the process dimension of strategic issues management (sensing, deciding, executing). The governance models used in the study are agency theory and stewardship theory. The primary objective of the study is to explore the relationship between the forms of governance and the logics of action of strategic issues management. In this study the literature review was complemented with a pilot study. The material obtained in the pilot study (N 114, n 72) was then analyzed by means of discourse analysis. The objective of the pilot study was to complement the literature review and thus immediately from the beginning incorporate qualitative organization-based empiria. However, in order to explore the study's main concern, a quantitative approach was deployed. The statistical technique used was correlation analysis. The material for the statistical analysis was gathered by means of survey (N 136, n 72). The questionnaire was sent to the key executives and managers, and experts of the public agency in question (the Border Guard of Finland). For measurement purposes, the Spearman rank correlation coefficient was computed. The study focused on a statistically significant (p<0,01) and very significant (p<0,001) correlation. The study shows that stewardship theory is a more efficient governance form than agency theory from a strategic issues management perspective. The stewardship theory based governance behaves clearly more advantageous in the analysis and constituted a significantly positive correlation to the logic of action, which actively identifies strategic issues in the organization's external environment. Agency theory did not show a corresponding correlation. Stewardship theory showed a statistically very significant correlation to each of the decision-making logics of action, and the correlation was the strongest to the decision-making logic of action, which suits most appropriately the demands of strategic issues management. Agency theory did not show a correlation with equivalent strength. With respect to implementation, stewardship theory constituted a statistically very significant correlation to the executing logics of action required by holistically natured strategic issues, whereas agency theory based governance constituted a statistically very significant correlation merely to the formal modes of implementation.

Tutkielmassa tarkastellaan strategian muodostusta ja strategista johtamista. Tarkastelu tapahtuu yhden strategiaohjelman eli sisäisen turvallisuuden strategian ja yhden tutkimusorganisaation eli sisäasiainministeriön näkökulmasta. Strategisen johtamisen tutkimus on tärkeää, jotta saamme tietoja, joiden perusteella valtionhallinnon johtamista voidaan kehittää yhä ammattimaisemmaksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Henry Mintzbergin, Bruce Ahlstrandin ja Joseph Lampelin (1998) esittämän kymmenen strategisen koulukunnan pohjalle. Muotoilu-, suunnittelu- ja asemointikoulukunnat pyrkivät löytämään erilaisten mallien ja kaavioiden avulla strategisen suunnittelun ihannemalleja. Yrittäjyys-, kognitiivinen-, oppimis-, valta-, kulttuuri- ja ympäristökoulukunnat ovat deskriptiivisiä koulukuntia ja pyrkivät kuvaamaan strategian muodostamista. Konfiguraatiokoulukunta pyrkii yhdistelemään kaikkien edellä mainittujen koulukuntien näkemyksiä. Keskeisinä käsitteinä esitellään organisaation, johtamisen, strategian ja strategisen johtamisen käsitteet. Arjen turvallisuuden ohjelmaan kuuluva sisäisen turvallisuuden strategia on poikkihallinnollinen strategiaohjelma, jonka avulla on tarkoitus lisätä kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta. Kyseinen strategia rakentuu erilaisista tekijöistä, joista tutkielmassa tarkastellaan rikollisuutta, onnettomuuksia, maahanmuuttoa sekä terrorismia ja rajaturvallisuutta. Tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen ja se toteutettiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina olivat kaikki sisäasiainministeriön osastopäälliköt ja apulaisosastopäälliköt – yhteensä tehtiin kahdeksan haastattelua. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen, millaista strategian muodostaminen ja strateginen johtaminen ovat sisäasiainministeriössä. Keskeiset tutkimuskysymykset olivat: Miten sisäisen turvallisuuden strategiaa valmistellaan sisäasianministeriössä osastopäälliköiden näkemysten mukaan? Millainen on osastopäälliköiden tehtävä kyseisen strategian valmistelussa? Miten osastopäälliköt johtavat sisäisen turvallisuuden strategian avulla ministeriössään osastoaan eli millaista strateginen johtaminen sisäasiainministeriössä on? Empiirisen aineiston analyysi toteutettiin etsimällä haastatteluaineistosta erilaisia teemoja. Tutkimus nojasi faktanäkökulmaan ja tutkimusote oli ymmärtävän hermeneuttinen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkä teoreettisessa viitekehyksessä esitetyn koulukunnan tai koulukuntien näkemykset soveltuvat kuvaamaan tämän tutkimuksen kohdetta ja tutkimusorganisaatiota. Keskeiset tutkimuksen tulokset kertovat, että sisäasiainministeriö on vahvasti asiantuntijaorganisaatio, jossa strategian muodostus noudattelee pitkälti oppimisteoreettisen koulukunnan näkemyksiä. Myös valtakoulukunnan näkemykset politiikan ja vallan merkityksestä strategian luonnissa tulivat ilmi aineistosta. Sisäisen turvallisuuden strategian muodostaminen on aineiston perusteella prosessi, johon kaikki organisaation jäsenet voivat osallistua. Kyseinen strategia on osastopäälliköille toimiva ja tehokas työkalu, jonka avulla strategista johtamista on helpompaa toteuttaa. Tärkeimmät lähteet: Mintzberg, H. & B. Ahlstrand & J. Lampel (1998). Strategy Safari: The Complete Guide Through the Wilds of Strategic Management. Hirsjärvi, S. & H. Hurme (2000). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.

Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tarkastella strategista johtamista pohjoissavolaisilla kasvinviljelytiloilla. Tavoitteena oli selvittää strategisen ajattelun, suunnittelun ja strategian toteuttamisen ilmenemistä. Lisäksi tarkasteltiin resursseja sekä toimintaympäristöä, koska haluttiin saada havainnollinen kokonaiskuva toimintaympäristöstä sekä maatalousyrityskohtaisista tekijöistä. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto hankittiin teemahaastatteluilla tammi- helmikuussa 2018. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa pohjoissavolaista maatalousyrittäjää, joiden päätuotantosuunta oli kasvinviljely. Tutkituissa tapauksissa strategiatyö painottuu ajattelu- ja suunnitteluasteelle, joten puutteita on eniten strategian toteuttamisessa ja kontrolloinnissa. Strateginen johtaminen ei ole niin ennalta määriteltyjen toimintamallien mukaan etenevää toimintaa kuin suurissa yrityksissä. Tulosten perusteella strateginen johtaminen on valtaosin samantyylistä toimintaa kuin muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa maatalousyrityksissä. Vaikka maatilojen välistä yhteistyötä jo harjoitettiin, siinä nähtiin edelleen merkittäviä mahdollisuuksia. Usein uhkaksi mainittiin jokin taloudellinen tekijä kuten mm. panos- tai tuotehintojen muutos ja pellon hinnan nousu. Henkilöresurssit nähtiin yrityksissä keskeisenä vahvuutena: yrittäjien osaaminen painottui tuotannolliseen yritystoimintaan. Lisäksi suurimmatkin kasvinviljelytilat näkivät keskeiseksi heikkoudeksi yrityksen toimimisen suurelta osin yhden henkilön varassa.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan strategisen johtamisen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) suhdetta liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) väylähallinnossa. Väylähallinnon laitoksista tarkastellaan Tiehallintoa ja Ratahallintokeskusta. Tarkastelun kohteena on strategisen johtamisen ja t&k-toiminnan hahmotettu luonne tarkasteltavissa organisaatioissa sekä LVM:n strateginen johtaminen laitoksiin nähden. Lisäksi selvitetään minkälainen asema ja merkitys t&k-toiminnalla on tutkimuskohteena olevien organisaatioiden strategiselle johtamiselle. Tutkimusongelmaan pureudutaan kvalitatiivisesti, puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Tausta-aineistona on organisaatioiden monipuolinen asiakirja-aineisto. Haastatteluiden ja asiakirja-aineiston perustella t&k-toiminta on vahvassa tukiroolissa kaikkien tarkasteltavien organisaatioiden strategisessa johtamisessa. T&k-toiminnalla on huomattava vaikutus organisaation sisäiseen ja ulkoiseen strategiseen johtamiseen. Sisäisessä strategisessa johtamisessa organisaation t&k-toiminnan tärkein tehtävä on henkilöstön osaamisen ja kompetenssien ylläpitäminen. T&k-toiminnan avulla halutaan varmistaa se, että organisaation henkilöstö on tietoinen toimintaympäristön uusimmasta kehityksestä sekä henkilöstön osaaminen on riittävää organisaation tehtävien suorittamiseksi. T&k-toiminnan vaikutukset ulkoisen strategisen johtamisen osalta jakaantuvat kolmeen eri tasoon: lyhyeen aikavälin strategiaan, pitkän aikavälin strategiaan ja strategiaparadigmaan. Lyhyen aikavälin strategian osalta t&k-toiminnan vaikutus on pitkälti strategian tehostamisessa ja implementoinnin helpottamisessa. Pitkällä aikavälillä t&k-toiminnan avulla pyritään johtamaan yleisstrategioita ja ennakoimaan mahdollisia toimintaympäristön sekä yhteiskunnan muutoksia, jotta organisaatiot voisivat toteuttaa mahdollisimman hyvin niiden päätehtävät myös tulevaisuudessa. T&k-toiminnan vaikutus strategiaparadigmaan on harvinaisin, jolloin organisaation strategisen ajattelun tapa voi muuttua tutkimustiedon kautta. Seurauksena voi olla uuden strategiaparadigman syntyminen tai vanha paradigman hylkääminen. Lisäksi t&k-toiminnalla on välillisempää merkitystä ministeriön tulosohjauksessa ja väylähallinnon strategisen ohjauksen johtoryhmän toiminnassa. Saadut tulokset ovat linjassa Collier ym.:iden, Mintzbergin, Sydänmaanlakan ja Kirjavaisen tekemien tutkimusten kanssa strategisesta johtamisesta ja strategisen osaamisen johtamisesta. Collier ym. keskittyvät julkisen sektorin strategiseen johtamiseen, ja loput käsittelevät strategioita ja strategista johtamista yleisemmällä tasolla. Nämä ovat tutkielmassa myös pääasialliset teoreettiset lähteet. Sekundaarisina lähteinä ovat Choo ja Bean ym. Organisaatioiden taustan ja strategisen tilanteen selvittämisessä liikenne- ja viestintäministeriön, Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen asiakirja-aineisto on tutkielman tärkein lähde

Vaikka strategisen johtamisen tutkimus on pitkään ollut keskeinen organisaatiotutkimuksen alue, strategian toimeenpanoon keskittynyt tutkimus on ollut huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi strategiseen suunnitteluun ja strategian muotoiluun kohdistuva tutkimus. Tämän seurauksena strategian toimeenpanon tutkimuksesta on tullut varsin hajanainen tutkimuskenttä. Tämä tutkimus vastaa tutkimuksen fragmentaatioon valitsemalla verkostonäkökulman, joka integroi useita, aikaisemmissa tutkimuksissa itsenäisinä käsiteltyjä näkökulmia strategian toimeenpanoon: viestinnän, strategian diffuusion ja strategisen konsensuksen. Kiinnostus kohdistuu toimeenpantavaa strategiaa koskevien mielipiteiden ja käsitysten muodostumiseen organisaatiossa. Mielipiteiden ja käsitysten syntymiseen vaikuttavat monenlaiset sosiaaliset prosessit. Nämä prosessit taas perustuvat sosiaalisiin mekanismeihin, jotka toimivat organisaation sosiaalisessa verkostossa. Tutkimusongelma kuuluu, mitkä toimeenpanoon vaikuttavat sosiaaliset prosessit ovat ja millaisten sosiaalisten mekanismien perusteella nämä prosessit toimivat. Aikaisemmasta tutkimuksesta johdettujen sosiaalisen vaikutuksen prosessien (tartunnan, ryhmäpaineen ja sopeutumisen) ja mekanismien (suoran yhteyden, klikkijäsenyyden, rakenteellisen vastaavuuden ja roolivastaavuuden) toimintaa tarkastellaan tutkimuksen kohdeorganisaatiossa, LEL Työeläkekassassa, jossa tutkimuksen aikana oli käynnissä asiakkuusstrategian toimeenpano. Tutkimuksen aineisto on koottu lomakekyselyllä kohdeorganisaatiossa. Aineisto on analysoitu määrällisin menetelmin käyttäen faktorianalyysiä, regressioanalyysiä ja sen erikoistapauksia, autokorrelaatiomalleja, sekä sosiaalisen verkostoanalyysin menetelmiä. Tutkimustulokset osoittavat, että sosiaalisesti läheiset toimijat vaikuttavat yksilön mielipiteisiin ja käsityksiin, jotka liittyvät toimeenpantavaan strategiaan. Vahvin sosiaalisen vaikutuksen prosessi oli sopeutuminen: mielipiteet lähenivät toisiaan selvimmin niillä toimijoilla, jotka joutuivat sopeutumaan samanlaisiin sosiaalisiin rooleihin viestintäverkostossa. Sosiaalisen vaikutuksen relationaaliset mekanismit, suora yhteys ja klikkijäsenyys, tulivat esiin heikommin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että verkostovaikutus saattaa vaihdella eri organisaatiotasoilla. Tutkimuksen aineisto ei riittänyt tämän ilmiön tarkempaan erittelyyn, mutta mahdollisuus verkostovaikutuksen vaihtelusta työntekijäryhmittäin tai organisaatiotason mukaan nousee keskeiseksi jatkotutkimuksen kohteeksi. Strategian toimeenpanon kannalta sosiaaliset verkostovaikutukset ovat tärkeä, mutta vaikeasti hallittava ilmiö. Verkostoanalyysi tutkimusmenetelmänä voi tarjota hyödyllisiä työkaluja sosiaalisen vaikutuksen havaitsemiseksi ja hallitsemiseksi pantaessa strategiaa toimeen. Laajemmin ottaen verkostonäkökulman hyödyt strategian toimeenpanon ymmärtämisessä ovat ilmeiset: näkökulma ulottuu organisaation virallisen rakenteen taakse ja ottaa huomioon esimerkiksi poikkeamat muodollisesta hierarkiasta ja konfliktit ja ristiriidat strategian toimeenpanossa.