Browsing by Subject "sukupuoli-identiteetti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Leinonen, Eeva-Kaisa (2003)
    Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan transvestiittien kokemuksia sukupuolesta ja sen varioinnista. Aineisto koostuu seitsemän transvestiitiksi itsensä määrittelevän miehen kohdennetuista teemahaastatteluista, jotka on analysoitu temaattista analyysia käyttäen. Aineiston aukikirjoittamisella pyritään tiheään ja ilmiötä kokonaisuutena kuvaavaan analyysiin. Aiempaa tutkimusta käsitellään tutkielmassa laajasti 1900-luvun alusta tähän päivään. Tutkielmassa sukupuolen ilmentämiseen liittyvä ja sen liepeillä oleva käsitteistö asetetaan määritelmälliseen kontekstiin. Transvestisuus saa merkityksensä suhteessa ympäröivään sosiaaliseen todellisuuteen. Tutkielman tulokseksi saadaan transvestiitin ulostuloprosessin jäsennys. Ulostulotarinoiden myötä aineistosta nousee idea transvestisuudesta kuviona sosiaalisen todellisuuden muodostamaa pohjaa vasten. Analyysin tavoitteena on seurata tämän kuvion ja pohjan välistä vuorovaikutusta ulostuloprosessin eri vaiheissa. Lisäksi transvestisuus näyttäytyy ihmisen persoonallisten piirteiden rikkaana ja monisärmäisenä kokonaisuutena, joka on läsnä joskus voimakkaampana ja joskus laimeampana. Aineistossa korostuu myös transvestisuuden yksilöllisyys: jokaisen transvestiitin prosessi ja kokemukset ovat omanlaisensa. Osa-aikatyttöily ei monista aiemmista tutkimuksista poiketen oman aineistoni perusteella näytä motivoituvan seksuaalisilla tekijöillä, vaan transvestisuuden kautta koettua mielihyvää kuvataan luonteeltaan varsin kokonaisvaltaiseksi. Tuloksissa todetaan, että transvestisuudessa oleellista on tunne sukupuolen kokemisesta. Aineistosta tulee esiin osa-aikayttöilyn kautta saatava lepo maskuliinisen roolin työläydestä ja paineisuudesta. Transvestiitit kuvaavat tyttöilemällä ilmaisemansa naisen roolin täydentävän miehen rooliaan ja he kertovat viihtyvänsä tyttöilyroolissaan, koska se koetaan miehen roolia luontevammaksi. Mieheyden ja naiseuden yhtäaikainen läsnäolo on transvestisuudessa voimakkaasti koettua ja merkityksellistä, vaikkakaan se ei ole koko ajan muiden nähtäväksi tuotua. Sukupuolen käsitteellistyessä kaksinapaiseksi transvestisuus asettuu kahden sukupuolen rajamaastoihin. Rajalla olemisen tematiikka toistuu rakkauden kohteen polariteetissa: kun transvestisuus kiistää mieheyden ja naiseuden toisensa poissulkevan kaksikategorisen gendermallin, se hämärtää myös samaan tai eri sukupuoleen kohdistuvan rakkauden välistä eroa. Tämä on transvestiittien kokemuksissa merkittävää. Tämä on ensimmäinen suomalainen haastattelumateriaaliin perustuva tutkielma transvestisuudesta. Tutkielmassa on myös kansainvälisen transvestisuustutkimuksen ensimmäinen suomenkielinen kokoava analyysi. Keskeiset lähteet: Docter (1988) Transvestites and transsexuals. Toward a theory of cross-gender behavior sekä Larsson (1997) Det andra jaget vid manlig transvestism. Ett jagteoretiskt och kognitionspsykologiskt perspektiv.
  • Kuivalainen, Riki (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkielmassani tarkastelen sitä, mitä sukupuoli ja identiteetti ovat, mitä sukupuoli-identiteetti merkitsee osana ihmisen identiteettiä ja mitä eettisiä ongelmia seuraa, kun eri osapuolet määrittelevät yksilön sukupuoli-identiteetin eri tavoin. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, mistä puhutaan, kun halutaan määritellä yksilön sukupuoli, ja miksi tästä tulkinnasta vallitsee erimielisyyksiä, jotka voivat johtaa moraaliseen konfliktiin yksilön ja häntä ympäröivän yhteisön välillä. Ratkaisuksi sukupuoli-identiteetin määrittelyä seuraavaan konfliktiin esitän hyväksyvää kohtaamista ja sukupuolen hahmottamista sosiaalisen konstruktion kautta syntyneenä identiteettikategoriana. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän systemaattista analyysia. Toisessa pääluvussa erittelen sukupuolen käsitteeseen sisältyviä monia ulottuuksia. Keskeisessä osassa erittelyä on Judith Butlerin teoria sukupuolen performatiivisesta luonteesta. Kolmannessa pääluvussa määrittelen identiteettiä sekä sukupuoli-identiteettiä pitkälti kehityspsykologian näkökulmasta. Neljännessä pääluvussa esittelen hyväksyvän kohtaamisen teoriaa Jaana Hallamaan ja Risto Saarisen esittelemien mallien mukaisesti. Sukupuolen hahmottaminen identiteettikategoriana selittää, miten kuva sukupuolesta syntyy yksilön itsemäärittelyn ja yhteisön antaman sosiaalisen tunnustamisen vuorovaikutuksena. Mikäli vuorovaikutus ei toteudu odotetusti, syntyy osapuolten välille konflikti. Määrittelyä koskeva konfliktin ratkeaa sillä, että sen osapuolet tunnustavat sukupuolen luonteeseen liittyvä konstruktiivisuuden, jolta puutuu määritelmän totuusarvon määrittelevä essentialistinen luonne, sekä tunnustavat yksilön kokonaisvaltaisen toimijuuden sukupuoliidentiteetin takana.
  • Holmberg, Marinella (2005)
    Infertilitet, dvs. ofrivillig barnlöshet, är ett problem som har blivit allt vanligare under de senaste åren. Antalet ofrivilligt barnlösa par i Finland uppskattas till 35.000. Infertiliteten innebär en stor sorg för de flesta som drabbas. Många författare hävdar att infertiliteten även kan ha negativa följder för speciellt kvinnans självkänsla. Kvinnors självkänsla är traditionellt förankrad i hemmiljön. Alla kvinnor förväntas vilja ha barn och många anser att barnafödande och skötsel om barnen hör till kvinnans uppgifter. I samhället kan man finna attityder enligt vilka en kvinna är en kvinna först då hon är mor. Det finns ett tryck som gör att kvinnor som inte får barn kanske känner sig misslyckade. De kanske känner att de inte klarar av att uppfylla de förväntningar som ställs på dem då de inte klarar av någonting som alla andra kvinnor klarar. Förmågan att få barn hänger också nära samman med kvinnans könsidentitet. Infertiliteten kan därmed för kvinnan innebära ett misslyckande i kvinnorollen. Syftet med denna forskning var att undersöka om ofrivillig barnlöshet kan inverka negativt på kvinnors självkänsla. Frågor av intresse var om ofrivilligt barnlösa kvinnor känner sig misslyckade som kvinnor samt om könsinriktningen har någon inverkan på huruvida självkänslan påverkas av infertiliteten eller inte. Undersökningen var kvantitativ. Ofrivilligt barnlösa kvinnor som hade sökt hjälp mot barnlösheten vid en barnlöshetsklinik jämfördes med gravida kvinnor som besökte en mödrarådgivningscentral. Frågeformulär innehållande bl.a. Rosenbergs (1965) mätare av självkänsla, Self-Esteem Scale, samt Bems (1981) mätare av androgynitet, Sex Role Inventory, användes. Dessutom användes en skala som mätte kvinnlig självkänsla, dvs. hur kvinnorna uppfattade sig själva som kvinnor. De ofrivilligt barnlösa kvinnorna skilde sig inte statistiskt signifikant från jämförelsegruppen då det gällde allmän självkänsla. Däremot hade de ofrivilligt barnlösa kvinnorna lägre kvinnlig självkänsla än de gravida kvinnorna i jämförelsegruppen. Detta skulle tyda på att ofrivillig barnlöshet kan försämra den kvinnliga självkänslan. I fråga om androgynitet skilde sig grupperna inte åt. De viktigaste källorna är: Abbey, Andrews & Halman 1992; Masreliez-Steen & Modig 1987; Hedström & Persson 1989 och Kyyrönen 1983.
  • Löflund-Kuusela, Heidi (2005)
    Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan suomalaisissa liikuntalehdissä esiintyviä käsityksiä naisten liikunnasta. Sosiaalisten representaatioiden teoria ja sosiaalinen konstruktionismi toimivat teoreettisina lähtökohtina. Taipumus käsittää sukupuolet toisilleen vastakkaisina ja toisensa poissulkevina näkyy urheilumaailman kahtiajakautumisessa. Yhteiskunnassa vallitsevat käsitykset maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä konkretisoituvat urheiluun liittyvissä käytännöissä, käsityksissä ja odotuksissa ja mm. mediassa. Maskuliinisuus ja feminiinisyys samoin kuin sukupuolten väliset suhteet nähdään sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta kuitenkin rakennettuina, jolloin niistä on mahdollista myös neuvotella. Tutkimusaineistona on kaksi suomalaista liikunnallista aikakauslehteä: Fitness ja Sport. Analysoitavaan aineistoon on rajattu lehtien vuoden 2003 jokaisesta numerosta kaksi erityyppistä artikkelia: numeron pääjuttu ja yksi henkilöjuttu. Fitness-lehteä ilmestyi vuonna 2003 kymmenen numeroa ja Sport-lehteä kuusi. Analysoitu aineisto koostuu siis 16 pääjutusta ja 16 henkilöjutusta. Analyysimenetelmänä on sovellettu teoriasidonnaista laadullista analyysiä, joka mahdollistaa sekä aineistolähtöisyyden että aiemman tutkimus- ja teoriatiedon käyttämisen analyysissä apuna. Liikuntalehdistä löytyi neljä jaettua käsitystä naisten liikunnasta: huippu-urheilu, ulkonäköliikunta, hyvän olon liikunta ja elämysliikunta. Jokaisella liikuntakäsityksellä on liikkuvaa naista kuvaava prototyyppi, ja käsitykseen sisältyy myös oletus tietyntyyppisistä liikuntamuodoista tai -lajeista. Liikunnalle määrittyvät merkitykset ja funktiot vaihtelevat eri käsityksissä. Huippu-urheilu tiivistyy uraan, ulkonäköliikunta ulkonäön välineeksi, hyvän olon liikunta terveyteen ja hyvinvointiin ja elämysliikunta intohimoon. Liikuntalehdet sisälsivät perinteisiä, yhteiskunnassa yleisesti naisten liikuntaan liittyviä käsityksiä (esim. ulkonäköliikunta), mutta niiden rinnalla oli myös uusia, vapauttavampia käsityksiä (erityisesti elämysliikunta), jotka korostavat voimaantumista. Perinteisten näkemysten voidaan katsoa olevan osa sosiaalisen representaation ydintä. Haastavat käsitykset kuuluvat sen sijaan representaation perifeeriseen alueeseen, joka on joustavampi kuin ydin ja sallii siksi hajontaa käsityksissä. Perinteisten ja uudenlaisten käsitysten samanaikainen näkyminen liikuntalehdissä kuvaa naisten liikuntaan liitetyistä merkityksistä käytävää neuvottelua. Tärkeimmät lähteet: Hargreaves, J. (1994). Sporting Females. Critical Issues in the History on Sociology of Women"s Sport; Howard, J. A. & Hollander, J. (2000). Gendered Situations, Gendered Selves; Moscovici, S. (1984). The Phenomenon of Social Representations. Teoksessa Moscovici, S. & Farr, R., M. (toim.), Social Representations; Moscovici, S. (1981). On Social Representations. Teoksessa Forgas, J. P. (toim.): Social Cognition. Perspectives on Everyday Understanding; Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2004): Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
  • Salo, Lyydia (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives. Previous research shows that gender variant children and youth experience more challenges in their growing environments like family, peer relationships and school. In this study the construction of gender identity is understood to be a staged process where social environment can either support or block the construction of diverse gender identity. The mission of this study was to examine the staged construction of gender identity of five gender variant persons in their growing environments of childhood and youth. The aim of this study is to support and expand previous knowledge and to produce more information about the construction of variant identities and the factors that have an influence on them. Methods. Five gender minority representatives between the age of 25–38 years took part in this study. The empirical part of the study is highlighted by the qualitative and narrative methods. The data was collected by semi-structured theme interview that included both open and specific questions about the selected themes. The analysis of the data was carried out by narrative analysis about the storylines of the interviews. Results and conclusions. The narrative construction of the gender identity of the subjects consisted of seven stages: 1. the stage of carefree gender, 2. the stage of gendering, 3. the stage of learned role, 4. the stage of adversity and coping mechanisms, 5. the stage of testing the boundaries, 6. the stage of questioning gender, and 7. the stage of finding and fulfilling gender. The meaning of growing environments of childhood and youth, family, peers and school, were emphasized differently as enabler and challenger of the identity in different stages. The meaning of family was emphasized especially in the stages 1, 6 and 7 and the meaning of peers was emphasized especially in the stages 1-5. School strengthened the challenges of the identity process particularly in the stages 2 and 4. Children and youth compare themselves, experience pressures and difference but also the experience of approval especially in the context of peers. Therefore, we should try to affect the attitudes about gender diversity of the peers by education.
  • Johnson, Rasmus (Helsingin yliopisto, 2022)
    Jokainen Suomen kansalainen on maanpuolustusvelvollinen. Suomessa maanpuolustusvelvollisuus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, joka ei kuitenkaan koske kaikkia yhtäläisesti. Asevelvollisuus määritellään väestötietojärjestelmään kirjatun juridisen sukupuolen perusteella ainoastaan miehille. Velvollisuudesta seuraa merkittäviä rasitteita ja vapaudenrajoituksia. Juridisten naisten on mahdollista hakeutua varusmiespalvelusta vastaavaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Asevelvollisuuslaki asettaa henkilöt erilaiseen asemaan heidän sukupuolensa perusteella, mikä lähtökohtaisesti loukkaa perustuslain 6 §:n syrjinnän kieltoa, ellei erottelulle ole hyväksyttävää perustetta. Väestötietorekisteriin merkittävä juridinen sukupuoli määritellään biologiaan perustuen joko naiseksi tai mieheksi. Asevelvollisuus pakottaa yksilöt binääriseen sukupuolijaotteluun, vaikka henkilöiden sukupuoli-identiteetti ei vastaa väestötietorekisteriin merkittyä juridista sukupuolta. Toisaalta sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä nähdään tasa-arvolaissa nimenomaan sukupuoleen perustuvana. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kriittisesti asevelvollisuuden sukupuolirajausta pääasiassa yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon kannalta erityisesti sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Tutkielmassa käsitellään myös itsemääräämisoikeutta, yksityiselämän suojaa sekä henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta. Tutkielmassa käytetään metodeina kriittistä oikeusoppia, naisoikeutta ja queer-oikeutta nostamaan esille oikeusjärjestelmän epäkohtia. Nykyisessä kansallisessa oikeustilassa asevelvollisuuden sukupuolirajaus ei lainsäätäjän heikoista perusteluista huolimatta muodollisesti loukkaa sukupuolivähemmistöjen perusoikeuksia. Yhteiskunnan sukupuolikäsityksen sekä perus- ja ihmisoikeuksien kehittyessä tilanne voi kuitenkin muuttua.
  • Kamula-Enqvist, Emmi (Helsingfors universitet, 2017)
    This study examines early childhood gender identity development, gender diversity in early childhood and the nature of gender perspectives in Western society. The study also examines how individual's own internal gender identity becomes visible and how the definition of gender in society and individual's own experience encounter. The aim is to specify how the gender diversity in early childhood has been encountered and how it should be encountered in the early childhood education settings. The study shows that individual's gender identity is formed in a process interacting with the environment, and science does not offer only one explanation for gender identity development. The data consists of a systematic literature review, blog texts from a gender diversity blog, and interviews carried out in writing. The systematic literature review contains 14 articles that approached gender from the perspective of early childhood and early childhood educational settings. The data contains 30 citations from the blog and six interviews. The data was analyzed using content analysis. The analysis consisted three main categories. The First category is Individual's self-defined gender identity based on internal experience which is the strongest gender identity element. Social pressure or the individual's physical body don't have any effect on this internal experience. The study found out the desire of being part of group of peers and the feeling of left out have strong impact in children's lives. The Second category is Society as a determiner in individual's collection of gender roles. This study shows that society is strongly based on a binary gender system, and this system shuts out individuals who are part of gender diversity. The Third category is Gender diversity in early childhood educational settings. This category shows that early childhood educators' awareness of gender diversity should be increased and gender-sensitive pedagogy must still be actively developed and considered as a standard in early childhood educational settings. It will benefit all children equally.
  • Keski-Rahkonen, Anna (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tausta: Autismikirjon ihmisten sukupuolen moninaisuus on viime vuosina herättänyt laajaa asiantuntija- ja kansaiskeskustelua. Kuvaan systemaattiseen kirjallisuushakuun perustuvassa aineistossani sitä, miten sukupuolen moninaisuutta ja autismikirjoa on viime vuosina käsitelty tieteellisessä tutkimuksessa. Aineisto ja menetelmät: Tarkastelen vuosina 2017-2021 kansainvälisessä Scopus-tietokannassa julkaistuja autismikirjoa ja sukupuolen moninaisuutta käsitteleviä tutkimustiivistelmiä temaattisen analyysin avulla. Analyysiani ohjaa intersektionaalinen näkökulma ja transhistorian tutkimus. Tulokset: Jäsennän sukupuolen moninaisuuden ja autismikirjon yhteisesiintyvyyttä käsittelevän tieteellisen tutkimuksen patologisaatio-, depatologisaatio- ja repatologisaatiopyrkimysten keskinäiseksi kamppailuksi. Sukupuoleltaan moninaiset autismikirjon ihmiset kokevat elämänsä aikana sivuuttamista, ulossulkemista ja syrjintää, jolla on vakavia seurauksia. Puolet tutkimustiivistelmistä tarkasteli yhteisesiintyvyyttä medikalisoivasta, psykologisoivasta tai seksuaalisuutta painottavasta näkökulmasta. Yli kolmannes tutkimuksista edusti kriittistä, osallistavaa tai keskustelevaa näkökulmaa. Uudempia tutkimustraditioita edustavat tutkijat käsittelivät autismikirjoon liittyviä sukupuolen erityispiirteitä usein neutraaleina tai myönteisinä ominaisuuksina. Pohdinta: Patologisoinnin, medikalisoinnin ja psykologisoinnin sijaan sukupuoleltaan moninaiset autismikirjon ihmiset ovat oman kokemuksensa ja palveluntarpeensa parhaita asiantuntijoita. He voivat myös auttaa muita ihmisiä ymmärtämään sukupuolta oman kokemuksensa ja erityisyytensä avulla.
  • Hekanaho, Pia Livia; Mustola, Kati; Lassila, Anna; Suhonen, Marja (Helsingin yliopisto, 2022)
    Uusin silmin -kokoelma katsoo lesboutta ja lesbokulttuureja taiteiden- ja kulttuurintutkimuksen näkökulmista.