Browsing by Subject "strateginen suunnittelu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Lampinen, Seppo (2003)
    Tutkimuksessa käsitellään Tiehallinnon tulkintoja tienpidon sosiaalisista vaikutuksista sellaisena kuin ne ilmenevät Tiehallinnon omista strategista suunnitelmista. Tutkimuksen näkökulma tienpidon strategisiin suunnitelmiin on perustelemisen ja vakuuttamisen näkökulma. Strategisia suunnitelmia on tarkasteltu konstruktioina, joiden tarkoitus on vakuuttaa yleisönsä siitä, että suunnitelmissa esitetyt kannanotot, toiminnan strategiset linjaukset, ovat oikeita, perusteltuja ja myös välttämättömiä. Tutkimuksen viitekehys sijoittuu pragmaattiseen sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka mukaan toimintaan vaikuttavat myös todelliset fysikaaliset ilmiöt. Niiden arviointi on kuitenkin aina subjektiivisesti välittynyttä. Strategisten suunnitelmien vaikutusten arvioinnissa ei ole kyse todellisista, suunnitelman pohjalta toteutuvista ympäristövaikutuksista, vaan käsityksistä siitä, minkälaisia vaikutuksia esitetty strategia tuottaisi. Aineiston muodostaa Tiehallinnon neljää viimeisintä strategista suunnitelmaa, joista vanhin on vuodelta 1987, uusin vuodelta 2000. Niiden analysoinnissa on käytetty hyväksi myös eräitä niiden taustalla vaikuttaneita suunnitelmia, joista keskeisimpiä ovat liikenne- ja viestintäministeriön koko liikennejärjestelmää koskevat strategiat. Tutkimusmenetelmänä on Perelmanin argumentaatioteoria. Sen mukaan argumentaatiossa seuraamuksia ei pyritä johtamaan premisseistä, vaan hankkimaan tai vahvistamaan yleisön hyväksyntää tai kannatusta esitetyille väitteille. Argumentaation tarkoituksena on usein toiminta tai toiminta-alttiuden luominen, joka on tienpidon strategisten suunnitelmien yhtenä keskeisenä tarkoituksena, tavoitteista riippuen joko Tiehallinnon omassa organisaatiossa tai sen rahoituksesta päättävässä organisaatiossa. Tienpidon strategisista suunnitelmista ilmenee selvästi sosiaalisia vaikutuksia koskevan käsittelyn laajentuminen ja käsityksen syventyminenkin. Vuoden 1987 suunnitelman liikenneturvallisuusvaikutuksista on edetty meluhaittojen lähtien tienpidon vaikutusten kattavampaan tunnistamiseen aina tasa-arvonäkökulmaan saakka. Vaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuudet ovat nousseet esiin viimeisimmässä suunnitelmassa. Sosiaalisia vaikutuksia koskevien tavoitteiden määrittelyssä on kyse suunnittelujärjestelmän sisällä tapahtuvista jatkuvista määrittelykamppailuista. Tienpito on kiinteässä yhteydessä talouskasvun ideologiaan. Tienpidon tavoitteissa ja perusteluissa on aina esiintynyt ensisijaisena taloudellisen kasvun ja tehokkuuden näkökulma. Sen vuoksi suunnitelmissa toistuu suunnitelmien perusteluina ”yhteiskunnan odotukset”, ”tienkäyttäjien odotukset”, ”yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen” jne. Tutkimuksessa on tunnistettu suunnitelmissa esiintyviä retorisia teemoja, keskeisimpinä yhteiskunnan tarpeet, tienkäyttäjien/yhteiskunnan odotukset, tieverkon kunto ja ruuhkautuminen ja viime vaiheissa myös kestävä kehitys. Yhteiskunnan tarpeet on liitetty lähinnä yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn tai yleisesti yritysten toimintaedellytyksiin. Tienkäyttäjien odotukset ovat voineet toimia lähes minkä tahansa liikenteen palvelutasoa kohottavan toimenpiteen perusteluna. Suunnitelmien perustelut ovat muuttuneet selkeän kvantitatiivisista kvalitatiivisiksi. Tienpidon strategisissa suunnitelmissa esiintyvät argumentit ovat luonteeltaan Perelmanin mukaan todellisuuden rakenteeseen perustuvia. Tarkastelluissa suunnitelmissa tällaisia argumentteja ovat olleet toistuvasti liikenneturvallisuuden parantuminen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantuminen, kahdessa viimeisessä suunnitelmassa myös kestävä kehitys, jonka voi tulkita myös retoriseksi teemaksi.
  • Sinikara, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (16)
  • Kanninen, Vesa; Akkila, Ilona (Ympäristöministeriö, 2015)
    Ympäristöministeriön raportteja 24 | 2015
    Selvityksen tarkoituksena on ollut tuoda taustatietoa ja kehittämisideoita kaupunkiseutujen suunnittelun kehittämiseen muutamista Euroopan maista. Tarkasteluun valittiin Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Englanti. Selvitys luo osaltaan pohjaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän kehittämiseen ja tuo ideoita myös muuhun kaupunkiseutuja koskevaan strategiseen suunnitteluun. Selvityksessä on käyty läpi kaupunkiseututasoisen suunnittelun virallisia ja epävirallisia rakenteita, toimijoita ja suunnittelun välineitä. Selvityksen mukaan kaupunkiseuduilla tulisi kokeilla erilaisia ratkaisuja harkiten, mutta rohkeasti. Valtion ja kuntien välisiä suhteita, mukaan lukien suunnittelujärjestelmän ohjausmuodot, tulisi yksinkertaistaa. Kaupunkiseuduille tulisi jättää liikkumavaraa omien, paikallisista ominaispiirteistä nousevien kysymysten käsittelyyn, sekä omien perusteltujen käytäntöjensä sisällyttämiseen myös virallisen suunnittelun puitteissa. Selvitys korostaa, että strategisen suunnittelun lähtökohtana ei saisi olla resurssien tuottaminen kaupunkiseudulle, vaan kaupunkiseudun spatiaalisen kehittämisen kysymysten käsittely. Kuntien välisen yhteistyön kehittämisessä on pyrittävä pitkäjänteisesti mahdollistamaan erilaisten yhteistyömuotojen jatkuvuutta ja toisiaan täydentävyyttä. Toimiviksi havaittujen yhteistyömuotojen keskeiset tekijät tulisi sisällyttää uusiin yhteistyömuotoihin. Selvityksen mukaan tekemiseen, aktiivisuuteen ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä tulisi tukea. Strategisen spatiaalisen suunnittelun järjestelmän tulisi olla joustava, jotta se voisi huomioida tällaiset rakenteet ja kiinnittää ne demokraattiseen kontrolliin mielekkäällä tavalla. Myös yhteistyörakenteita tulisi kehittää joustaviksi ja eri tilanteisiin adaptoituviksi.
  • Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (1)
  • Byström, Vilja (Helsingin yliopisto, 2020)
    This thesis investigates strategy formation and its use in the Saint Petersburg contemporary dance community. In Russia the 1920s was the golden era of contemporary dance, however, this period only lasted for a few years. As the development of the industries, modern and contemporary forms were hindered by political and societal changes. During these ambiguous times, only classical ballet and folk dance were widely accepted in the country. Still today, there is inequality in the Russian dance field between different genres since classical ballet as well as folk dance are provided government support both financially and through educational opportunities. As a result, restrictive policies and uncertainty appear in the everyday life of contemporary dance practitioners and they are part of a somewhat divided community. The main research question of this thesis is ‘How do actors in the Saint Petersburg contemporary dance industry understand their mission and what kind of strategies do they have in their use to pursue this?’. This study aims to understand their strategic planning processes; to identify the community’s current engagements in strategic management and how the actors utilize operational tools such as SWOT analysis or the inspection of goals and mission statements within the organizations. In addition, the study analyzes how these objectives can be transformed for the benefit of the industry. This research is a qualitative case study and its primary data are five semi-structured interviews conducted in Saint Petersburg in July 2019 with local contemporary dance practitioners and professionals. The materials are analyzed using applied thematic analysis and grounded theory. This study contributes to the theoretical discussions of strategic management in arts organizations and oversees how the power of a mission statement is understood and operational planning tools are used. There is still a need for actions in building sustainable infrastructure in order to ensure the continuation of financial support for contemporary dance. The main results of this research suggest that the organizations have become aware of the tools they need to use to influence and ensure the future of contemporary dance in Russia. An objective of the dance community is to increase individual engagement of contemporary dance in order to elevate this visibility of the discipline amongst decision-makers and new audiences. By not focusing on internal competition, the actors in Saint Petersburg can turn their skills into resources for the whole industry. This thesis will help to demonstrate the attempts of these professionals and the whole community and lastly, bring new topics of advocacy into discussion among the actors in the Saint Petersburg contemporary dance community, institutions and the whole cultural and creative sector in Russia.