Tämä työ tarkastelee taloudellisen integraation vaikutuksia työn kysyntäjoustoille. Esitämme toimialan kansainvälistä kauppaa koskevan lineaarisen mallin tarkastellaksemme, kuinka hyödykemarkkinoiden integraatio vaikuttaa työn kysyntään. Kummassakin maassa yritys tuottaa kansainvälisesti kaupattavia hyödykkeitä käyttäen kahta panosta työvoimaa ja pääomaa, ja hyödykkeitä kotimarkkinoille käyttäen ainoastaan työvoimaa. Osoitamme, että Cournot-Nash tasapainossa eri integraation seurauksilla on erilaisia vaikutuksia työn kysyntään. Kaupan esteiden poistuminen lisää työn kysyntää. Toisaalta, jos hyödykemarkkinoiden integraatio laajentaa kansainvälisesti kaupattavien hyödykkeiden määrää, voimme odottaa työn kysynnän puolestaan vähenevän. Nämä vastavaikutukset johtuvat siitä, että hyödyntäessään parempia skaalaetuja yritykset laajentavat tuotantoaan huolimatta alentuneista voittomarginaaleista, mutta toisaalta yritykset kohtaavat kiristyneen kilpailun hyödykemarkkinoilla. Tarkoituksena epälineaarisessa mallissa on tarkastella, kuinka taloudellinen integraatio muuttaa teoriassa työn kysyntäjoustoa oman hinnan suhteen. Oletamme, että avoimessa taloudessa toimialat tuottavat hyödykkeitä panoksinaan pääoma ja työvoima. Johdamme lisääntyneen integraation vaikutukset - skaala- ja substituutiovaikutukset - työn kysyntäjoustolle. Jos integraatio lisää työvoiman korvattavuutta, voimme odottaa työn kysynnän muuttuvan joustavammaksi. Osoitamme myös, että kansainvälinen kauppa nostaessaan hyödykkeen hintajoustoa lisää työn kysynnän joustavuutta. Siten työn kysyntä muuttuu joustavammaksi integraation myötä joko kiristyneen hyödykemarkkinakilpailun vuoksi tai lisäten kotimaisen työvoiman korvattavuutta ulkomaisilla tuotannontekijöillä. Esitämme kahden vaiheen estimointimallin, jonka avulla selvitämme empiirisesti, onko Euroopan integraatio muuttanut työn kysyntäjoustoja oman hinnan suhteen Suomessa hyödyntäen teollisuussektoriaineistoa vuosilta 1975 - 1999. Mitä joustavampi työn kysyntä on, sitä herkemmin työllisyys muuttuu reaktiona työvoimakustannuksien muutokseen. Tutkimustulokset osoittavat, että työn kysyntä muuttui joustavammaksi integraation edetessä teollisuudessa yleisellä tasolla ja kaikilla teollisuussektoreilla käyttämällä instrumenttimuuttujamenetelmää; ja käyttämällä pienimmän neliösumman menetelmää työn kysyntäjousto kasvoi sekä yleisellä tasolla että enemmistöllä sektoreista. Tulosten mukaan myös kysyntäshokkien vaikutukset työn kysyntään ovat kasvaneet kaikilla sektoreilla paitsi yhdellä. Määritellessä Euroopan integraation vaikutusta työn kysyntäjoustoille toisen vaiheen tulokset osoittavat jonkin verran tukea hypoteesille, jonka mukaan taloudellinen integraatio edistää kasvua työn kysyntäjoustoissa. Enemmistöllä integraatio-indikaattoreista on oletusten mukainen vaikutus joustoille teollisuudessa yleisellä tasolla ja enemmistölle sektoreista. Tulokset myös osoittavat jonkin verran tukea, että integraatio on voimistanut työvoiman substituutiota tehden työvoiman helpommin korvattavammaksi ulkomaisilla tuotannontekijöillä.