Browsing by Subject "strateginen kauppapolitiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Manninen, Maija (2000)
    Tutkielmani lähtökohtana ovat olleet muutamat strategisesta kauppapolitiikasta kirjoitetut artikkelit, joissa pohditaan eri lähtökohdista kysymystä, voiko kauppapolitiikalla parantaa kotimaan hyvinvointia epätäydellisesti kilpaillussa kansainvälisessä kaupassa. Kysymystä tarkastellaan ensin osittaistasapainon analyysissä, jolloin selvitetään, kuinka vientituilla voi parantaa kotimaan hyvinvointia. Mallin avulla voidaan ratkaista optimaalinen vientituki. Oletuksina on käytetty epätäydellistä kilpailua, homogeenisia tuotteita, ei-laskevia rajakustannuksia ja yritysten Cournot-kilpailua. Kauppapolitiikan pääasiallisena instrumenttina on tarkasteltu vientitukea. Sitten tarkastellaan lähemmin yritysten kilpailuoletusten vaikutuksia. Cournot-oletuksia verrataan Bertrand- ja konsistenttien arvausten oletuksiin. Todetaan, että se kuinka yritykset olettavat kilpailijan reagoivan toimintaansa ja se, kilpaillaanko hinnalla voi määrällä, vaikuttaa tuloksiin. Cournot kilpailussa vientituki voi olla optimaalista politiikkaan, kun taas Bertrand kilpailussa viennin verotus voi lisätä kotimaan hyvinvointia. Yritysten arvausten toistensa reaktioista sen sijaan ollessa ”konsistenttia” havaitaan, että optimaalista kotimaan kannalta onkin vapaakauppa. Myös kotimaisen kulutuksen vaikutusta optimaaliseen kauppapolitiikkaan tarkastellaan. Kotimainen kulutus kasvattaa optimaalista vientituen määrää, kun markkinat ovat integroituneet ja tuki maksetaan kaikille tuoteyksiköille, niin koti- kuin ulkomaillakin kulutetuille. Lisäksi tarkastellaanyritysten lukumäärän vaikutusta optimaaliseen kauppapolitiikkaan. Keskenään kilpailivat kotimaiset yritykset muodostavat toisilleen negatiivisen ulkoisvaikutuksen. Hallitus voi verottamalla vientiä aikaansaada yhteistyötasapainon, jossa kotimaiset yritykset toimivat ryhmänä maksimoidakseen kotimaan kokonaisvoitot. Lopuksi vielä luodaan lyhyt katsaus kahden aktiivisen hallituksen politiikkatasapainoon. Keskeisiä lähteitä: BRANDER, J. - SPENCER, B. (1985): Export Subsidies and International Market Share Rivalry. Journal of International Economics18, 83 -100. EATON, J. - GROSSMAN, G. (1986): Optimal Trade and Industrial Policy under Oligopoly. Quarterly Journal of Economics, 383 - 406. DIXIT, A. (1984): International Trade Policy for Oligopolistic Industries. Supplement 9, 1-16.
  • Mälkönen, Ville (2000)
    Metsien suojelulla on merkittävä vaikutus metsäteollisuuden kansainväliseen kilpailukykyyn. Tämä johtuu siitä, että metsien suojeluun liittyy hakkuurajoituksia, jotka nostavat raakapuun hintaa ja siten korottavat teollisuuden tuotantokustannuksia. Toisaalta metsäteollisuuden tuotantokustannuksiin vaikuttavat myös investoinnit, jotka vähentävät puunkäytön tuotantokustannuksia. Koska kilpailu kansainvälisillä puu - ja paperimarkinoilla on epätäydellistä, voidaan investointeja pitää myös strategisina investointeina, joiden avulla eri maiden metsäteollisuudet pyrkivät kontrolloimaan keskinäistä hintakilpailua. Lisenssiaattityössäni tarkastellaan metsien suojelun vaikutuksia metsäteollisuuden investointikäyttäytymiseen sekä miten strateginen kilpailu kansainvälisillä markkinoilla vaikuttaa julkisen vallan metsäpolitiikkaan, jos se pyrkii suojelemaan metsien lisäksi kotimaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä. Perinteisesti ajatellaan, että metsäteollisuuden kilpailukyvyn määrää sen tuotantokustannukset, ja näin ollen työni ensimmäisessä osassa keskitytään tarkastelemaan metsiensuojelusta koituvien kustannuksien vaikutusta kilpailukykyyn ja julkisen vallan metsäpolitiikkaan. Toisessa osassa pohditaan miten metsäteollisuuksien ja julkisen vallan strateginen käyttäytyminen muuttuu, jos tuotteiden kysyntään vaikuttaa myös maissa harjoitettava metsäpolitiikka. Tarkastelussa käytetään strategisen kauppapolitiikan mallikehikkoa, jossa kahden maan (koti - ja ulkomaa) metsäteollisuuksien ja hallituksen vuorovaikutusta kuvataan kolmevaiheisena pelinä. Pelin ensimmäisessä vaiheessa hallitus asettaa kotimaassa hakkuurajoitukset. Toisessa vaiheessa maiden metsäteollisuudet tekevät investointipäätöksensä ja kilpailevat pelin viimeisessä vaiheessa kansainvälisillä vientimarkkinoilla. Tutkimuksen toisen osan mallissa käytetään edellä esitettyä aikarakennetta, mutta samalla oletetaan, että aktiivinen suojelupolitiikka kotimaassa nostaa kotimaisen tuotteen kysyntää, koska ostajat arvostavat suojelupolitiikan ympäristövaikutuksia kotimaan metsissä. Tutkimuksessa osoitetaan, että korkeammat hakkuurajoitukset lisäävät metsäteollisuuden tuotantokustannuksia, minkä seurauksena kotimainen metsäteolisuus lisää investointejaan vähentääkseen metsien suojelun kustannusvaikutuksia. Ulkomainen kilpailija puolestaan laskee investointiensa tasoa, mikä johtaa ulkomaisen tuotteen hintatason nousuun. Nämä strategiset vaikutukset antavat julkiselle vallalle motiiviin tiukentaa metsien suojelun tasolle, joka ylittää yhteiskunnan sosiaalisen optimin. Tämän lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, että suojelupolitiikan aiheuttamat kysyntävaikutukset heikentävät julkisen vallan motiivia tiukentaa suojelun tasoa. Tämä johtuu siitä, että ulkomaisen tuotteen kysynnän laskun johdosta suojelupolitiikan vaikutus ulkomaisen tuotteen hintatasoon ei ole niin merkittävä kuin perusmallissa. Erikoistapauksena voidaan osoittaa, että kysyntävaikutuksen ollessa huomattava, strateginen suojelupolitiikka kotimaassa saattaa johtaa liian alhaisiin hakkuurajoitteisiin.