Browsing by Subject "suhdanneindikaattori"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Urrila, Penna (2001)
    Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan talouskasvun melko säännöllisesti toistuvaa vaihtelua pitkäaikaisen keskiarvokasvuvauhdin ympärillä. Eräänä tiedon lähteenä suhdannevaihteluita ja suhdannetilannetta seurattaessa voivat olla niin kutsutut suhdanneindikaattorit. Indikaattorit ovat tyypillisesti esimerkiksi yrityskyselyjen aineistosta peräisin olevia aikasarjoja, joiden tarkoitus on kuvata ja erityisesti ennakoida suhdannetilannetta (niin kutsutut ennakoivat suhdanneindikaattorit). Tunnetuimpia Suomen taloutta kuvaavia suhdanneindikaattoreita ovat Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) Suhdannebarometrin aineistosta saadut indikaattorit ja toisaalta OECD:n sekä EU:n komission laskemat niin sanotut yhdistelmäindikaattorit. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten suhdanneindikaattoreiden kykyä kuvata teollisuustuotannon vaihteluita vuosina 1975–2000. Lisäksi on lyhyesti valotettu keskeisimpiä suhdanneindikaattoreihin ja -vaihteluihin liittyviä käsitteitä, kuvailtu indikaattoreiden tutkimukseen liittyviä menetelmiä ja selostettu suhdanneindikaattoreiden yhteyttä varsinaisiin suhdanne-ennusteisiin. Lopuksi on esitelty uudenlaisen, todennäköisyystyyppisen suhdanneindikaattorin taustalla oleva teoria ja muodostettu tällainen indikaattori Suomen teollisuustuotannon käännepisteitä ennakoimaan. Lähteinä on käytetty alan tutkimuksen lisäksi TT:n Suhdannebarometrin aineistoa, muita Suomen taloutta kuvaavia indikaattoriaikasarjoja sekä teollisuustuotanto- ja bruttokansantuotetilastoja. Indikaattoreiden osuvuuden tarkastelussa on käytetty useita eri menetelmiä kuten indikaattoriaikasarjojen ja teollisuustuotannon muutoksen välisen korrelaation analyysia sekä aikasarjojen käännepisteiden tarkastelua. Indikaattorin ja teollisuustuotannon muutoksen välistä kausaalisuutta on analysoitu Grangerin kausaalisuustestillä. Saatuja tuloksia on vertailtu aiempiin kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuksiin. Tutkimuksen tulosten mukaan suhdanneindikaattoreita voidaan melko tarkasti käyttää lähiaikojen suhdannekehityksen arviointiin. Parhaat ennakoivat suhdanneindikaattorit kuten TT:n Suhdannebarometrin suhdannenäkymäindikaattori ovat kuvanneet teollisuustuotannon kehitystä varsin luotettavasti noin puoli vuotta etukäteen, ja myös tällaisten indikaattoreiden käännepisteet ovat lähes aina olleet ennen teollisuustuotannon käännepisteitä. Myöskään vääriä signaaleja suhdannekäänteistä ei juurikaan havaittu. Grangerin kausaalisuustestin tuloksista huomataan, että suhdannenäkymäindikaattori on erittäin merkittävä teollisuustuotannon kehityksen selittäjä. Tutkimuksen mukaan Suhdannebarometrin muuttujien osuvuus on myös jonkin verran parantunut 1990-luvulla, kun taas OECD:n yhdistelmäindikaattorin tarkkuus on heikentynyt. Todennäköisyystyyppisen suhdanneindikaattorin muodostaminen on vaihtoehtoinen tapa tehdä päätelmiä tulevasta suhdannekehityksestä indikaattoreiden avulla. Kokeilu tällaisen indikaattorin konstruoimiseksi Suomen aineistolla johti varsin hyviin tuloksiin. Todennäköisyysindikaattori antoi signaalin kaikista Suomen teollisuustuotannon käänteistä vuosina 1975–2000.
  • Oravainen, Henrikki (2002)
    Kiinteistöt tuotannontekijänä ja sijoitustuskohteena ovat huomattava resurssi kansantaloudessa. Lisäksi kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihtelut ovat voimakkaita. Kiinteistöjen kysynnän ja suhdannevaihteluiden sekä niiden ennustemenetelmien tutkimiseen on ollut jakuvasti kiinnostusta. Kiinteistötalouden instituutti (KTI) ja Suomen valtion kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli ovat tehneet 1990-luvun puolivälistä lähtien kiinteistöalan asiantuntijoille ja kiinteistöjen vuokralaisille puolivuosittaisia kyselyjä, joissa vastaajia pyydetään arvioimaan kiinteistömarkkinoiden tilaa ja tulevaa kehitystä. Tässä tutkielmassa selvitetään ensinnäkin kiinteistömarkkinoiden toimintaa ja niiden suhdannevaihteluja yritysten toimitilojen – toimisto-, liike- sekä tuotanto- ja varastotilojen – osalta. Asuntomarkkinat on rajattu tämän ulkopuolelle. Markkinoiden toiminnan teoriapohjana käytetään DiPasqualen ja Wheatonin (1996) kehittämää kiinteistömarkkinoiden nelikenttämallia sekä suhdannevaihteluista Muellerin (1995) artikkelia. Lisäksi tehdään empiiristä tutkimusta Suomen kiinteistömarkkinoiden toiminnasta pääasiassa 1990-luvulta vuoteen 2001 näiden teorioiden valossa. Toiseksi tutkitaan, miten KTI:n ja Kapiteelin suhdannekyselyt ovat onnistuneet kuvaamaan kiinteistömarkkinoiden muutoksia 1990-luvun lopulta 2000-luvun alkuun, ja voidaanko näiden kyselyjen perusteella ennustaa tulevaa markkinoiden kehitystä. Lisäksi tutkitaan TT:n suhdannebarometrin rakennnusteollisuuden suhdannenäkymien suhdetta rakentamisen volyymin muutoksiin 1975–2001. Tutkimus perustuu lähinnä korrelaatioiden laskemiseen kyselyjen antaman informaation ja tätä vastaavan kvantitatiivisen aikasarjan välillä esimerkiksi toimistojen vuokratason muutoksista. Kirjallisuuslähteet tämän osalta ovat Jalas (1981), Urrila (2000) sekä Djerf ja Takala (1997). Tutkimuksen tulosten mukaan Suomen kiinteistömarkkinat ovat pääosin käyttäytyneet teoriamallien mukaisesti. Tutkimustulosten perusteella havaitaan, että markkinoiden suhdannevaihtelut ovat olleet voimakkaita. KTI:n ja Kapiteelin suhdannekyselyt ovat antaneet oleellista lisäinformaatiota kiinteistömarkkinoiden kehityksestä, mutta ennakoivina suhdanneindikaattoreina niitä ei kuitenkaan voida pitää. KTI:n vajaakäyttöasteen muutosta kuvaava saldoluku oli lähimpänä ennakoivaa indikkaatoria, mutta lyhyiden aikasarjojen vuoksi kovin vahvoja päätelmiä tästä ei voida tehdä. Myöskään TT:n suhdannebarometrin rakennusteollisuuden suhdannenäkymiä ei voida pitää ennakoivana indikaattorina rakentamisen volyymille.