Tutkielmassani tarkastelen sitä, mitä sukupuoli ja identiteetti ovat, mitä sukupuoli-identiteetti merkitsee osana ihmisen identiteettiä ja mitä eettisiä ongelmia seuraa, kun eri osapuolet määrittelevät yksilön sukupuoli-identiteetin eri tavoin. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, mistä puhutaan, kun halutaan määritellä yksilön sukupuoli, ja miksi tästä tulkinnasta vallitsee erimielisyyksiä, jotka voivat johtaa moraaliseen konfliktiin yksilön ja häntä ympäröivän yhteisön välillä. Ratkaisuksi sukupuoli-identiteetin määrittelyä seuraavaan konfliktiin esitän hyväksyvää kohtaamista ja sukupuolen hahmottamista sosiaalisen konstruktion kautta syntyneenä identiteettikategoriana. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän systemaattista analyysia. Toisessa pääluvussa erittelen sukupuolen käsitteeseen sisältyviä monia ulottuuksia. Keskeisessä osassa erittelyä on Judith Butlerin teoria sukupuolen performatiivisesta luonteesta. Kolmannessa pääluvussa määrittelen identiteettiä sekä sukupuoli-identiteettiä pitkälti kehityspsykologian näkökulmasta. Neljännessä pääluvussa esittelen hyväksyvän kohtaamisen teoriaa Jaana Hallamaan ja Risto Saarisen esittelemien mallien mukaisesti. Sukupuolen hahmottaminen identiteettikategoriana selittää, miten kuva sukupuolesta syntyy yksilön itsemäärittelyn ja yhteisön antaman sosiaalisen tunnustamisen vuorovaikutuksena. Mikäli vuorovaikutus ei toteudu odotetusti, syntyy osapuolten välille konflikti. Määrittelyä koskeva konfliktin ratkeaa sillä, että sen osapuolet tunnustavat sukupuolen luonteeseen liittyvä konstruktiivisuuden, jolta puutuu määritelmän totuusarvon määrittelevä essentialistinen luonne, sekä tunnustavat yksilön kokonaisvaltaisen toimijuuden sukupuoliidentiteetin takana.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan suomalaisissa liikuntalehdissä esiintyviä käsityksiä naisten liikunnasta. Sosiaalisten representaatioiden teoria ja sosiaalinen konstruktionismi toimivat teoreettisina lähtökohtina. Taipumus käsittää sukupuolet toisilleen vastakkaisina ja toisensa poissulkevina näkyy urheilumaailman kahtiajakautumisessa. Yhteiskunnassa vallitsevat käsitykset maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä konkretisoituvat urheiluun liittyvissä käytännöissä, käsityksissä ja odotuksissa ja mm. mediassa. Maskuliinisuus ja feminiinisyys samoin kuin sukupuolten väliset suhteet nähdään sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta kuitenkin rakennettuina, jolloin niistä on mahdollista myös neuvotella. Tutkimusaineistona on kaksi suomalaista liikunnallista aikakauslehteä: Fitness ja Sport. Analysoitavaan aineistoon on rajattu lehtien vuoden 2003 jokaisesta numerosta kaksi erityyppistä artikkelia: numeron pääjuttu ja yksi henkilöjuttu. Fitness-lehteä ilmestyi vuonna 2003 kymmenen numeroa ja Sport-lehteä kuusi. Analysoitu aineisto koostuu siis 16 pääjutusta ja 16 henkilöjutusta. Analyysimenetelmänä on sovellettu teoriasidonnaista laadullista analyysiä, joka mahdollistaa sekä aineistolähtöisyyden että aiemman tutkimus- ja teoriatiedon käyttämisen analyysissä apuna. Liikuntalehdistä löytyi neljä jaettua käsitystä naisten liikunnasta: huippu-urheilu, ulkonäköliikunta, hyvän olon liikunta ja elämysliikunta. Jokaisella liikuntakäsityksellä on liikkuvaa naista kuvaava prototyyppi, ja käsitykseen sisältyy myös oletus tietyntyyppisistä liikuntamuodoista tai -lajeista. Liikunnalle määrittyvät merkitykset ja funktiot vaihtelevat eri käsityksissä. Huippu-urheilu tiivistyy uraan, ulkonäköliikunta ulkonäön välineeksi, hyvän olon liikunta terveyteen ja hyvinvointiin ja elämysliikunta intohimoon. Liikuntalehdet sisälsivät perinteisiä, yhteiskunnassa yleisesti naisten liikuntaan liittyviä käsityksiä (esim. ulkonäköliikunta), mutta niiden rinnalla oli myös uusia, vapauttavampia käsityksiä (erityisesti elämysliikunta), jotka korostavat voimaantumista. Perinteisten näkemysten voidaan katsoa olevan osa sosiaalisen representaation ydintä. Haastavat käsitykset kuuluvat sen sijaan representaation perifeeriseen alueeseen, joka on joustavampi kuin ydin ja sallii siksi hajontaa käsityksissä. Perinteisten ja uudenlaisten käsitysten samanaikainen näkyminen liikuntalehdissä kuvaa naisten liikuntaan liitetyistä merkityksistä käytävää neuvottelua. Tärkeimmät lähteet: Hargreaves, J. (1994). Sporting Females. Critical Issues in the History on Sociology of Women"s Sport; Howard, J. A. & Hollander, J. (2000). Gendered Situations, Gendered Selves; Moscovici, S. (1984). The Phenomenon of Social Representations. Teoksessa Moscovici, S. & Farr, R., M. (toim.), Social Representations; Moscovici, S. (1981). On Social Representations. Teoksessa Forgas, J. P. (toim.): Social Cognition. Perspectives on Everyday Understanding; Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2004): Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.

Jokainen Suomen kansalainen on maanpuolustusvelvollinen. Suomessa maanpuolustusvelvollisuus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, joka ei kuitenkaan koske kaikkia yhtäläisesti. Asevelvollisuus määritellään väestötietojärjestelmään kirjatun juridisen sukupuolen perusteella ainoastaan miehille. Velvollisuudesta seuraa merkittäviä rasitteita ja vapaudenrajoituksia. Juridisten naisten on mahdollista hakeutua varusmiespalvelusta vastaavaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Asevelvollisuuslaki asettaa henkilöt erilaiseen asemaan heidän sukupuolensa perusteella, mikä lähtökohtaisesti loukkaa perustuslain 6 §:n syrjinnän kieltoa, ellei erottelulle ole hyväksyttävää perustetta. Väestötietorekisteriin merkittävä juridinen sukupuoli määritellään biologiaan perustuen joko naiseksi tai mieheksi. Asevelvollisuus pakottaa yksilöt binääriseen sukupuolijaotteluun, vaikka henkilöiden sukupuoli-identiteetti ei vastaa väestötietorekisteriin merkittyä juridista sukupuolta. Toisaalta sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä nähdään tasa-arvolaissa nimenomaan sukupuoleen perustuvana. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kriittisesti asevelvollisuuden sukupuolirajausta pääasiassa yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon kannalta erityisesti sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Tutkielmassa käsitellään myös itsemääräämisoikeutta, yksityiselämän suojaa sekä henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta. Tutkielmassa käytetään metodeina kriittistä oikeusoppia, naisoikeutta ja queer-oikeutta nostamaan esille oikeusjärjestelmän epäkohtia. Nykyisessä kansallisessa oikeustilassa asevelvollisuuden sukupuolirajaus ei lainsäätäjän heikoista perusteluista huolimatta muodollisesti loukkaa sukupuolivähemmistöjen perusoikeuksia. Yhteiskunnan sukupuolikäsityksen sekä perus- ja ihmisoikeuksien kehittyessä tilanne voi kuitenkin muuttua.

Tausta: Autismikirjon ihmisten sukupuolen moninaisuus on viime vuosina herättänyt laajaa asiantuntija- ja kansaiskeskustelua. Kuvaan systemaattiseen kirjallisuushakuun perustuvassa aineistossani sitä, miten sukupuolen moninaisuutta ja autismikirjoa on viime vuosina käsitelty tieteellisessä tutkimuksessa. Aineisto ja menetelmät: Tarkastelen vuosina 2017-2021 kansainvälisessä Scopus-tietokannassa julkaistuja autismikirjoa ja sukupuolen moninaisuutta käsitteleviä tutkimustiivistelmiä temaattisen analyysin avulla. Analyysiani ohjaa intersektionaalinen näkökulma ja transhistorian tutkimus. Tulokset: Jäsennän sukupuolen moninaisuuden ja autismikirjon yhteisesiintyvyyttä käsittelevän tieteellisen tutkimuksen patologisaatio-, depatologisaatio- ja repatologisaatiopyrkimysten keskinäiseksi kamppailuksi. Sukupuoleltaan moninaiset autismikirjon ihmiset kokevat elämänsä aikana sivuuttamista, ulossulkemista ja syrjintää, jolla on vakavia seurauksia. Puolet tutkimustiivistelmistä tarkasteli yhteisesiintyvyyttä medikalisoivasta, psykologisoivasta tai seksuaalisuutta painottavasta näkökulmasta. Yli kolmannes tutkimuksista edusti kriittistä, osallistavaa tai keskustelevaa näkökulmaa. Uudempia tutkimustraditioita edustavat tutkijat käsittelivät autismikirjoon liittyviä sukupuolen erityispiirteitä usein neutraaleina tai myönteisinä ominaisuuksina. Pohdinta: Patologisoinnin, medikalisoinnin ja psykologisoinnin sijaan sukupuoleltaan moninaiset autismikirjon ihmiset ovat oman kokemuksensa ja palveluntarpeensa parhaita asiantuntijoita. He voivat myös auttaa muita ihmisiä ymmärtämään sukupuolta oman kokemuksensa ja erityisyytensä avulla.