Liimatainen, Markus
(Helsingin yliopisto, 2017)
Tutkimuksessa perehdytään Espoon kaupungin ympäristötavoitteisiin sekä ympäristöjohtamiseen. Teoreettisena viitekehyksenä on kestävä kehitys, joka on monimuotoinen ja usein vaikeasti määritettävä käsite, kuten tutkimuksessa havaitaan. Tavoitteena on löytää vastaus siihen, milloin Espoo on ottanut kestävän kehityksen mukaan tavoitteisiinsa, mitä termillä on tarkoitettu eri aikoina ja millaisia toimenpiteitä tämän seurauksena on tavoitteisiin asetettu. Tätä seurataan myös vasten kansallista ja kansainvälistä keskustelua aiheesta. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten Espoon ympäristötavoitteet ovat sisällöllisesti muuttuneet ajan myötä, ja millä tavalla ympäristöasioiden hallinto on muuttunut erityisesti sen jälkeen, kun vuoden 1995 kuntalaki ohjasi kunnat johtamaan toimintaansa uudella tavalla strategioiden kautta.
Aineistona ovat Espoon kaupungin tuottamat ympäristöohjelmat vuodesta 1979 vuoteen 2000 sekä kaupungin strategiat siitä eteenpäin vuoteen 2017 asti. Näitä analysoitiin erilaisilla laadullisilla menetelmillä, erityisesti sisällön-, diskurssi- ja retorisella analyysilla.
Tuloksena selviää, että kestävä kehitys näkyy ensimmäisen kerran Espoon tavoitteissa jo pian termin yleistymisen jälkeen, ja termin sisältö seuraa ajan myötä hyvin kansallista sekä kansainvälistä keskustelua aihepiiristä. Tavoitteet ja toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi kuitenkin vaihtelevat ajan myötä, ja jotkut ongelmat, erityisesti liikenne, pysyvät tavoitteissa koko ajan. Ympäristöohjelmien sisältö muuttuu ja kehittyy ajan kuluessa, mutta siirtyminen strategioihin vuonna 2000 aiheuttaa selkeän muutoskohdan ympäristötavoitteissa, kun laajat ympäristöohjelmat vaihtuvat suppeisiin strategioihin, jotka eivät palvele ympäristönsuojelua samaan tapaan. 2000-luvun kuluessa strategiatkin kehittyvät, ja sen myötä ympäristöasioidenkin näkyvyys ja hallinto palaavat osin vanhaan malliin. Tavoitelistauksista koostuvien strategioiden muuttuminen tarinallisiksi Espoo-tarinoiksi vuonna 2013 on ollut selkeä muutos kaupungin tavassa viestiä itsestään ja tavoitteistaan. Espoo-tarinatkin kuitenkin sisältävät avoimesta luonteestaan huolimatta paljon retoriikkaa, jolla peitetään usein ideologisia valintoja.
Johtopäätöksinä voi esittää, että Espoo on tavoitteissaan osoittanut jo varhain kestävän kehityksen olevan sille tärkeää, mutta kaikilta osin tämä ei ole siirtynyt toimintaan. Ympäristöjohtaminen Espoossa on ollut suuressa muutoksessa 2000-luvulla, ja kaupungilla on ollut paljon opettelua asian suhteen. Strategiamalli siinä muodossa kuin se Espoossa otettiin käyttöön, ei selkeästikään ole ollut toimiva ympäristöasioiden hoidon suhteen. Ongelmat on kuitenkin tiedostettu, ja niihin on vastattu esimerkiksi ottamalla ympäristöohjelmia taas käyttöön sekä luomalla pitkäaikainen ympäristöpolitiikka. Nämä eivät kuitenkaan ole jääneet pysyviksi käytännöiksi, joten tällä hetkellä tahtotila asiassa on epäselvä. Ympäristöasioiden hoito on joka tapauksessa selkeästi aiempaa hajautuneempaa.